EU:n jätelainsäädännön toteuttaminen muuttaa Suomenkin ympäristöhuoltoa. Jätteiden lajittelu ja kierrätys, biologinen käsittely sekä energiana hyödyntäminen ovat lisääntyneet, kaatopaikkojen määrä vähentynyt. Myös tuottajanvastuuperiaate muuttaa perinteisiä toimintamalleja.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa kertyi vuonna 2007 jätteitä noin 69 miljoonaa tonnia. Pääosa jätteistä muodostuu teollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa ja kaivostoiminnassa. Yhdyskuntajätteen määrä oli noin 2,7 miljoonaa tonnia eli noin 500 kg/asukas. Tästä määrästä 35,6 % kierrätettiin materiaalina, 2,8 % poltettiin jätevoimalassa, 8,8 % hyödynnettiin energiana ja 52,7 % meni kaatopaikalle.

- Meillä päätyy siis kaatopaikoille huomattavasti enemmän jätettä kuin EU:ssa keskimäärin, toteaa Ympäristöyritysten liiton toimitusjohtaja Katri Penttinen. EU:ssa kierrätetään yhdyskuntajätteestä keskimäärin 23 %. Parhaat kierrätysmaat ovat Saksa (48 %) ja Ruotsi (35 %). Tuotannon jätteet meillä tosin kierrätetään 60 %:sti ja esimerkiksi metallin kierrätys ja käsittely on Suomessa tehokasta. Uusia ohjauskeinoja tulossa Hyvien kierrätysmaiden tuloksiin on vaikuttanut se, että niissä on käytössä vahvat taloudelliset ohjauskeinot, jätevero ja vero jätteenpoltolle sekä kielto sijoittaa biohajoavaa jätettä kaatopaikoille.

- EU:n jätedirektiivin mukaan kotitalousjätteestä vuoteen 2020 mennessä tulee kierrättää ja käyttää uudelleen 50 %. Tähän liittyen on tulossa säädöksiä, jotka kannustavat yrityksiä ekotehokkuuteen. Varsinaisia sanktioita ekotehokkuuteen ei ole odotettavissa, mutta esimerkiksi ympäristölupien saamisessa voidaan kiinnittää huomiota materiaalitehokkuuteen, kertoo Penttinen. Tämä on eräs keino laittaa voimaan tulevan jätelain ensisijaisuusjärjestystä. Ekotehokkuudesta on yrityksille etuja

- Toki yrityksissä on jo nyt tehty paljon ympäristöasioiden eteen, onhan prosessien tehostamisella merkittäviä kustannusvaikutuksia. Aina kuitenkin voi parantaa ja kannattaakin, kun esimerkiksi materiaalien hinnat väistämättä tulevat nousemaan. Vaatimuksia tarvitaan lainsäädäntöön, koska aina on niitä, jotka eivät vapaaehtoisesti kehitä toimintaansa ekologisempaan suuntaan, Penttinen pohtii.

- Omien prosessien läpikäyminen ja tehostaminen järkevästi on aina hyödyllistä. Säästöjä syntyy materiaali- ja energiakustannuksissa eikä imagoetuakaan pidä unohtaa. Oman toiminnan huolellinen tarkastelu auttaa myös valmiuteen keskustella viranomaisten kanssa. Parhaimmillaan tarkastelu voi synnyttää uusia tuotantotapoja ja uusia tuotteita markkinoille.

Uudet vaatimukset tulevat kasvattamaan myös ympäristöliiketoimintaa. Muutokset perinteisiin toimintamalleihin merkitsevät muutoksia myös palvelutarjontaan. Kun biojätteiden kaatopaikkakielto astuu voimaan, on oltava riittävästi vaihtoehtoisia hyödyntämistapoja kuten esimerkiksi käyttöä biopolttoenergiana.

Suomessa toimii noin 650 ympäristöhuoltoalan yritystä, joiden vuotuinen liikevaihto vuonna 2007 oli tilastokeskuksen mukaan 1,9 miljardia euroa. Lisäksi alalla toimii asiantuntija- ja teknologiayrityksiä. Vuonna 2003 alan liikevaihto oli 3,4 mrd. euroa, kun suomalaisyritysten toiminta ulkomailla lasketaan mukaan.

Kirjoittaja: Maarit Reingoldt

Ympäristö­yritysten Liitto ry

Ympäristöyritysten Liitto ry (YYL) on ympäristöalalla toimivien yritysten elinkeinopoliittinen yhdistys. Liitto toimii ympäristöalan toimintaedellytysten parantamiseksi ja kehittämiseksi. Se osallistuu lainsäädännön valmisteluun, edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -tietoa sekä pitää yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. Liiton keskeisenä tavoitteena on lainsäädännön kehittäminen siten, että jätehuoltomarkkinat avautuvat ja vapaa kilpailu on mahdollista. YYL:ään kuuluu noin 100 jäsenyritystä.

Lisätietoja: www.ymparistoyritykset.fi