Energiateollisuus ry julkisti viime vuoden lopulla tulevaisuuteen tähtäävän visionsa. Raportissa kuvataan vuoden 2050 toimintaympäristöä energian näkökulmasta. Avainasemassa on sähkön ja kaukolämmön tekeminen hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä sekä energiatehokkuuden maksimointi.

Energia on noussut keskeiseksi päätöksenteon kohteeksi. Esimerkiksi Kiinan ja Intian talouskasvu lisää voimakkaasti energiantarvetta. Fossiilisten polttoaineiden kysyntä kasvaa jatkuvasti.

- Tällä hetkellä ilmastoasia mielletään jo maailmanlaajuisesti tärkeäksi. Nyt tärkeintä on pitkäjänteisen toimintaympäristön ja yhteisymmärryksen luominen toimialalla sekä ympäröivän yhteiskunnan kanssa, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen.

Visio realistisena tavoitetilana

Vuoteen 2050 ulottuva raportti pohtii mitä toimenpiteitä tarvitaan, kun pyritään kattamaan kysyntä ja samalla vähentämään kasvihuonepäästöjä. Miten tavoite voidaan saavuttaa? Naukkarisen mukaan keskeistä on energiatehokkuuden lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Yksi ratkaisu on maaliikenteen sähköistyminen, myös lentoliikenteessä panostetaan koneiden energiatehokkuuteen ja lentotapaan. Lämmityksessä ja teollisuudessa voidaan myös vähentää päästöjä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen päästöistä tavoitteena on vähentää 80 prosenttia.

Erityisesti raportissa painotetaan sähkön ja kaukolämmön merkitystä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioidaan seuraavien 30 vuoden sisällä tarvittavan peräti 19 000 – 27 000 megawattia. Sähkönkulutus lisääntyy, mm. kun sillä korvataan fossiilisia polttoaineita.

- Nykyään Suomen sähköntuotannosta noin 60 prosenttia on jo hiilidioksidivapaata. Raportti osoittaa, että kaukolämmöstä ja sähköstä voidaan tehdä kokonaan hiilidioksidineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Sähkön tuotantojärjestelmää joudutaan uusimaan merkittävästi, mikä tarkoittaa suuria investointeja. Tavoite on kuitenkin saavutettavissa, summaa Naukkarinen.

Energiatehokkuudesta suuria säästöjä

Fossiilisista polttoaineista on valtava kysyntä, joten saatavuus heikkenee ja energian hinta nousee. Tämä tukee muiden energianlähteiden käyttöönottoa. – Omavaraisuuden kasvattaminen on tärkeää. Meillä Suomessa ja ylipäätään Pohjoismaissa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää puupohjaista energiaa. Muualla EU:ssa uusiutuvaksi energiamuodoksi mielletään usein lähinnä vain tuulivoima. Bioenergia on tuotantomuotona toimiva, sillä sen avulla voidaan tuottaa energiaa tasaisemmin kuin esimerkiksi tuulivoimalla.

Energiatehokkuudessa ollaan Pohjoismaissa hyvällä tasolla. Vaativa ilmastomme sekä pitkät etäisyydet merkitsevät suurta energiankulutusta, siispä tehokkuuteen on kiinnitetty huomiota, kehuu Naukkarinen. Energiateollisuuden mukaan oikeita ratkaisuja tekemällä sähkön ja kaukolämmön hinta nousee hitaammin kuin kansalaisten ostovoima. Näin pyritään turvaamaan hyvinvointi ja kilpailukykyinen talous.

Yksi tärkeä osa säästöpolitiikkaa on energiatehokkuuspotentiaalin hyödyntäminen kaikilta osin. Se tuo säästöjä energian kokonaiskäytön kannalta. Teknologiset läpimurrot antavat lisävirtaa Energia-alalla neljänkymmenen vuoden päähän ulottuva projekti on suhteellisen lyhyt. Naukkarinen muistuttaa, että osa nyt päätettävistä investoinneista on vuonna 2050 vasta elinkaarensa puolessavälissä.

- Ennustettavuuden kannalta projekti on haastava, sillä teknologia muuttuu nopeasti. Olemme kuitenkin lähteneet työssämme siitä, että vision kuvaama tavoite on toteutettavissa nykyteknologialla. Jos ja kun tapahtuu lisäkehitystä, siitä on meille vain hyötyä. Uusimmassa raportissa kuvaamme juuri teknologisia läpimurtomahdollisuuksia, jotka voivat tullessaan entisestään pienentää kustannuksia, hän tiivistää.

Kirjoittaja: Kati Keturi

Energiateollisuus ry
• sähkö- ja kaukolämpöalan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö
• varsinainen toiminta käynnistyi v. 2005
• jäsenyrityksissä työskentelee yhteensä noin 15 000 henkilöä
• Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsenjärjestö
www.energia.fi