Energiatehokas rakentaminen ja elinkaariajattelu voivat kulkea käsi kädessä kulttuuristen arvojen ja asumisviihtyvyyden kanssa.

Elinkaariajattelu rakentamisessa tarkoittaa, että huomioidaan rakennuksen ja sen osien elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Ympäristökuormitusta aiheutuu rakennuksen koko elinkaaren aikana, ei vain rakennus- tai peruskorjausvaiheessa. Rakennuksen ympäristövaikutukset aiheutuvat rakennukseen käytettävien tuotteiden tuotantoprosessista, rakennuksen maankäytöstä sekä rakennuksen lämmityksen, ilmastoinnin, veden käytön ja laitteiden käytön energiatarpeesta. Rakennuskustannusten lisäksi on siis tarkasteltava rakennuksen käytön kustannuksia ja huomioitava myös rakennuksen käytöstä poistumisen vaikutukset.

Suunnittelu- ja rakennusvaiheen ratkaisuilla voidaan merkittävästi vaikuttaa rakennuksen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. VTT:lla on tutkittu eri hankkeiden ja projektien avulla, miten suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa eko- ja energiatehokkaan pientalon rakentamisen ja elinkaaren kustannuksiin sekä asumisviihtyvyyteen.

- Omakotitalon energiatehokkuuteen vaikutetaan eniten suunnitteluvaiheessa. Tällöin voidaan vaikuttaa kokonaisuuteen, sekä rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien yhteensopivuuteen.

Materiaalivalinnoilla, ilmanvaihtojärjestelmällä ja niiden toisiinsa liittämisratkaisuilla on suuri merkitys energiatehokkuuden sekä terveellisen sisäilman kannalta. Nykyisin kiinnitetäänkin yhä enemmän huomiota materiaalien muuntojoustoon, uudelleen pinnoitettavuuteen ja puhdistettavuuteen, kertoo tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:lta. Airaksisen toimialana on rakennusten ja rakennetun ympäristön energia- ja ekotehokkuuden parantaminen.

Ekotehokas älyrakennus

Ympäristöhallinnon mukaan ekotehokas rakennus tarjoaa omistajille mahdollisimman paljon taloudellisia hyötyjä samalla, kun se kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. Ekotehokas rakennus voi kuitenkin olla kestävä, kaunis ja viihtyisä – ja säilyttää jälleenmyyntiarvonsa. – Mielestäni parhaat lopputulokset saavutetaan, kun ei lähdetä liikkeelle ekotehokkuus edellä, vaan selvitetään, mitä ihmiset haluavat, Airaksinen sanoo.

Kun selvitetään, minne ja miten kannattaa rakentaa, on katsottava pitkälle tulevaisuuteen ja tarkasteltava koko rakennetun ympäristön ekotehokkuutta. – Rakennettua ympäristöä kehitetään ekotehokkaaksi hyödyntämällä uusia energiaratkaisuja sekä tiedonhallinta- ja suunnittelujärjestelmiä. Älykkyyden hyödyntäminen tarkoittaa parempaa käyttäjätarpeiden huomioon ottamista, tehokasta rakentamisen suunnittelua ja rakentamisprosessia sekä elinkaaren aikaista kunnossapitoa.

Matalaenergiarakentamisen lisäkustannukset katetaan nopeasti lämmitysenergian pitkäaikaisella säästöllä. Myös ns. älyrakennukset tekevät voimakkaasti tuloaan juuri samasta syystä. – Valaistus ja lämmitys säätyvät älytalossa automaattisesti käyttötarpeen mukaan. Tällöin rakennus ”lukee” sensorien ja kosteusantureiden avulla ulkoilman lämpötila- ja luonnonvalon muutokset sekä liiketunnistimet havaitsevat asukkaiden huoneeseen saapumisen ja poistumisen.

Varsinaisen talon sijainnin lisäksi on mietittävä myös, kuinka rakennus sijoitetaan tontille, jotta luonnon valo ja lämpö voidaan maksimaalisesti hyödyntää rakennuksen käyttöiän optimointi huomioiden. Lämmityksen energiantarpeeseen sijainnilla tai tuuliolosuhteilla ei ole vaikutusta, kunhan rakennuksen ulkovaipan ilmavuoto saadaan rakenteiden avulla mahdollisimman pieneksi.

Energian hinnan nousu ohjurina

Kun puntariin laitetaan ekotehokkuus ja toiselle puolelle asumisviihtyvyys ja -kustannukset joudutaan kysymään, kuinka paljon asukkaat ovat valmiita satsaamaan ekotehokkaaseen asumiseen. Pientalorakentajat kaipaavat lisäksi päätöksenteon tueksi tutkittua tietoa uusien rakennustuotteiden, -tapojen ja -ratkaisuiden vaikutuksista mm. mahdollisten homevaurioiden estämiseksi.

Energian hinnan jatkuva kallistuminen ohjaa rakentajia ja asukkaita kallistumaan matalaenergiatalojen puoleen. VTT:n tutkimukset matalaenergiatalojen lämpöenergian käytöstä osoittavatkin selkeästi, että niiden lämpökuormaa hyödyntämällä, hyvällä lämmöneristävyydellä ja ilmanvaihdon lämmön talteenotolla lämmityskausi lyhenee merkittävästi. Vastaavasti ikkunan tehokkailla aurinkosuojilla ja ilmanvaihdossa tehostettua yötuuletusta käyttämällä sisälämpötilan hallinta kesällä tehostuu huomattavasti.

- Usein kyse on taloudellisesti pienistä investoinneista, joiden avulla säästöä kertyy etenkin pitkällä aikavälillä merkittäviä summia. Lisäksi hallittu ilmanvaihto takaa tutkitusti terveellisen ja hyvän sisäilman laadun. Airaksinen muistuttaa kuitenkin vaivattoman käytettävyyden tärkeydestä. – Säätövivut tulee sijaita käyttäjäystävällisessä paikassa ja niiden on oltava helppokäyttöisiä. Lisäksi käyttäjille on oltava tarjolla käyttöopastusta.

Kirjoittaja: Päivi Remes