Uusiutuvan energian velvoitepaketti piristää erityisesti konepajateollisuutta. Professorin mukaan kokonaisuudesta on kuitenkin unohdettu tuki energiansäästölle.

Hallituksen tuoreet energialinjaukset poikivat Suomen teollisuudelle uusia vientituotteita. Professori Carl-Johan Fogelholm Aalto-Yliopiston Teknillisestä korkeakoulusta huomauttaa, että erityisesti konepajateollisuus hyötyy panostuksesta uusiutuvaan energiaan.

- Uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen hyvä puoli, että samalla syntyy uusia vientituotteita. Tätä ei ole korostettu tarpeeksi. Suomi on jo nyt vahva muun muassa biomassan poltossa, hän sanoo. – Esimerkiksi suuri osa Tanskan teollisuusviennistä on tuulimyllyjä. Se on luonnollista, koska siellä on panostettu tuulienergian kehittämiseen.

Suomessa panostukset paperi- ja selluteollisuuteen ovat tuottaneet paljon vientituotteita. Esimerkiksi lähes kaikki selluteollisuuden käyttämät jäteliemikattilat tehdään Suomessa. Fogelholm korostaakin, että tuotekehitykseen panostamalla energian uusista tuulista saadaan maksimihyöty irti.

- Tähän asti konepajateollisuus on nojautunut meillä pitkälti ”puujalalle”. On jopa rakennettu laivoja, jotta paperi, paperi- ja sellukoneet ja muu paperiteollisuuteen liittyvä on saatu Suomesta ulos. Nyt on mahdollisuus laajentaa biovoimalaitoksien vientiä, hän selventää. Fogelholm huomauttaa, että myös tulevaisuuden metsäteollisuuslaitos on nykyistä monipuolisempi.

- Sieltä tulee varmasti ulos myös biopolttoaineita liikenteelle ja voimalaitoksille sekä muita käyttöhyödykkeitä. Paletti tulee olemaan paljon monimutkaisempi.

Tuotekehitykseen panostettava

Fogelholm painottaa, että kone- ja paperiteollisuuden pitäisi tiivistää yhteistyötään. Aikaisemmin esimerkiksi Tampella ja Ahlström kokosivat saman katon alle kummankin alan osaajat. – Silloin oli helpompi saada prototyyppejä myyntiin. Nykyisin ketju on katkennut, kun alat ovat eriytyneet eri omistajille. Tämä näkyy selvästi ja yhteistyötä pitäisi nostaa uudelleen. Yritysten pitäisi keskittää voimiaan.

Suomessa satsataan erityisesti elektroniikkateollisuuden tuotekehitykseen. Fogelholmin mielestä muut alat jäävät sen varjoon. – Elektroniikkateollisuus pitäisi erottaa muista aloista, koska se vaatii aivan oman satsauksensa. Muita aloja pitäisi tarkastella omana ryhmänään, jolloin niiden tarpeet olisi helpompi huomata.

Energiansäästö unohdettiin

Hallituksen energiapaketista on professorin mukaan unohdettu energiansäästö. Suomea pidetään yleisesti energiatehokkaana maana, mutta hallitus voisi hänen mielestään lisätä tätä huomattavasti toimillaan. Fogelholm mainitsee esimerkiksi Japanin, joka on tehokkuudessa aivan omaa luokkaansa.

- Paketissa olisi voinut olla energiansäästölle samanlainen investointituki kuin uusiutuville, hän ehdottaa. Onnistuneita esimerkkejä on pienemmässä mittakaavassa Japania lähempääkin. – On tutkittu, että joskus tulee halvemmaksi tukea kaupunkilaisten energiansäästöä kuin rakentaa uutta kapasiteettia. Tätä ajattelua olisin kaivannut hallituksen pakettiin.

Fogelholmin mukaan paketissa ei verrattu uuden rakentamisen kustannuksia energiansäästöön. – Jos energiankäytön tehostaminen saisi saman tuen kuin uuden rakentaminen, niin uutta ei tarvitsisi rakentaa yhtä paljon. On selvä, että energiatuotantoa on lisättävä jonkin verran, mutta pitää muistaa, että tarjonta synnyttää myös kysyntää.

Tuulipuistoista suurempia

Energiapaketissa tuulivoimaa aiotaan lisätä tuntuvasti. Fogelholm huomauttaa, että hajasijoittaminen vie tehoa ratkaisuilta. Tuulipuistoja voitaisiin hänen mielestään rakentaa myös sisämaahan. Näin on esimerkiksi Saksassa.

- Pitäisi uskaltaa rakentaa suurempia kymmenen myllyn tuulipuistoja. Myllyjen rakentaminen on kallista, mutta vielä kalliimpaa on rakentaa muutamia sinne tänne. Yleisesti hän jäi kaipaamaan myös näkemystä tulevaisuuden energiatuotannosta: visiota siitä, mikä energiarakenne voisi olla 20-30 vuoden päästä.

- ”Puujalka” tulee olemaan jatkossakin tärkeä Suomelle, mutta mitkä muut asiat voisivat olla tärkeitä?

Kirjoittaja: Lea Taivassalo