Yritysasiantuntijat pääroolissa

Pääroolissa ovat asiantuntijat, henkilöt jotka painivat aiheen kanssa päivittäisessä työssään.

Asiantuntijat kertovat konkreettisesti yritysten toiminnasta, tuotteista ja palveluntarjonnasta, niiden käyttökohteista ja hyödyistä sekä uusista tuulista alalla. Asiantuntijat esiintyvät henkilökohtaisesti omina itsenään.

Jokaisen asiantuntijan alta löytyy asiantuntija-artikkeli sekä asiantuntijan taustatiedot ja yrityksen yhteystiedot.

Kun jokin asiantuntijoiden esille tuomista asioista kiinnostaa enemmän, on lukijan mahdollista helposti jättää yhteydenottopyyntö kyseiselle yritykselle. Jätät vain yhteystietosi ja lyhyen kuvailun mikä asia erityisesti kiinnostaa. Kyseinen yritys on sinuun yhteydessä, jolloin saat kerta heitolla kiinni oikean henkilön.

Kannattaa myös kurkata yrityksen muu tuote- ja palveluntarjonta – asiantuntemusta löytyy usein myös monilta muiltakin alueilta.

Yrityksen sivulta löytyy mahdollisesti myös rekrytointi-ilmoituksia, jos asia on ajankohtainen. Videoilla yritys voi tuoda omaa asiaansa vielä tarkemmin esille.

Puheenvuoroissa yhteiskunnalliset vaikuttajat tuovat oman näkemyksensä teemaan. Mitkä asiat puhuttavat tällä hetkellä? Kuinka teema koskettaa koko yhteiskuntaamme?

Kysely

Vastaa kyselyyn ja näe kuinka moni on ollut samaa mieltä kanssasi.

Ajankohtaista

Ajankohtaista-osio kokoaa yhteen sähköisiä tahoja, joista löytyy teemaa koskevaa, kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa.

Teemat

Teemat -kohdasta pääset lukemaan edellisten kuukausien asiantuntijoiden kommentteja.

• syyskuu: Energia ja ympäristö 
• lokakuu: Henkilöstöhallinto 
• marraskuu: ICT

Eikun tutkimaan!

Kuten näkyy Editori-asiantuntijakanava on pullollaan teemakohtaista tietoa, erilaisia mielipiteitä, tutkimustuloksia, palveluita ja tuotteita sekä mielenkiintoisia persoonia, joten eikun tutkimaan!

– Ainutlaatuinen ROAMER-järjestelmämme vastaa tulevaisuuden kartoituksen ja mallinnuksen aineistotarpeisiin. Se tuottaa tiheää ja yksityiskohtaista, kolmiulotteista pistepilveä, jota voidaan hyödyntää periaatteessa mihin tahansa kartoitustehtävään, kertovat tutkijat Antero Kukko ja Anttoni Jaakkola. Kartoitus tehdään ympäristöä kuvaavilla laitteilla kuten laserkeilaimilla ja digitaalikameroilla ja kiinnitetään maastokoordinaatistoon satelliittipaikannuksen ja inertiamittausten avulla.

 Yksityiskohtaista tietoa muutoksista

Liikkuvalta alustalta tehtävät mittaukset ovat erityisen käyttökelpoisia rakennetun ympäristön, kuten kaupunki-, tie- ja katualueiden kartoittamiseen ja mallintamiseen sekä muiden väylien kuten voimalinjojen ja jokien kartoittamiseen. Tulvakartoitus onkin insinöörisovellusten ohella yksi tulevaisuuden painopistealueista.

Liikkuvalla kartoituksella tuotetut mallit antavat mahdollisuuksia myös aikaisempaa yksityiskohtaisempien muutoksien tulkintaan. Menetelmällä voi seurata mm. liikenneväylien pintavaurioita ja turvallisuutta, kasvillisuuden biomassojen muutoksia, laatia erilaisia ympäristövaikutusten arviointeja sekä seurata rakennettujen kohteiden, kuten siltojen ja tunneleiden muodonmuutoksia.

Nopeammin ja turvallisemmin

– Tämän avulla voi korvata esimerkiksi metsäinventoinneissa ilmakuvauksen ja koealamittauksen kun kolmiulotteinen tiedonkeruu voidaan viedä yksittäisen puun tasolle. Järjestelmän etuja ovat myös nopeus ja turvallisuus. Esimerkiksi vilkasliikenteinen liittymäalue tai iso silta saadaan kartoitettua minuuteissa. Maalaserkeilauksella sama työ voi vaatia jopa kymmeniä mittauksia eri asemapisteistä, joihin voi liittyä myös työturvallisuusriskejä.

Etsimme uusia sovelluskohteita

– Laitteistoa voi käyttää mistä tahansa ajoneuvosta käsin. Lasertekniikan kehittyminen on mahdollistanut myös pienten kauko-ohjattavien lentolaitteiden käytön. Esimerkiksi radio-ohjattavalla helikopterilla voidaan suorittaa ilmakuvaus ja laserkeilaus yhdellä lennolla muutaman hehtaarin kokoisesta kohteesta. Olemme kiinteässä T&K-yhteistyössä Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin kanssa, lisää Anttoni Jaakkola.

Teksti: Maarit Reingoldt

Kiinnostaako sinua juuri teidän toimialaanne palveleva sovellus? www.fgi.fi/mobimap

Suomalaisessa infrarakentamisessa on selvä tarve nykyaikaisemman tekniikan hyödyntämiseen. Muualla Euroopassa käytetään selvästi enemmän uusia tekniikoita ja ratkaisuja kuin Suomessa. Meillä rakennetaan esimerkiksi siltojen tukirakenteet lähes yksinomaan puusta. Kaupunkialueiden infrarakentamisessa kannattaisi hyödyntää nykyaikaisia kevyen liikenteen tilapäisiä kulkusiltoja, sanoo Telinekatajan toimitusjohtaja Markku O. Kataja.

– Koko toimiala tarvitaan mukaan kehitystalkoisiin.

Investointeja innovatiiviseen tekniikkaan

Vuonna 1965 perustetun Telinekatajan noin 30 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta 10 – 15 prosenttia kertyy infrarakentamisesta. 250 henkilöä työllistävä yritys tarjoaa infrarakentajille työ- ja tukitelinejärjestelmiä, kevyen liikenteen siltaratkaisuja sekä sääsuojia.

– Panostamme yhä enemmän infrarakennuttajien tarpeisiin. Tarjoamme osaamista ja järjestelmiä, joissa työturvallisuuteen ja laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota jo niiden suunnittelussa, sanoo Kataja.

Perheyritys investoi vuonna 2010 lähes miljoona euroa saksalaisen Layherin tukitornikalustoon.

– Teimme investointipäätöksen ensimmäisten yritysten joukossa koko Euroopan laajuisesti. Teräksestä valmistettu ratkaisu tarjoaa tehokkaamman ja noin 20 prosenttia edullisemman tavan rakentaa siltojen tukitelineet, painottaa Kataja.

Telinekataja hankki myös Layherin kevyen liikenteen siltajärjestelmän, jonka jänneväli on peräti 30 metriä.

– Sen asentaminen ja siirtäminen on nopeaa, helppoa ja ennen kaikkea turvallista. Erityisen hyvin se soveltuu kaupunkialueen infrarakentamiseen, kertoo Kataja.

Hän nostaa esimerkiksi Kalasataman.

– Rakentamisessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tehokkuuteen, liikenteen toimivuuteen sekä alueella liikkuvien ihmisten turvallisuuteen. Siihen tarvitaan toimivia kevyen liikenteen kulkutieratkaisuja.

Siltarakentamisen uudistuminen alkanut

Telinekatajan tukitornikalustoa käytettiin Jyväskylässä sijaitsevan Toivakan sillan betonivalun tukirakenteiden toteutukseen. Sillan kansi on noin 70 metriä pitkä.

– Toivakan sillan urakointi osoitti tukitelinejärjestelmän toimivuuden. Seuraavaksi suunnittelemme ja rakennamme teräksestä tukirakenteet Kuopiossa sijaitsevien Tikkalansaaren kahden sillan urakointiin. Työt alkavat joulukuussa. Myös Suomesta löytyy infrarakentamisen edelläkävijöitä, jotka luottavat uuteen tekniikkaan, sanoo Kataja.

Tukitelineiden kantavuus on huippuluokkaa.

– Tukitelinejärjestelmien rakentaminen edellyttää aina perusteellista suunnittelua, koska niiden päälle tulevat kuormat ovat huomattavan suuria. Suunnittelulla varmistetaan ihanteellinen ja mahdollisimman taloudellinen lopputulos. Mitä korkeammalla silta on maasta, sitä enemmän saadaan hyötyä teräksestä rakennettavilla tukirakenteilla, sanoo Kataja.

Telinejärjestelmien elinkaari on jopa kymmeniä vuosia.

– Rahan lisäksi myös puuta säästyisi valtava määrä mikäli tukitelinejärjestelmien suosio lisääntyisi suomalaisessa infrarakentamisessa, painottaa Kataja.

– Olemme panostaneet viimevuosina vahvasti tuotekehitykseen. Edelläkävijyys automaatiolaitteiden valmistajana sekä velvoittaa että antaa mahdollisuuden kehittää ratkaisuja myös infrastruktuurin hallintaan, kertoo liiketoimintajohtaja Hannu Savela. Kävimme asiakkaidemme kanssa pohdintaa siitä, mitkä ovat kuntien ja kaupunkien suurimpia haasteita nyt ja lähitulevaisuudessa ja miten ne ratkaistaan heitä kaikin tavoin parhaiten palvelevalla tavalla.

Kunnat ja kaupungit vaatimusten ristitulessa

Vesihuollossa viranomaisvaatimukset kiristyvät koko ajan ja samalla julkisen sektorin on ratkaistava miten välttämättömät tehtävät hoidetaan entistä tehokkaammin, energiaa ja kustannuksia säästäen, entistä vähemmällä väellä. Oman lisämausteensa päätösten vaikeuteen tuo vireillä olevat kuntaliitoskaavailut.

– Toinen merkittävä haaste kunnille ja kaupungeille on asetus, joka kieltää yleisesti katu- ja tievalaistuksessa käytössä olevin elohopeahöyrylamppujen valmistamisen. Samanaikaisesti energialaitokset siirtyvät sähkönkulutuksen etäluentaan, mikä aiheuttaa sen, että monilla käytössä olevat ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmät poistuvat.

Riippumatta siitä, mitä väriä milläkin alueella tulevaisuudessa tunnustetaan, järjestelmien turvallisuus ja käytettävyys on varmistettava. Nykyisin käytössä olevat automaatiojärjestelmät ovat pääosin vanhoja ja riskit kasvavat koko ajan, että jossain joku pettää. Uusi automaatioteknologia vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Helposti käyttöön vaikka muutama kohde kerrallaan

Vesihuoltoon tarkoitettu, Ouman AQUA -nimellä kulkeva ohjaus- ja etävalvontajärjestelmä tarjoaa omat sovellukset vesilaitosten verkostokohteisiin, kuten esimerkiksi mittausasemille, paineenkorottamoille, pumppaamoille ja vedenottamoille. Kehitystyössä oli mukana kuusi eri kokoista vesilaitosta, joiden toiveet nopeasta asennuksesta, helposta etähallinnasta, kustannustehokkuudesta ja vähäisestä huollon tarpeesta toteutettiin.

– Pilvipalveluna toteutettu selainpohjainen hallinta- ja valvontapalvelu on tätä päivää. Sen käyttöönotto ei vaadi investointeja ja siihen voi liittää kohteita vähitellen. Itse mittauslaitteisto on toteutettu vakiotuotteilla, jolloin ei olla sidoksissa mihinkään tiettyyn toimittajaan.

Enemmän älyä, vähemmän vikaherkkiä laitteita

Nykyään pääosin käytössä olevissa, vanhoissa järjestelmissä on useita erilaisia laitteita, erillistä automatiikkaa ja erillisiä taajuusmuuttajia. Mitä enemmän on erillisiä laitteistoja, sitä enemmän on myös vikamahdollisuuksia, varaosatarpeita, hälytyksiä ja huoltokäyntejä.

– Ouman AQUAssa ei tarvita perinteistä automaatiologiikkaa lainkaan. Siinä hyödynnetään taajuusmuuttajien sisäistä logiikkaa, mikä mahdollistaa täysin kahdennetun automaation toteuttamisen tärkeimpien mittausanturien kahdennuksella.

Esimerkiksi raakavesikaivossa kummankin pumpun taajuusmuuttajaa ohjataan identtisellä sovelluksella. Kun molemmissa taajuusmuuttajissa käytetään omaa pinnankorkeusmittaria, automaatio saadaan täysin kahdennettua. Anturin tai taajuusmuuttajan vikatilanteessa toinen pumpuista on kuitenkin aina käytettävissä.

Älykästä automaatiota myös katuvalaistukseen

Ouman Oy:n tarjontaa kuntasektorille täydentää myös uusi katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä. Uudella automaatiotekniikalla saavutetaan valaistuksen ohjauksessa merkittäviä energiansäästöjä sekä helpotetaan jokapäiväistä työntekoa.

Ouman Lux valo-ohjauksella valaistusta voidaan ohjata älykkäästi valoisuuden ja/tai aikaohjelmien mukaan. Koska Ouman LUX -järjestelmä on suunniteltu modulaariseksi, sen voi ottaa käyttöön vaikka alueittain ja laajentaa tarpeen mukaan.

Teksti: Maarit Reingoldt

Meillä vaan on niin hyvä tekemisen meininki, että se näkyy kaikessa. Emme tähtää Suomen suurimmaksi alan yritykseksi, mutta kylläkin Suomen johtavaksi projektinjohto- ja rakennuttajatoimistoksi, paljastaa varatoimitusjohtaja Jouko Rokkonen ja vihjaa samaan hengenvetoon, että he hakevat parhaillaan infraosastolleen projektipäälliköitä ja valvojia.

Monipuolisia infrapalveluja

HTJ:n infrapalvelut kattavat sekä uudisrakentamisen että ylläpidon vaiheet erityyppisissä hankkeissa koko infrahankkeen elinkaaren ajalle. Palvelut sovitetaan tilaajan oman organisaation kanssa yhteentoimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi, jotta saavutetaan paras laadullinen ja taloudellinen lopputulos.

HTJ:n vahvuutena on monipuolinen ammattitaito ja kyky yhdistää kokemus uudistuksiin. Perinteisten rakennuttamis- ja valvontapalveluiden ohella tarjolla on myös erilaisia toteutuksen malleja, joissa HTJ:n osaaminen sovitetaan tilaajaorganisaation tarpeisiin.

Yhteinen työmaa kaikkien etu

– Osallistumme aktiivisesti myös alan kehityshankkeisiin ja yksi merkittävä, jo käytännössä toimiva edistysaskel on malli yhteisestä työmaasta, kertoo projektijohtaja Petri Cavander. Tavoitteemme on viedä infrarakentamista ihan uudelle tasolle.

– Yhteistä työmaa-ajattelua ei rakenneta sanktioilla vaan porkkanoilla, Cavander muistuttaa. Meidän roolimme siinä on olla puolueeton hankesuunnittelun asiantuntija, joka kokoaa tarpeet, laatii sopimukset, organisoi tekemisen yhteensovittamisen ja tarvittaessa johtaa ja valvoo projektin toteutumisen suunnitellusti.

HTJ on mukana pääkaupungissa käyttöön otetussa yhteisen työmaan pilottihankkeessa, jossa eri kaupunkitoimijat kuten rakennusvirasto ja liikennelaitos ovat yhteisesti sopineet yhteisen hankeen toimintatavoista. Rakentamisen pääsuoritusvelvollisuus on kunnallisella, omajohtoisella rakentamisorganisaatiolla, joka tahdistaa eri virastojen ja laitosten työt yhteiseksi kunnallistekniseksi työmaaksi.

Haastavia projekteja eri puolilla Suomea

HTJ:n referenssilista on kunnioitusta herättävä. Merkittävimmät asiakkaat ovat luonnollisesti kaupungit ja kunnat, joilla on vuositasolla huomattava määrä erilaisia infrarakentamiseen liittyviä hankkeita.

– Projektimme ovat yleensä kohtuullisen pieniä, mutta vaativia. Isommissa projekteissa meillä on mahdollisuus olla mukana kumppaneidemme avulla.

Listalta löytyy niin aluerakennus- kuin kaatopaikkahankkeita, teitä ja katuja, vesihuollon ja muun kunnallistekniikan projekteja, urheilualueiden ja golfkenttien peruskorjausta kuin kalliorakennuskohteita.

– Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen n. 8 000 bruttoneliön hanke kallion sisään louhittuun tilaan oli erityisen haastava projekti, Rokkonen mainitsee.

Hyvää palautetta ja julkista tunnustusta

– Parasta palautetta meille on ollut se, että rakennusvalvojia arvostetaan. Juuri saadut asiakastyytyväisyystulokset olivat erittäin rohkaisevia. Tapamme toimia on saanut paljon kiitosta, Cavander kertoo. Mutta toki olemme ylpeitä myös Kauppalehden Menestyjäyritys -sijoituksista samoin kuin Suomen Vahvimmat -tunnustuksista. Lähellä sydäntä on myös Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun vuoden ympäristörakenne 2009 -palkinnon saanut Viertolan aukio Keravalla, jonka rakennutimme ja valvoimme.

HTJ on käytettävissänne tulevissa rakennushankkeissanne alkaen investoinnin valmistelusta ja suunnittelusta takuuajan tehtäviin asti. Moniin hankkeisiin on liittynyt myös tutortyyppistä ohjausta. Organisaatioita avustetaan niin, että ne pääsevät kehittämään itseään ja osaamistaan ja sitä kautta tehostamaan toimintaansa.

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuvat: Sami Perttilä

Projektijohtaja Petri Cavander on juuri nimitetty RAKLIn Infra- ja yhdyskunta -toimialan johtoryhmän jäseneksi. – Se on kunniatehtävä, joka edellyttää huippuasiantuntijuutta, kertoo HTJ Oy:n infraliiketoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Jouko Rokkonen ylpeänä kollegansa saamasta arvostuksesta.

Suomalaisen rakennusalan ammattitaidon ylläpitämisen ja lisäämisen edistäjänä toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Liiton jäsenistöön kuuluu diplomi-insinöörejä, tekniikan lisensiaatteja ja tohtoreita sekä opiskelijoita. Eräs sen tärkeimmistä tehtävistä on rakennusalan ohjeiden ja suositusten laatiminen yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Rakennusinsinöörien Liiton hallituksen puheenjohtajana toimii Tampereen teknillisen yliopiston talonrakennustekniikan professori Ralf Lindberg.

– Liitto panostaa paljon jäsentoimintaan, jonka ohella toimimme asiantuntijaorganisaationa. Kysymykset joihin otamme kantaa liittyvät esimerkiksi rakennusalan koulutuspolitiikkaan, Lindberg kertoo.

Infrastruktuurin ylläpito vaatii rahallista panostusta

Infrastruktuuri on olennainen osa rakennettua ympäristöä. Ralf Lindbergin mukaan tällä hetkellä olennaisinta on infrastruktuurin ylläpito.

– Viime vuosikymmeninä infrastruktuurin ylläpitoon ei ole annettu riittävästi rahoitusta. Tästä syystä on syntynyt korjausvelkaa.

Lindbergin mukaan verkoston tilaa on parannettava niin väylien kuin siltojenkin osalta.

– Esimerkiksi osa silloista on jo iäkkäitä ja huonokuntoisia. Koska kunnossapidettävien kohteiden määrä on suuri, ei tämän hetkinen rahallinen satsaus ole riittävä.

Lisää rakennusalan ammattilaisia

Jotta infrastruktuurin toiminta taataan tulevaisuudessakin, tarvitaan rakennusalalle uusia osaajia. Suurten ikäluokkien eläköityminen on aiheuttanut sen, että ammattitaitoisten rakentajien määrä vähenee kaiken aikaa. Toisaalta rakennusalan koulutuspaikkojen määrä ei vastaa tarvetta. Ammattailaisten määrä on liian pieni samaan aikaan yhä lisääntyvään työmäärään verrattuna.

– Paljon puhutaan siitä, että insinöörikoulutusta on liikaa, mutta siihen liittyy paljon alakohtaista vaihtelua. Rakennusalalle koulutettavien diplomi-insinöörien ja insinöörien määrä on liian vähäinen, kun otetaan huomioon eläkkeelle jäävien suuri määrä ja toisaalta se, että rakennusinsinöörien työnkuva on muuttunut kun heidän tehtäviinsä on liitetty kiinteistönhuoltoon, ympäristöön ja korjaukseen liittyviä tehtäviä, Lindberg listaa.

Motivoituneita opiskelijoita

Viime vuosina uusia koulutuspaikkoja perustettaessa elettiin kausi, jonka aikana monista opintosuunnista tuli niin sanottuja muotialoja. Lindbergin mukaan rakennusala jäi tässä tilanteessa kokonaisuudessaan vaille riittävää huomiota. Muutosta on kuitenkin tapahtunut, sillä tänä päivänä esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksella opiskelee joukko huippuoppilaita.

– He ovat ensisijaisesti hakeneet opiskelemaan juuri Tampereelle ja ovat erittäin motivoituneita opiskelijoita, Lindberg toteaa tyytyväisenä.

Teskti: Kati Knuuttila

Suomessa tarvitaan etenkin talvikuukausina tehokasta väylien kunnossapitoa. Teiden ja rataosuuksien kunnossapito toteutetaan urakoina. 78 000 kilometriä maantieverkostoa on jaettu 82 ja 6 000 kilometriä rataverkostoa 12 urakka-alueeseen.

– Urakat sisältävät väylästön ympärivuorokautisen peruskunnossapidon ja ovat tiestön osalta kolme tai viisi vuotisia ja rataverkon osalta 5-vuotisia kahden vuoden jatko-optiolla. Tilaaja määrittää eri väylille halutun laatutason, jonka tuottamisesta urakoitsija vastaa, kertoo johtaja Jukka Karjalainen Liikenneviraston väylänpito-osastolta.

Sopimusten mukaan urakoitsijan vastuulle jää päättää käytettävistä menetelmistä, kalustosta ja henkilöresursseista. Työ on organisoitava siten, että vaadittu laatu toteutuu.

– Toki tilaaja tekee myös omaa laadunvalvontaa käyttäen omaa henkilöstöään tai ulkopuolisia konsultteja, Karjalainen toteaa.

Tehokkuus tuonut säästöjä

Teiden kunnossapidossa tapahtui suuri muutos vuosina 2001-2004, jolloin kunnossapito avattiin vapaaseen kilpailuun. Tämä on tehostanut toimintaa siten, että samaan aikaan kun liikenne väylillä on lisääntynyt noin 20 prosenttia, ovat kustannukset alentuneet saman verran.

– Osa saavutetuista säästöistä on pystytty ohjaamaan takaisin kunnossapitoon, esimerkiksi yöajan laatutason parantamiseksi. Tienkäyttäjien tyytyväisyys teiden talvikunnossapitoon on pysynyt samalla tasolla kuin se oli ennen kilpailun avaamista. Ratojen kunnossapidon avaaminen on osin kesken, joten kilpailun avaamisen vaikutuksia ei voida vielä täysin arvioida. Viimeinen urakka-alue, eli pääkaupunkiseudun alue, kilpailutetaan ensi vuoden aikana, Jukka Karjalainen sanoo.

Pelkkä laadukas kunnossapito ei riitä

Hyvän kunnossapidon lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, jotta liikkuminen talvisin on turvallista. Yksi keino on nopeusrajoitusten laskeminen liki 9 000 kilometrin matkalta. Tämä auttaa pienentämään onnettomuusriskiä, joka muutoin lisääntyisi pimeään aikaan kaksinkertaiseksi ja liukkaalla säällä moninkertaiseksi.

– Vaikutusta on myös väylän käyttäjien omalla toiminnalla. Ajoneuvon kunto ja renkaiden sopivuus vaikuttavat merkittävästi matkanteon mukavuuteen sekä turvallisuuteen talviolosuhteissa. Huonolla säällä ajonopeus on syytä sopeuttaa olosuhteiden mukaan ja tarvittaessa jopa huomattavasti suositeltua ajonopeutta alhaisemmaksi, Jukka Karjalainen opastaa.

Talvi tuo haasteita rataosuuksille

Samaan aikaan kun maateillä on mahdollista tehdä kunnossapitotoimenpiteitä käytännössä aina lukuunottamatta ruuhkahetkiä, ratojen talvikunnossapidossa on erityispiirteitä, jotka tekevät siitä haasteellista.

– Ratojen kunnossapitotoimet on sovellettava lyhyisiin junaliikenteen sallimiin työrakoihin. Raiteilla voidaan tehdä kunnossapitotoimenpiteitä vain, kun junaliikenne on kyseessä olevalta osuudelta estetty. Toisekseen pääkaupunkiseudulla ratojen kunnossapidon haaste on lumitilojen vähäisyys ja lumen poiskuljettaminen. Tilannetta voi verrata vaikkapa Helsingin katujen kunnossapitoon, joka on lumisina talvina merkittävästi vaikeampaa kuin normaali maanteiden lumen auraus.

Kolmantena rataverkon ongelmana Jukka Karjalainen pitää verkon häiriöherkkyyttä. Yksittäinen häiriö rataverkolla heijastuu usein laajalle alueelle, koska suuri osa maakuntien rataverkosta on yksiraiteista ja pääkaupunkiseudulla liikenne on niin tiheää, että se ei kestä häiriöitä.

Varovaisuutta ajokäyttäytymiseen

Talviset olosuhteet aiheuttavat jonkin verran ongelmia liikenteelle joka vuosi, vaikka väylien kunnossapitäjät pyrkivät omalta osaltaan minimoimaan näitä ongelmia ja tarjoamaan väylien käyttäjille mahdollisuuden sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen myös talvella. Aina se ei kuitenkaan yksin riitä.

– Suomessa talvikunnossapito väylillä on korkealaatuista. Kuitenkin on olemassa olosuhteita, jolloin paraskaan kunnossapito ei riitä, vaan tarvitaan väylänkäyttäjän huomiota ja varovaisuutta, Jukka Karjalainen muistuttaa.

Teksti: Kati Knuuttila

Lue myös Rakennusinsinöörien Liiton hallituksen puheenjohtajan Ralf Lindberg puheenvuoro:
Infrarakentaminen tarvitsee osaajia

– Kunnilla on nyt pohdinnan paikka ja tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Kuntainfran rakentaminen ja kunnossapito voidaan ulkoistaa kokonaan tai osittain yksityisille toimijoille, kuntaan voidaan rakentaa tilaaja-tuottaja-malli, jossa kunnan tekninen toimi jaetaan tuottajaorganisaatioon ja tilaajaorganisaatioon, kuntaan voidaan perustaa kokonaan uusi yhtiö tai vaikkapa kunnan ja jonkun yksityisen tahon yhteisesti omistama yritys. Vaihtoehtoja on siis runsaasti, sanoo INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Paavo Syrjö pitää kuntamarkkinoiden avaamista julkiseen kilpailuun hyvänä asiana ja INFRA ry on mukana kuntien kanssa käytävissä uudistusneuvotteluissa. Syrjö peräänkuuluttaa kunnallisen yhtiön läpinäkyvyyttä.

– Ei voi käydä niin, että kunnan eli veronmaksajien rahoilla tuetaan tehottomasti toimivaa organisaatiota. Näistä asioista on keskusteltava, jotta ongelmia ei pääse syntymään, hän toteaa.

Uudistushankkeet etenevät tällä hetkellä kunnissa eri tahtiin, mutta tuleva kuntauudistus tulee Syrjön mukaan nopeuttamaan suunnitelmien toteuttamista.

– Lakisääteiset tehtävät nielevät usein mittavan osan kunnan budjetista ja silloin infrarakentamisen hankkeita herkästi lykätään. Tämä näkyy kuitenkin jo nyt kuntainfraan sitoutuneena korjausvelkana katu- ja viemäriverkostoissa. INFRA ry kannustaakin tekemään kunnossapitotoimenpiteet ajallaan, jotta vältytään suuremmilta korjauskustannuksilta, hän painottaa.

Taantuma pelottaa yrityksiä

Vuosi 2012 tulee Paavo Syrjön mukaan olemaan työllisyyden osalta haastava infrarakentamisen sektorilla. INFRA ry:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan kesä 2011 meni jopa odotuksia paremmin, mutta talven tulo herättää kausivaihteluihin tottuneella alalla poikkeuksellista pelkoa.

– Uuden taantuman pelko aiheuttaa sen, että teollisuus ja kunnat eivät uskalla investoida ja sitä myötä työt väistämättä vähenevät. Pääkaupunkiseutua työllistävät vuonna 2012 muutamat suuret työmaat, mutta maakunnissa tilanne on huonompi.

Valtion budjetti oli infarakentamisen kannalta positiivinen yllätys, sillä käytettävän rahan määrää ei juurikaan karsittu. Paavo Syrjö toivoo kuitenkin valtiolta pitkäjännitteisempää suunnittelua uusien hankkeiden osalta.

– Ongelmia syntyy siksi, kun hankkeiden alkamisesta eikä aina edes loppuunsaattamisesta ole selvää kuvaa. Alan kannalta on ikävää, että ennustettavuus valtion hankkeiden osalta puuttuu. Se ei kannusta yrityksiä investointeihin. Veronmaksajankin kannalta olisi toivottavaa, että rakentaminen jatkuisi mahdollisimman tasaisena, mikä ehkäisisi kustannus- ja hintapiikkejä. Infrarakentamiseen käytetty raha jää kuitenkin aina palvelemaan omaa maata, Syrjö muistuttaa.

Uudistusta koulutuspolitiikkaan

Infrarakentaminen työllistää noin 50 000 henkeä. INFRA ry:n jäsenyritysten mukaan yhtenä suurimmista toimintaa haittaavista tekijöistä on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman puute.

Ongelmana on koulutuspaikkojen vähäisyys etenkin työnjohtotasolla, mutta samaan aikaan vähäisiin koulutuspaikkoihin on ollut tulijoita enemmän kuin oppilaitokset ovat voineet ottaa vastaan. Paavo Syrjö toivoo tilanteeseen ratkaisua valtion taholta.

– Kun oppilaitokset saavat itse valita opintolinjansa, infra-ala ei ole kärkivaihtoehtona. Opetusministeriön ja -hallituksen tulisi tarttua asiaan, jotta koulutuspaikkojen määrää saataisiin kohdennettua paremmin elinkeinoelämän tarpeita ajatellen, hän sanoo ja jatkaa:

– INFRA ry kouluttaa erilaisissa työllistämiskoulutuksissa alalle uusia työntekijöitä yhteistyössä oppilaitosten ja jäsenyritystensä kanssa. Silloin opiskelija tietää jo koulutukseen mennessään, että luvassa on varma työpaikka. Tämä lisää opiskelumotivaatiota ja myöhemmin työviihtyvyyttä, Paavo Syrjö toteaa.

Teksti: Kati Knuuttila

INFRA ry on infra-alan yritysten palveleva asiantuntijajärjestö. Jäsenyrityksiä siinä on noin 1 500. Jäsenyritykset rakentavat ja pitävät kunnossa maamme tiestöä, satamia sekä lentoasemia.

Tieväylien osalta rakennustyöt ovat kesken kantatie 51:llä välillä Kirkkonummi-Kivenlahti, valtatie 14:sta Savonlinnan keskustan alueella, valtatie 8:lla Sepänkylän ohikulkutien osalta, Eurooppatie 18:sta Haminan ohikulun osalta ja Kehä III:n ensimmäisen osan jälkirahoituksen osalta.

– Lisäksi valtateillä 5, 6, ja 19 on menossa mittavia muutoshankkeita, ministeri Kyllönen linjaa.

Rataverkko kokee uudistuksia Rovaniemi-Kemijärvi välillä radan sähköistämisen myötä.

– Pääkaupunkiseudulla kehärata ja länsimetron valtionapu näkyvät tämän vuoden budjetissa, Merja Kyllönen sanoo.

Perusparannuksia ja uuden rakentamista

Miltä sitten näyttää tuleva vuosi 2012 infrarakentamisen osalta? Merja Kyllösen mukaan käytössä tulee olemaan 1 661,918 miljoonaa euroa liikenneverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon ja 2 375,380 miljoonaa euroa koko hallinnonalan käyttöön.

– Kehittämishankkeisiin on varattu rahaa kaikkiaan 600 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi käytössä tulee olemaan 235 miljoonaa euroa, joka jaetaan hankkeiden etenemisen myötä. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuonna 2012 infrarakentaminen tulee olemaan historian korkeimmalla investointitasolla.

Vuoden 2012 ratahankkeista Merja Kyllönen nostaa esiin Seinäjoki-Oulu -osuuden, jonka loppurahoitus on turvattu.

– Perusparannuksen tarvittava loppuvaltuus 344 miljoonaa euroa, ja sen määräraha 100 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Rataosuus tulee valmistumaan vuonna 2015. Kokkola-Ylivieska -kaksoisraide muutetaan tavanomaisella budjettirahoituksella toteutettavaksi ja se valmistuu vuonna 2017, ministeri listaa.

Vuonna 2012 alkaa kolme uutta investointia: Tampereen rantaväylä, Turun satamatie eli Suikkilan tie ja E18 Koskenkylä-Kotka -erillishanke.

Tulevaisuudessa henkilöauto vuokrataan

Tulevaisuudesta kysyttäessä Merja Kyllönen kertoo visiostaan urbaanin kansalaisen liikkumistavoista vuonna 2050.

– Vuonna 2050 urbaanin yksityishenkilön liikkuminen painottuu toimivan ja asiakasta monipuolisesti palvelevan joukkoliikenteen varaan, jossa eri joukkoliikennemuodot palvelevat yhdessä sujuvasti asiakkaiden tarpeita. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia on kehitetty ja sovitettu paremmin toimimaan joukkoliikenteen kanssa. Silloin harvoin, kun urbaani yksityishenkilö tarvitsee omaa autoa, hän voi vuokrata alan toimijoilta sähköauton tai jonkun muun ympäristöystävällisellä polttoaineella kulkevan menopelin, jolla pääsee liikkumaan toimivalla liikenneverkostolla, jossa myös uuden ajan polttoaineiden jakeluverkosto toimii, Kyllönen toteaa.

Teksti: Kati Knuuttila

Työssään GSP määrittää hankkeelle vision, strategian ja visiota toteuttavat liiketoimintakonseptit, kohderyhmät, operaattori- ja sijoittajavaihtoehdot, rakennuskannan käyttökelpoisuuden ja tekee laskennat syntyvistä kustannuksista. Kantaa otetaan myös alueiden maineen rakentamiseen esimerkiksi designin, viestinnän ja merkittävien kaupallisten tapahtumien osalta. Tämä on relevanttia muun muassa kun kaupunginosia halutaan elinvoimaistaa ja vetovoimaa rakentaa.

Tarveselvitykset perustuvat lukuisiin haastatteluihin, elämäntapa- ja trenditietoihin, benchmark-tietoon maailmalta, paikkakuntaan tutustumiseen, kaupunkistrategioihin ja paikallisten ihmisten ja eri toimialoja edustavien edelläkävijöiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Tutkimusmenetelmien käyttö on olennaista sen sijaan, että rajoituttaisiin ainoastaan mittaamaan esimerkiksi alueen ostovoimaa tai ohi kiitävien autojen määrää.

– Ostovoimalla ei ole väliä jos ihminen ei halua mennä kohteeseen. Liikennevirta tai rahamäärä ovat mittareita, joita voidaan käyttää esimerkiksi päivittäistavarakaupassa, mutta ne eivät toimi monellakaan muulla toimialalla, linjaa GSP:n kiinteistökehitysjohtaja Tiia Sammallahti.

– Ja olisihan se hienoa noin bisneksen kestävyydenkin näkökulmasta, että vetovoima ei perustu vain sijaintiin, hän jatkaa.

Tutkimustulosten analysoinnin jälkeen projektiryhmä, asiakas mukaanlukien, saa mittavan tutkimus- ja ideointiaineiston varsinaista suunnittelua varten. GSP etsii yhdessä asiakkaan kanssa keinoja myös millä organisaatiolla toteutus on mahdollista ja mistä konseptiin sopivat yritykset löydetään. Varsinainen suunnittelukokonaisuus koostuu perustellusta selvitysaineistosta, rakentamisen kustannusarvioista, kassavirtalaskelmista ja operaattori- ja investointikartoituksista.

GSP:n organisaatiossa on eri koulutustaustaisia ihmisiä tuomassa omaa osaamistaan kokonaisuuksiin.

– Käytämme tiimissämme myös arkkitehtia, mutta työmme ei ole arkkitehti- vaan elinkeinovetoista, Tiia Sammallahti selventää eroa moniin kollegayrityksiin.

– Työmme on ihmisten yhteensaattamista ja välittämistä, ei pelkkää suunnitelman tekemistä ja sen jättämistä asiakkaalle. Pyrkimyksemme on saattaa projekti tietylle toteutumisen asteelle yhdessä asiakkaan kanssa, Sammallahti toteaa.

Uuskäyttöhankkeet elävöittävät

Eräänä GSP:n toimintamuotona ovat kiinteistöjen uuskäyttökartoitukset. Suomessa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneen rakennemuutoksen seurauksena kunnissa ja kaupungeissa on runsaasti tyhjiksi jääneitä tai pienellä käyttöasteella toimivia teollisuuskiinteistöjä, joiden käyttöä halutaan tehostaa ja saamaan alueelle elinvoimaisuutta. Tämä on kuntien ja kaupunkien tahtotila silloinkin, kun kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa.

– Uuskäyttöhankkeissa olemassa olevan rakennuskannan käyttömahdollisuudet selvitetään markkinalähtöisesti ja projektissa on mukana myös GSP:n rakennuttamisen osaajat. Käytössämme on rakentamisen ammattilaisia ja kassavirta-analyytikko, joten pystymme laskemaan kustannukset ja mahdolliset tuotot tulevaisuudessa. Kun tähän yhdistetään elinkeinovetoinen liiketoimintakonsepti tai vaihtoehtoja niistä, on omistajan helppo tehdä ratkaisut jatkotoimista. Pystymme toteuttamaan projektin kustannustehokkaasti ja nopeasti, Sammallahti sanoo.

Vahvaa panostusta asiakkuuksiin

Kiinteistökehityksen tulevaisuus näyttää Tiia Sammallahden mukaan GSP:n näkökulmasta hyvältä.

Kasvanut liikevaihto ja lisääntyvät asiakkaat luovat vahvaa uskoa tulevaisuuteen.

– Palvelumme kattavat laajan repertuaarin, mutta se on perusteltua koska panostamme asiakkuuksiin, eli pyrimme tekemään hyvää työtä, enemmän, harvemmille, kumppanuuspohjalta. Asiakkailla on erilaisia tarpeita ja niihin etsitään parhaat yksilölliset ratkaisut, Tiia Sammallahti toteaa. •

Teksti: Kati Knuuttila | Kuvat: Sami Perttilä

OMAKYLÄ®

Omakylä® on GSP Groupin kehittävä uudenlainen asumisen konsepti, jonka pilottihankkeena toteutuu Lohjaan Hippatammen kylä. Jokainen Omakylä on erityinen ja omanlaisensa kylä, johon hengen luovat yhteisöllisyyteen uskovat asukkaat. Konsepti tarjoaa muuntautumiskykyisen ja yhteistiloja tehokkaasti huomioivan asumisen mallin.

Omakylän arvoja ovat eettisyys, ekologisuus, esteettömyys ja esteettisyys. Asunnot suunnitellaan ja toteutetaan kestävää kehitystä ajatellen ja ne soveltuvat eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville asukkaille.

– Kylään muuttava asukas pystyy todella vaikuttamaan kotinsa suunnitteluun pihan, sisätilojen rakenteen ja varustetason osalta, jopa ulko-ovi on yksilöllisesti valittavissa vaikka kyse on asunto-osakeyhtiömuotoisesta asumisesta, Tiia Sammallahti kertoo.

Omakylään rakennetaan asukkaiden harrastus- ja ajanviettokäyttöön soveltuva kylätalo ja nikkaripaja ja viereen nousee lisäksi palvelutalo. Ikääntyville tämä mahdollistaa palveluiden jouhevan saannin kotiin ja eri sukupolvien asumisen ”samalla pihalla”. Kylän yhteisöllisyyden kehittämisestä vastaa kylässä itsekin asuva, juuri pestiin valittu pormestari. •

Omakylä-konseptiin ja Lohjan Hippatammeen voit käydä tutustumassa osoitteissa:
www.omakyla.fi ja www.hippatammi.fi

Fakta on se, että liikenneinfran rahoitusta tullaan kiristämään kaikkialla Euroopan unionissa.

– Mikäli jatkamme samalla tekniikalla ja menetelmillä, tulee tieverkko väistämättä rappeutumaan, Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarenketo toteaa. Roadscanners Oy on kotimainen, moderniin infradiagnostiikkaan erikoistunut yritys, joka kehittää välineitä ja palveluja liikenneinfrastruktuurin valvontaan ja hallintaan. Yhtiö on alansa suurimpia vientiyrityksiä; noin 60-70 prosenttia toiminnasta menee vientiin.

Ei tilastoina, vaan yksilöinä

Saarenketo harmittelee että tiestöä käsitellään tilastollisesti.

– Tiestöä pitäisi käsitellä yksilöinä – aivan kuten ihmisiä. Täsmähoidolla voitaisiin toimia nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Se tarkoittaa, että meidän olisi kyettävä ymmärtämään syvällisemmin miten tiet käyttäytyvät ja korjattava oireiden sijaan syitä.

Tutkimusta pintaa syvemmältä

Saarenkedon mukaan Suomessa lasketaan tiestöstä kuntoa kuvaavia tunnuslukuja, mutta ne eivät kerro koko totuutta.

– Ongelma on se, että teitä tutkitaan pistemäisesti sieltä täältä, visuaalisen arvion perusteella. Yhtiömme kehittämän diagnostiikan avulla korjaaminen ja teiden ylläpito perustuu tarkkaan mittaamiseen ja mittaustulosten perusteella tehtyyn diagnostiikkaan. Näin voidaan selvittää vaurioiden syyt ja paikantaa niiden tarkka paikka, mikä luo merkittäviä säästöjä.

Saarenketo kertoo että uudella laserskannaustekniikalla on kyetty mittaamaan Suomessa routanousuja.

– Olemme havainneet että suurin osa koeteiden routavaurioista johtuu yksityistieliittymien rumpujen huonosta kunnosta, mikä aiheuttaa vaurioita yleiselle tielle. Suomessa on siis käytetty miljoonia tai kymmeniä miljoonia euroja teiden korjaamiseen kun korjaustoimenpiteet olisi pitänyt kohdistaa liittymärumpuihin.

Huikea säästöpotentiaali

Tulevaisuudessa infrahankkeissa tullaan käyttämään yhä enemmän pistepilvianalyysiä tien pinnan ja ympäristön kartoitukseen ja maatutkatekniikkaa pinnanalaisien rakenteiden mittaamiseen. Näin toimittaessa teiden korjaustoimenpiteitä voidaan tehdä diagnostiikan perusteella ja korjata tiet neliömetrin tarkkuudella.

– Tällöin tietä ei korjata varmuuden vuoksi sata metriä eteen- ja taaksepäin. Tekniikkaa on kehitetty ja testattu eri maissa mm EU:n rahoittamassa ROADEX -projektissa ja tulokset osoittavat, että mikäli tienpidossa siirryttäisiin rohkeasti uusien teknologioiden käyttöön, voisimme toimia 20 – 50 prosenttia nykyistä kustannustehokkaammin ja ylläpitää tai jopa kohentaa tieverkostomme kuntoa tapahtuipa taloudessa mitä tahansa, Saarenketo toteaa lopuksi.

Teksti: Mia Heiskanen