Katso mitä tuoreita kuulumisia YIT Rakennus, BMH Technology, Energosave ja monet muut energia ja ympäristö –alan asiantuntijat sinulle esittävät. Lue alan muiden vaikuttajien, kuten Esa Härmälän ja Juha Naukkarisen puheenvuorot. Pureudu uunituoreeseen tutkimukseen energia- ja ympäristöalan tulevista näkymistä. Peilaa tietoja omaan näkemykseesi. Ota rohkeasti yhteyttä editori.fi-asiantuntijakanavalla mukana oleviin yrityksiin ja heidän asiantuntijoihinsa. Kysy lisää sisällöistä ja palveluista, kerro mielipiteesi sinua kiinnostavalle yritykselle, anna palautetta aiheista ja itse palvelusta. Nyt sinulla on siihen hyvä mahdollisuus.

Rohkeita edelläkävijöitä

Editori.fi-asiantuntijakanavan yritykset ja asiantuntijat ovat rohkeita edelläkävijöitä. He pistävät oman asiantuntemuksensa peliin, esiintyvät omina itsenään ja ovat halukkaita vastaanottamaan palautetta. He kuuntelevat asiakkaitaan, ottavat mielipiteet huomioon ja pyrkivät niiden avulla kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan entistä enemmän asiakkaitaan palvelevaan suuntaan. Avoin, ydinasioihin pureutuva dialogi on heille tärkeää tulevan menestyksen rakentamiseksi asiakkaille, yritykselle itselleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle.

Uudet kanavat, paremmat mahdollisuudet

Sähköisissä kanavissa tämä dialogi on entistä helpompaa toteuttaa kustannustehokkaasti. Suuret toimijat ja niiden asiantuntijat pääsevät luontevasti lähemmäksi asiakkaitaan, pienemmät toimijat tehokkaasti kuuluville. Kun teema vielä suunnataan selkeästi tietylle kohderyhmälle, kuten tällä kertaa energia ja ympäristö ja kerrotaan se hyvin kohdennettujen kanavien kautta potentiaalisille asiakkaille, säästetään niin yritysten kuin lukijoidenkin aikaa. Päästään suoraan asian ytimeen. Oikeassa, asiantuntevassa ympäristössä myös yrityskuva vahvistuu.

Sisältömarkkinointia parhaimmillaan

Edellä kuvattu on sisältömarkkinointia parhaimmillaan. Asiakas otetaan mukaan yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Mielipiteitä kuunnellaan, niistä keskustellaan ja niiden ja oman asiantuntemuksen avulla rakennetaan entistä asiakaslähtöisempiä ratkaisuja. Sisältömarkkinoinnissa mietitään tarkkaan mitä sisältöä tarjotaan nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille. Millainen tieto on heille relevanttia. Mikä auttaa heitä ostopäätösten teossa. Asiakas kokee oikeaan aikaan, oikeassa kanavassa saamansa mielenkiintoisen sisällön usein hyväksi palveluksi. Mikä sen parempaa. Sisältömarkkinointia käyttävät, edistykselliset yritykset ymmärtävät, että tällä tavoin parannetaan kilpailukykyä ja nostetaan brändin arvoa.

Editori.fi-asiantuntijakanava on edistyksellisten yritysten ja heidän nykyisten ja tulevien asiakkaidensa yhteinen kanava.

1. Suosiotaan kasvattavat energialähteet

2. Suosiotaan menettävät energialähteet

3. Energia- ja ympäristöhankintoihin eniten
vaikuttaneet seikat

Energia- ja ympäristöhankintoihin eniten vaikuttaneita kriteerejä ovat kokonaishinta, toimittajan luotettavuus ja toimitusvarmuus, kokonaistarpeen mukainen ratkaisu/ympäristöratkaisu sekä ratkaisun ympäristöystävällisyys.

Kehitysehdotukset energia- tai ympäristö-
ratkaisujen myyjille

Päättäjiltä tiedusteltiin myös kehitysideoita energia- tai ympäristöratkaisujen myyjille. Teemoina esille nousivat aito kilpailu ja ratkaisujen hintataso. Vastaajat painottivat myös lisätietouden sekä selkeän informaation tarvetta.

Ajatellen mahdollisia energiaan tai ympäristöön kohdistuvia investointejanne tulevaisuudessa, millaisia kehitysehdotuksia teillä olisi energia- tai ympäristöratkaisujen myyjiä kohtaan?

“Aktiivisempaa tiedottamista. Tukea investointeihin, eli ‘Jos hankit maalämpöjärjestelmän meiltä, maksat 1000 euroa nyt ja loput erissä seuraavan 10 vuoden aikana…’ (Tuota voisi jopa valtio tukea) Selkeitä artikkeleita lehtiin, esim. tuulivoiman mahdollisuuksista, tai aurinkopaneeleista.”

“Avoimempi hinnoittelu ja paremmat selvitykset energian tuotantoprosessista. Kantaverkon kunnollinen hoitaminen niin, ettei turhia katkoksia synny.”

“Enemmän satsauksia uusiutuvan energian käyttöön ja hintojen laskeminen järkevälle tasolle.”

“Energiatehokkuutta olisi hyvä tuoda esiin käytännön toteutusten kautta.”

“Hukkalämmön talteenotossa lämmön muuttaminen esim. sähköenergiaksi pienilläkin tehoilla.”

“Infran kehittäminen siten, että esim. ylimääräisen lämmön voisi myydä verkkoon.”

“Rohkeasti innovatiivista kehittämistä. Halua hakea ihan uusia ratkaisuja.”

“Tarjouksia kestävän kehityksen ratkaisuista, vaikka on kalliimpaa niin pitää tarjota selkeästi eri vaihtoehtoa ja kertoa mitä maksaa.”

“Voisiko yrityksen tuotannosta sivutuotteena / hävikkinä syntyneen jätteen tai puu tms. massan kierrättää prosessin kautta oman tuotannon energiaksi?”

Energia ja ympäristö -päättäjätutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin TNS PäättäjäAtlas 2011-jatkotutkimuksena elokuussa 2011 Editor Helsingin toimeksiannosta. Web-kyselyn kohderyhmänä olivat ylemmät toimihenkilöt, joilla on mahdollisuus vaikuttaa energian (esim. sähkön) hankintaan toimipaikallaan. Vastaajamäärä: 109.

Lisätietoa tutkimuksesta antaa Editor Helsinki Oy. P. +358 9 4241 2222.

Kiinteistöjen, tuotannon ja liikenteen ympäristövaikutukset ovat herättäneet viime vuosina runsaasti keskustelua. Pöyryn visio on toimia suunnannäyttäjänä ja tasapainoisen kestävän kehityksen viestinviejänä. Yritys toimii edelläkävijänä yhdyskuntien ympäristövaikutusten vähentämisessä. Tavoitteena on ohjata yhdyskuntarakennetta suunnittelun alusta alkaen suuntaan, jossa asuminen, liikkuminen, työpaikat ja palvelut aiheuttavat mahdollisimman vähän rasitusta ympäristölle.

Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan niin sosiaalisten, taloudellisten kuin ympäristönäkökohtien osalta.

– Aluesuunnittelussa tavoitteenamme on ottaa jo kaavoituksessa huomioon alueen energia- ja liikenneratkaisujen sekä toimintojen sijoittelun ympäristövaikutukset ja minimoida ne, kertoo Pöyryn energialiiketoiminnan Suomen johtaja Mika Pohjonen.

Pohjosen mukaan ratkaisu kestävään kehitykseen löytyy älykkäistä energiaratkaisuista, rakennusten sekä materiaalien energiatehokkuudesta sekä logistiikan ja liikenteen kokonaisvaltaisesta suunnittelusta. ­

- Myös veden käyttöön ja syntyvän jätteen määrään ja hyödyntämisasteeseen voidaan vaikuttaa. Keinoja tähän löytyy niin aluesuunnittelussa kuin alueelle tulevien toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessakin, Pohjonen toteaa.

Monipuoliset asiantuntijapalvelut

Pöyryn strategian mukaisesti uusia alueita rakennettaessa ja olemassa olevia kehitettäessä asiat mietitään laajemmin yhtenä kokonaisuutena: rakennusten ja toimintojen sijoittelu, energia- ja materiaalitehokkuus ja ihmisten ja tavaravirtojen liikkuminen. Tällöin hyödynnetään mm. alueen energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä mittaavia laskentamenetelmiä jo osana kaavoitusprosessia.

Uudella alueella ensimmäisenä toimijana kaavoitusvaiheessa on aina kunta. Myöhemmin alueelle tulevat myös yksityiset toimijat toteuttamaan kaavan mukaista rakentamista. Pöyry tarjoaa kaikkiin näihin hankkeisiin laajaa alue-, energia-, kiinteistö- ja infra- sekä teollisuussuunnittelun asiantuntemusta.

– Eri näkökulmien ja asiantuntemusalueiden linkittäminen avaa asiakkaille mahdollisuuden saada uudenlaista kokonaisnäkemystä ja osaamista hankkeisiin. Tällä saralla Pöyry kulkee kehityksen kärjessä ja pystyy tarjoamaan asiakkailleen keinot optimoida ekotehokkuus hankkeissaan, Pohjonen toteaa.

Skaftkärr-hanke

Pöyry oli mukana suunnittelemassa Porvoon kaupungin Skaftkärr-hankketta. Skaftkärrin alueelle sijoittuu tulevaisuudessa noin 6 000 asukkaan energiatehokas asuinalue. Hankkeen tavoitteena oli suunnitella pilottialue ja tuottaa ohjeistus energiatehokkuuden huomioimiseen kaavoituksessa.

Pöyryn roolina hankkeessa oli toimia konsulttina määrittelemässä tekijöitä, joilla voidaan eniten vaikuttaa alueen energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin, sekä suunnitella alueelle uusi kaavarunko. Kaavarungon energiatehokkuutta arvioitiin vertaamalla uusiutumattoman primäärienergian kulutusta ja syntyviä kokonaishiilidioksidipäästöjä vuonna 2007 laadittuun alueen kaavarunkoon. Uuden kaavarungon mukaisella alueella saavutettaisiin 38–40 prosentin säästö energiankulutuksessa ja 30–34 prosentin vähennys alueen hiilidioksidipäästössä.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Sami Perttilä

Innovaatio on usein ällistyttävän yksinkertainen asia, jota ei vain ole tultu ajatelleeksi kehittää ja toteuttaa. Juuri sinulla voi olla takataskussasi valmis tuote tai idea, joka vie taas yhden askeleen eteenpäin energiatehokkuuden parantamisessa. Hyviä ideoita, joista syntyy kannattavia, energiatehokkuutta lisääviä tuotteita, prosesseja ja toimenpiteitä, tarvitaan paljon.

Edelläkävijyys velvoittaa ja innoittaa

– Meidän pitää löytää kestävällä pohjalla olevia ratkaisuja. Emme voi kuluttaa huolettomasti vaan meidän on myös ajateltava sitä, mitä jätämme perinnöksi tuleville sukupolville, muistuttaa kilpailun päätuomari, YIT:n toimitilat-liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus.

– YIT on merkittävä toimija elinympäristömme rakentajana ja ylläpitäjänä, siksi haluamme olla myös edelläkävijä energiatehokkuudessa. Edelläkävijyys velvoittaa, mutta antaa myös mahdollisuuden ja riittävästi resursseja osallistua energiatalkoisiin, joista hyötyvät kaikki, myös meidän alamme, Lehmus perustelee YIT:n roolia kilpailussa.

Ensimmäinen energiaguru löytyi Alavieskasta

Energianero-kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 50 tuote- ja kehitysideaa, joita arvioivat YIT:n lisäksi tuomariston edustajat Keksintösäätiöstä, TEKESistä ja Aalto-yliopistosta. Ylivoimaisen voiton vei alavieskalaisen Wisepro Oy:n kehittämä sääennustesäätöjärjestelmä, joka täytti kaikki kilpailun asettamat kriteerit.

– Tämä on oivallinen esimerkki siitä, mitä voi tehdä sille, että kiinteistöt reagoivat hitaasti säänmuutoksiin. Wisepron innovaation ydin on käyttää 3, 6 ja 12 tunnin sääennusteita ohjaamaan lämpötiloja ajoissa oikeaan suuntaan. Yksinkertaisen nerokas ja myös aika edullinen ratkaisu, joka maksaa itsensä takaisin säästetyllä energialla alle 5 vuodessa.

Ideasarjassa jaettiin kunniamaininta

Ideasarjan palkintoa ei jaettu, mutta kunniamaininnan sai Jouko Hautalan kehittämä lämpöpumppusovellus. Sen periaatteena on ottaa energia maasta, kalliosta tai järvestä ja luovuttaa se käyttöveden lämmitykseen tai suoraan huoneilmaan ilman lämmönjakoputkistoa.

Ratkaisu soveltuu etenkin sellaisiin olemassa oleviin rakennuksiin, joissa ei ole vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää. Tällä tavalla lämmitysteho riittää myös kovilla pakkasilla, jolloin tavanomaisten ilmalämpöpumppujen toimintateho ei ole riittävä.

Kilpailu jatkuu marraskuun loppuun asti

– Nyt jännitämme minkälaiseksi syksyn sato muodostuu. Kilpailuaikaa on marraskuun loppuun, joten vielä ehtii hyvin mukaan, Lehmus kannustaa. Meitä ei tarvitse ujostella, kaikki hulluimmatkin ideat, tuotteet ja ajatukset otetaan innolla ja ehdottoman luottamuksella vastaan.

Kilpailun tavoitteena on löytää uusia tuotteita tai kehitysideoita, jotka parantavat olennaisesti energiatehokkuutta YIT:n toimialalla. Tuotteen ei tarvitse olla itse kehitetty, kunhan sitä ei vielä ole Suomen markkinoilla.

Tämä on tilaisuutesi läpimurtoon, yhteistyöhön ja menestykseen. Tuotesarjan voittajana voit saada  YIT:stä suurasiakkaan, ideasarjan ässät palkitaan rahalla, rahoitusmahdollisuuksilla ja asiantuntijavoimilla, joiden avulla jalostat ideastasi kaupallisesti menestyvän innovaation. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täällä: www.innovaatiokilpailu.fi!

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuvat: Sami Perttilä

Energian merkityksen ovat myös suomalaiset huomanneet. Vuoden 2010 Millennium –palkinnonjaon yhteydessä tehdyssä tutkimuksessa suomalaiset arvioivat, että ihmisten elämänlaatua eniten parantanut keksintö on – ei höyry, ei pyörä, ei tuli – vaan sähkö. Seuraavina tulivat internet, höyryvoima, ja rokotuksen keksiminen.

Energia, sen satavuus ja kilpailukykyinen hinta ovatkin tärkeitä kysymyksiä, kun mietimme, miten voimme tukea kansalaistemme hyvinvointia ja elinkeinoelämämme kilpailukykyä.

Toistaiseksi olemme kyllä pärjänneet kohtuullisen hyvin. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin mukaan sähkömme hintataso oli vielä viime vuoden loppupuolella EU-maiden edullisimmasta päästä. Ostovoimaan suhteutettuna kotitaloussähkön hinta oli kaikista 27 EU-maasta toiseksi edullisin, heti Ranskan jälkeen.

Myös teollisuussähkön hintataso oli edullisuudessaan aivan kärkipäässä. Samanaikaisesti sähköntuotantomme hiilidioksidipäästöt ovat EU-maista aivan pienimpien joukossa.

Tästä on hyvä jatkaa matkaa. Mutta muutoksiakin on jo ehtinyt tulla, ja monia uhkaavan tummia pilviä näkyy taivaanrannalla.

Vuoden alusta voimaantulleet energiaverojen korotukset nostivat energian hintaa reippaasti. Samalla Suomi harppasi vauhdikkaasti EU-maiden himoverottajien kärkikastiin. Tämä muutos näkyy suoraan esimerkiksi asumiskustannuksissamme.

Hallitusohjelmaan kirjatut ajatukset päästöttömille tuotantomuodoille suunnitelluista ns. windfall –verosta ja uraaniverosta hämmentävät melkoisesti. Samalla ne aiheuttavat epävarmuutta koko energia-alan investointiympäristölle.

Miksi ihmeessä nyt ollaan suunnittelemassa päästöttömien tuotantomuotojen rankaisemista lisäveroilla, kun samanaikaisesti halutaan korostaa niiden tarvetta ja merkitystä päästöjen vähentämiseksi? On myös varsin selvää, että verot nostaisivat sähköenergian hintaa. Tässä asiassa hallituksen kannattaisi vielä pitää pieni mietintähetki.

Olen aika huolestunut myös EU:n sähkömarkkinoiden viimeaikaisesta kehityksestä. Tavoitteenahan on luoda tehokkaasti toimivat yhtenäiset markkinat.

EU tavoittelee uusiutuvan energian lisäämistä asettamalla 27 erillistä jäsenmaakohtaista tavoitetta, jotka toteutetaan maakohtaisilla tuki- ja ohjauskeinoilla. Ja lopputuloksena on 27 erilaisin säännöin toimivaa markkina-aluetta. Tämä aiheuttaa melkoisesti tehottomuutta ja lisää kustannuksia. Pahimmillaan EU-maat alkavat vielä keskenään kilpailla investoinneista ja biopolttoaineista toinen toistaan korkeammilla tukitasoilla.

EU:n energiamarkkinoita ovat rapauttamassa myös suurten jäsenmaiden maakohtaiset erillisratkaisut, jotka ovat aika selvässä ristiriidassa yhteisten energiamarkkinoiden kanssa.

Ranska pyrkii turvaamaan kansalaisilleen ympäröivää markkinahintaa edullisemman hintatason varsin pitkällekin ulottuvalla sääntelyllä. Britanniassa hallitus suunnittelee voimayhtiöiden kanssa tehtäviä pitkäaikaisia hintasopimuksia ja takuuhintaa jopa ydinvoimalle houkutellakseen maahan investointeja.

Saksan ydinvoimapäätökset aiheuttavat jo suoraan paineita energian hintaan. Enää puuttuu se, että Saksakin alkaisi vielä suunnitella omia erillisratkaisujaan korvatakseen poistuvan ydinvoimatuotannon.

Kyllä EU:nkin olisi jo aika pysähtyä hetkeksi miettimään, mihin tämä kehitys on nyt oikein viemässä, ja toki myös, miten kehitys saataisiin palautettua oikeille raiteilleen.

Palveluntarjontaamme kuuluu Editori-asiantuntijakanavan lisäksi OPAS-julkaisut, yritys- ja messujulkaisut sekä yritysviestintä. Laadukas journalistinen ote sekä asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ovat ehdottomia toimintamme kulmakiviä, on kyse sitten viestinnästä printissä tai netissä.

Kun yrityksenne on kiinnostunut laadukkaasta viestinnästä mielenkiintoisessa ympäristössä oikealle kohderyhmälle – ota meihin yhteyttä!

Yritysasiantuntijat pääroolissa

Pääroolissa ovat oman alansa asiantuntijat, henkilöt jotka painivat aiheen kanssa päivittäisessä työssään.

Asiantuntijat kertovat konkreettisesti yritysten toiminnasta, tuotteista ja palveluntarjonnasta, niiden käyttökohteista ja hyödyistä sekä uusista tuulista alalla. Asiantuntijat esiintyvät henkilökohtaisesti omina itsenään.

Jokaisen yrityksen omalta sivulta löytyy asiantuntija-artikkeli, joka käsittelee teemanmukaista aihetta. Sivulta löytyy myös kyseisen asiantuntijan taustatiedot sekä yrityksen yhteystiedot.

Kun jokin asiantuntijoiden esille tuomista asioista kiinnostaa enemmän, on lukijan mahdollista helposti jättää yhteydenottopyyntö kyseiselle yritykselle. Jätät vain yhteystietosi ja lyhyen kuvailun mikä asia erityisesti kiinnostaa. Kyseinen yritys on sinuun yhteydessä, jolloin saat kerta heitolla kiinni oikean henkilön.

Kannattaa myös kurkata yrityksen muu tuote- ja palveluntarjonta -asiantuntemusta löytyy usein myös monilta muiltakin alueilta.

Yrityksen sivulta löytyy mahdollisesti myös rekrytointi-ilmoituksia, jos asia on ajankohtainen. Videoilla yritys voi tuoda omaa asiaansa vielä tarkemmin esille.

Tutkittua

Tutkittua -kohdasta löytyy TNS Gallupin teemakohtainen tutkimus. Tutkimus on uuni tuore ja tuo esille teeman hankintapäätöksentekijöiden mielipiteitä mm. ostokäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä.

Puheenvuoroissa

Puheenvuoroissa yhteiskunnalliset vaikuttajat tuovat oman näkemyksensä teemaan. Mitkä asiat puhuttavat tällä hetkellä? Kuinka teema koskettaa koko yhteiskuntaamme?

Kysely

Vastaa kyselyyn ja näe kuinka moni on ollut samaa mieltä kanssasi.

Ajankohtaista

Ajankohtaista-osio kokoaa yhteen sähköisiä tahoja, joista löytyy teemaa koskevaa, kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa.

Teemat

Teemat -kohdasta pääset lukemaan edellisten kuukausien asiantuntijoiden kommentteja. Ensimmäinen teemassa keskityimme energia ja ympäristö-asioihin.

Eikun tutkimaan!

Kuten näkyy Editori-asiantuntijakanava on pullollaan teemakohtaista tietoa, erilaisia mielipiteitä, tutkimustuloksia, palveluita ja tuotteita sekä mielenkiintoisia persoonia, joten eikun tutkimaan!

Pörssimuotoisen sähkökaupan myötä yhä useammat yritykset ja yhteisöt ovat siirtyneet käyttämään salkunhallintapalveluita kiinteähintaisten sopimusten sijasta. Aktiivisella salkunhallinnalla sähkön hintariskiä voidaan hallita tehokkaasti.

- Sähkön hintaan vaikuttavat luonnonolosuhteet, EU:n päästömarkkinat ja globaalit energiamarkkinat sekä poliittiset päätökset ovat vaikeasti ennustettavia. Esimerkiksi Japanin onnettomuus sai Saksan sulkemaan ydinvoimaa, toteaa Savon Voima Salkunhallinta Oy:n toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu.

Joustavaa suojausta

Juha Keski-Karhu kehottaa yrityksiä ja yhteisöjä linjaamaan energianhankinnan tavoitteensa ja ottamaan avuksi asiantuntijan, joka seuraa markkinatilannetta ja tekee toimenpiteet sähköhankinnan hintariskien hallitsemiseksi.

- Perinteisesti hintariskiä on pyritty hallitsemaan kiinteähintaisilla sähkösopimuksilla. Vuoteen 2008 saakka se toimi hyvin, koska sähkön hinta nousi jatkuvasti. Nykyisin ongelmana on hintavaihtelun voimistuminen. Siksi väärin ajoittamisen riski on suuri. Jos hinta kiinnitetään väärään aikaan, yritys voi kärsiä korkeista energiakustannuksista pitkään, vaikka hinnat olisivat laskussa.

Savon Voima Salkunhallinta Oy on tuonut markkinoille nykyaikaisia ja joustavampia suojaustapoja.

- Viime aikoina kiinnostus on kohdistunut optioinstrumentteihin, joilla ostaja voi varmistaa ostohinnan mutta samalla säilyttää mahdollisuuden hinnanlaskuun. Tämä kiinnostaa yrityksiä, koska sähkön hinta voi myös laskea huomattavasti.

Ennakoinnilla kustannussäästöjä

Sähkön hinnan ennakoimattomuus on lisännyt riskienhallintapalvelujen tarvetta. Yhä useampi yritys luottaa täyden palvelun salkunhoitomalliin, jossa päätöksenteko hintasuojausten toteuttamisesta on salkunhoitajan vastuulla. Hän seuraa asiakkaan puolesta markkinahinnan muutoksia, toteuttaa yhdessä sovittua hankintastrategiaa ja käy aktiivisesti kauppaa asiakkaan hyödyksi.

- Meillä on pk-yrityksille valmiita tuotekonsepteja, kuten Hintakatto-palvelu, ja suuryrityksille omia räätälöityjä riskienhallintastrategioita. Ne lähtevät tavoitteiden ja riskien kartoituksesta, ja toteutamme strategian sovitusti myös käytännössä, Juha Keski-Karhu kertoo.

- Salkunhoitajamme seuraavat markkinoita joka päivä ja tekevät hintasuojauksia markkinoilla ja raportoivat niistä asiakkaalle. Nettiraportoinnin ansiosta asiakas näkee 24/7, mitä hänen salkussaan on tehty. Myös viikoittaiset markkinakatsaukset kuuluvat konseptiin; erityisesti konsultoivassa salkunhoidossa markkinainformaatio on arvokasta.

Salkunhallinnan käytännön hyötyjä asiakkaalle ovat sähkön hinnan ennustettavuus, kustannusten läpinäkyvyys sekä kustannustehokkuus, kun sähkönhankinnan sijasta resurssit voidaan kohdistaa omaan ydinosaamiseen.

Ennustettavuudella on suuri arvo asiakkaillemme. Salkunhallinnan asiakkaille ei tule samanlaisia hintayllätyksiä kuin parin vuoden välein sähkösopimustaan uusiville. Palvelumme on tarjolla yrityksille ja yhteisöille riippumatta siitä mistä nämä sähkönsä ostavat.

Teksti: Eila Aalto | Kuva: Risto Antikainen

Pirkanmaan Nokialla toimiva Merus Power Dynamics Oy kehittää sähkön laatua parantavia tuotteita kuten aktiivisuodattimia ja kompensaattoreita, jotka poistavat sähköverkossa ilmeneviä häiriöitä lähes reaaliajassa. Yhtiön kehittämillä suodattimilla ja järjestelmillä voidaan säästää sähköä, parantaa tuotantoprosessien energiatehokkuutta ja parantaa siirto- ja jakeluverkon luotettavuutta erityisesti tuulivoiman verkkoon kytkentävaatimusten osalta.

Puhdas sähkö säästää energiaa

- Sähkölaitteet on suunniteltu puhtaalle sähkövirralle. Kun laitteen käyttämä sähkö on puhdasta, sitä menee vähemmän. Puhtaalla sähköllä toimivat laitteet ovat myös tuottavampia ja tehokkaampia, mikä parantaa prosessien energiatehokkuutta ja sitä kautta yritysten tulosta, toteaa Merus Power Dynamicsin toimitusjohtaja Kari Tuomala.

Kaikki elektroniset laitteet aiheuttavat sähköverkkoon ongelmia.

- Puhutaan sähkön likaantumisesta, jonka puhdistamiseen me tuotamme eräänlaisia pesukoneita. Esimerkiksi pankissa on paljon tietokoneita ja ilmastointilaitteita, jotka aiheuttavat sähkön laatuun häiriöitä. Aktiivisuodatin havaitsee laitteiden toimintaa häiritsevät sähköhäiriöt, joita sanotaan myös sähkön roskaantumiseksi tai likaantumiseksi, ja puhdistaa reaaliaikaisesti lian pois. Sähkön puhdistamisella lisätään toimintavarmuuden ja energiansäästön lisäksi myös laitteiden käyttöikää, Merus Powerin myyntijohtaja Aki Leinonen selventää.

Merus Powerin sähkön laatua parantavia ratkaisuja käytetään energiaintensiivisessä teollisuudessa, esimerkiksi teräs- ja kaivosteollisuudessa, vaativissa kiinteistöissä kuten esimerkiksi kauppakeskuksissa ja metroasemilla sekä uusiutuvan energian sähköverkkoon liittämisessä.

- Sähköverkkoon kytkettävä tuuli- ja aurinkoenergia ei ole yhtä tasalaatuista kuin vesivoimaloiden tuottama sähkö. Meidän tuotteillamme uusiutuvan sähkön laatua voidaan parantaa viranomaisten ja sähkönsiirtoyritysten asettamien vaatimusten mukaiseksi, Tuomala sanoo.

Merus Power kasvaa ja kansainvälistyy

Vuonna 2009 toimintansa aloittanut yhtiö tavoittelee nopeaa kansainvälistä kasvua. Liiketoiminta on jo päässyt hyvään vauhtiin; yhtiö työllistää kokopäiväisesti kahdeksan henkilöä ja toimittaa tuotteita seitsemään maahan. DNV:n laatusertifioima yritys on mukana Suomen ympäristöliiketoiminnan kasvua tukevassa kansallisessa Cleantech Finland- sekä TEKES-ohjelmissa.

- Kontakteja on solmittu jo 20 maahan. Ainoa maanosa, jossa meillä ei ole vielä toimintaa, on Etelä-Amerikka, Aki Leinonen kertoo.

Teksti: Eila Aalto | Kuva: Jorma Rajamäki

BMH Technology on saanut hyvin jalansijaa ulkomailla ja ympäristöteknologiaa viedään varsinkin kehittyviin maihin kuten Etelä-Amerikkaan ja Aasiaan. EU:n uusiutuvan energian politiikka vie liiketoimintaa eteenpäin Euroopassa.

Bangkokiin rakennettiin suurin tähän mennessä valmistunut Tyrannosaurus-laitos, joka käsittelee vuodessa 750 tuhatta tonnia jätettä, mikä vastaa koko Suomen pääkaupunkiseudulla tuotetun jätteen määrää. Laitoksessa valmistettu polttoaine käytetään sementtiuuneissa osaltaan korvaamaan aiemmin Etelä-Afrikasta tuotua hiiltä. BMH Technologyn yksi tärkeimmistä markkinointikohteista onkin eri puolilla maailmaa sijaitsevat yli 5000 sementtitehdasta.

Kolmiportainen jakeiden käsittely

Tyrannosaurus-laitoksen raaka-aineeksi kelpaa mikä tahansa polttokelpoinen kiintojäte, kotitalousjäte sekä teollisuuden ja kaupan jäte. Paljon energiaa sisältäviä ovat muun muassa tekstiilit, pakkausjäte ja auton renkaat. Prosessissa tuotettu kierrätyspolttoaine soveltuu energiantuotantoon pääpolttoaineena tai rinnakkaispolttoaineena muun kiinteän polttoaineen joukossa.

Puhdasta kierrätyspolttoainetta saadaan erottamalla jätteen joukosta kierrätykseen sopivat jakeet kolmiportaisessa käsittelyprosessissa. Murskain hienontaa jätteen käyntikortin kokoisiksi jakeiksi. Magneetin avulla erotetaan rautapohjaiset metallit, hienoseulan avulla muun muassa hiekka, lasi ja orgaaninen aines. Pyörrevirtaerottimen avulla saadaan alumiini ja kupari erilleen. Lopuksi ilmaerottimessa erottuvat raskas aines, kuten kivet, lasi, keramiikka ja kovat muovit. Jäljelle jäävä kevyt jae on puhdasta kierrätyspolttoainetta.

Kaksinkertainen sähköntuottokyky

Perinteisenä vaihtoehtona on hävittää jäte massapolttolaitoksessa. Sekajätteille suunnitelluissa massapolttolaitoksissa sekajätteestä ei saada juurikaan sähköä, vaan ainoastaan pelkkää lämpöä. Tyrannosaurus-laitoksessa valmistettua kierrätyspolttoainetta poltettaessa saavutetaan parhaimmillaan yli kaksinkertainen sähköntuotantokyky verrattuna sekajätteen polttoon sellaisenaan.

− Massapoltto on jätteen tuhoamista, kun taas oikein prosessoitua kierrätyspolttoainetta käyttämällä jätteestä saadaan puhdasta energiaa, vakuuttaa toimitusjohtaja Jouni Valovuo.

Suomessa kaatopaikoille joutuu yhdyskuntajätettä noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Jätteitä syntyy alueellisesti pieniä määriä, joten suositeltava laitoskoko on Bangkokin laitoksen kokoluokkaa pienempi. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle valmistuu lokakuussa Lahteen 50 tuhatta tonnia jätettä käsittelevä Tyrannosaurus-laitos.

Valovuon mukaan kierrätyspolttoaineen maine ei ole kaikkialla hyvä.

− Tämä johtuu lähinnä polttoaineen puutteellisesta murskaus- ja erotteluprosessista, jonka takia polttoaine sisältää haitallisia epäpuhtauksia. Tyrannosaurus-polttoaine sen sijaan on puhdasta kierrätyspolttoainetta, jonka koostumus on pääasiassa muovikalvoa, paperia, pahvia ja tekstiiliä. Sen lämpöarvo on kivihiilen luokkaa, fossiiliset CO2 päästöt noin neljänneksen kivihiileen verrattuna ja klooripitoisuuskin alhainen, kertoo Valovuo.

BMH Technologyn osaamisen tausta lähtee jo vuodesta 1929 metalliteollisuuden parista. Vuoteen 1987 asti yritys tunnettiin nimellä Lönnström Oy. Yrityksellä on historiassaan runsaasti kokemusta materiaalinkäsittelylaitteiden valmistamisesta muun muassa vaativalle paperi- ja selluteollisuudelle. Vuonna 2007 yrityksestä tuli osa Hollming-konsernia. Yrityksen henkilömäärä on yli 100.

Teksti: Tero Elsilä | Kuva: Mikael Soininen

Turun Seudun Jätehuollon tytäryhtiö TSJ Yrityspalvelut Oy aloitti marraskuussa 2010 täyttämään elinkeinoelämän jäte- ja ympäristöhuollon tarpeita. TSJ Yrityspalvelut Oy on viiden hengen organisaatio. Yhtiön tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaita ja ympäristöä säästäviä jätehuoltoratkaisuja asiakkailleen.

Jätteiden vastaanotosta koulutukseen ja konsultointiin

− Turun Seudun Jätehuolto Oy tuottaa lakisääteisiä palveluita, kun taas TSJ Yrityspalvelut Oy toimii avoimilla markkinoilla. TSJ Yrityspalvelut tuottaa kokonaisvaltaisia palveluita elinkeinoelämälle Turun talousalueella. Olemme määritelleet strategiassamme keskeiset toimialat, joille ensisijaisesti tarjoamme palvelujamme, kertoo toimitusjohtaja Juha Hämäläinen.

TSJ Yrityspalvelut Oy:n laajaan palvelupakettiin kuuluu jätteiden vastaanoton lisäksi koulutus ja konsultointi, kierrätyspolttoaineen valmistus kierrätys- ja biopohjaisista materiaaleista, yrityksen jätehuollon nykytilanteen kartoitus ja mahdolliset parannusehdotukset. Yritys vuokraa kiinteistöllä tai työmaalla tarvittavat jätteenkeräilyvälineet ja hoitaa näiden tyhjennykset ja kuljetukset yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Palveluun käytetyt eurot ja palveluasiakkaille kertyneet jätemäärät raportoidaan.

Ennakoivaa toimintaa

− Pyrimme näkemään jo ennakolta jätelainsäädännön muutosten tuomat haasteet. Viemme sanomaa yrityksiin, ja kerromme mahdollisista muutostarpeista asiakasyrityksillemme jo hyvissä ajoin, sanoo Hämäläinen.

Yritys toimii EU:n viiden portaan hierarkian mukaisesti. Nämä ovat jätteensynnyn ehkäisy ja neuvonta, uudelleenkäyttö materiaalina, energian hyödyntäminen sekä viimeisenä jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle

- Kilpailuetumme perustuu osaavaan ja koulutettuun henkilökuntaan, joka toiminnallaan luo asiakkaan kaipaamaa lisäarvoa. Muina kilpailuetuina näemme kattavat palveluratkaisut, ja vastaanottopaikkamme pitkät aukioloajat ja keskeisen sijainnin. Seuraamme aktiivisesti toimialalla tapahtuvaa kehitystä ja koulutamme henkilökuntaamme proaktiivisesti eri koulutusmahdollisuuksia hyödyntäen, summaa Hämäläinen.

Teksti: Tero Elsilä | Kuva: Mikael Soininen

- Vesi on elementti, joka herättää todella paljon kiinnostusta. Vedenkulutus esimerkiksi kerrostaloyhtiössä voi olla aivan eri luokkaa riippuen siitä minkälaiset vedenkulutustottumukset asukkailla on. Tällöin tavanomainen noin 20 euron kiinteä kuukausihinta, joka on sisällytetty yhtiövastikkeeseen, ei ole reilu, sanoo maajohtaja Olli Torikka Kamstrup A/S:stä.

Vuodesta 1999 lähtien Suomessa toiminut yhtiö on kehittänyt uudentyyppisen tuotteen asuntokohtaiseen vedenkulutuksen mittaukseen. Tämä laite on Multical MC21. Mittarit valmistetaan Kamstrupin Tanskassa sijaitsevilla tehtailla.

Ultraääntä hyödyntäen

Multical MC21 mittaa veden virtausta ultraäänen avulla. Mittarin sisällä olevassa putkessa on kaksi peilaavaa pintaa, joiden kautta ultraääni lähetetään kahteen suuntaan. Jos vesi ei virtaa mittaustilanteessa, eri suuntiin liikkuvien ultraäänien ajat ovat samat. Heti kun virtaus käynnistetään, syntyy aikaero. Vastavirtaan kulkeva ultraääni kulkee hitaammin kuin myötävirtaan etenevä. Tämän aikaeron avulla voidaan laskea virtaus ja sen avulla vedenkulutus huoneistoissa.

- Ennen Multical MC21 kehittämistä huoneistokohtaiset vesimittarit ovat olleet mekaanisia mittareita, joiden mittaustarkkuus on huonompi kuin nykyaikaisilla ultraäänimittareilla. Multical MC21 on myös suunniteltu visuaalisesti näyttäväksi, joten se voidaan jättää vaikka näkyville, Olli Torikka sanoo.

Langaton tiedonvälitys

Multical MC21 hyödyntää tiedonsiirrossa tekniikkaa nimeltä langaton M-bus.
- M-bus:sta on juuri tullut Euroopassa virallinen tiedonsiirtostandardi. Tähän saakka ongelmana ovat olleet eri valmistajien tuotteet joita on luettu etänä radiotekniikalla, mutta jotka eivät ole pystyneet kommunikoimaan toisten valmistajien järjestelmien kanssa. Langaton M-bus on avoin tiedonsiirtojärjestelmä ja se mahdollistaa eri valmistajien laitteiden ja järjestelmien yhteensovittamisen. Sen avulla kiinteistön eri mittarit voidaan saada keskustelemaan keskenään, Torikka kuvailee.

Multical MC21 mahdollistaa myös niin sanotun keittiönäytön käyttöönoton.
- Jos vedenkulutuksen määrä kerrotaan kuluttajalle, voidaan kulutusta tutkimusten mukaan vähentää jopa 10-15 prosenttia. Keittiönäyttöjä on jo olemassa ja niiden avulla kuluttajille voidaan viedä mittaustietoa muutenkin kuin vain laskun muodossa, Torikka toteaa.

Seuranta tietokoneella

Multical MC21 on paristokäyttöinen. Pariston eliniäksi on laskettu 16 vuotta ja sama elinikä on myös itse laitteella, joten pariston vaihtaminen ei muodostu toistuvaksi toiminnoksi. Toimintansa mittari aloittaa heti, kun sen läpi on kulkenut vettä yhden litran verran. Tämän jälkeen laite alkaa lähettää automaattisesti mittarilukemaa M-bus-yhteyden kautta 16 sekunnin välein. Vesimäärä on nähtävissä myös mittarin näytössä.

Automaattista luentaa varten asennetaan sovitun yhteyshenkilön tietokoneelle luentaohjelma, jonka avulla voidaan kirjoittaa myös vedenkulutuksesta syntyvät laskut.

- Ideana on, että enää ei tarvitse mennä toisen kotiin tai varastoon tarkistamaan vesimittarin lukemaa. Myös lukuvirheet vähentyvät, Olli Torikka sanoo.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Sami Perttilä

– Katuvalaistuksessa, työpaikoilla, julkisissa laitoksissa ja urheiluhalleissa on käytössä niin paljon vanhaa valaistustekniikkaa, että sen päivittäminen pitäisi tehdä lakisääteiseksi energiatalkoita ajatellen. Lämmityksen ja ilmastoinnin tehostamiseen panostetaan hyvin, mutta valaistuksesta puhutaan aivan liian vähän, pohtii Energosave Oy:n toimitusjohtaja Tenho Palmroth.

Keinot on, jos on tahtoa

Hyvä esimerkki on T8-loisteputkivalaisimet. Niitä on edelleen käytössä noin 40 miljoonaa. Jos ne kaikki vaihdettaisiin T5-malliin, kokonaissäästö olisi huikea ja myös tarkkaan mitattavissa. – Energian säästäminen on hyvä sijoitus, sitä ei vaan aina ymmärretä. Jos kerran sijoitetulle pääomalle saa 50 %:n tuoton, niin eikö luulisi kannattavan.

 T5 on edullinen ratkaisu saneerauksissa

T5-loisteputki on suurtaajuusputki (25.000 Hz), jonka etuina ovat valon tasaisuus, pienempi lämmöntuotto ja pidempi käyttöikä. Sähköenergiaa säästyy 30-50 %. T5-saneerausvalaisinkokonaisuus käsittää alumiinirunkoisen, elektronisella liitäntälaitteella sekä lisävarusteisena heijastimella varustetun valaisimen.

Heijastinkoot ovat 30 ja 50 mm. Ne voidaan kytkeä suoraan vanhaan, jo käytössä olevaan loisteputkivalaisinrunkoon poistamalla siitä vanha putki ja sytytin. Mitään erillisiä kytkentöjä, purkutöitä tai lisäasennuksia käytössä olevaan valaisinrunkoon ei tarvitse tehdä.

Elohopeahöyrylamppujen tilalle induktiovalaisimet

– Pahimpiin energiasyöppöihin EU on toki puuttunut, siksi nyt ajankohtaista onkin, millä korvata tie- ja katuvalaistuksessa käytetyt elohopeahöyrylamput. Me puhumme tietysti induktiolamppujen puolesta, koska niiden ominaisuudet ovat tasan tarkkaan kohdallaan.

Induktiovalaisimet ovat huomattavasti LED-katuvaloja edullisempia, niihin voi valita valon värin ja niiden paloaika on 100 000 h, kun esimerkiksi natriumsuurpainelamppu palaa vain 20 000 h. Esimerkiksi puistoihin ei turvallisuuden vuoksi suositella keltaista valoa, täällä Pohjolassa se vaan koetaan niin mukavan lämpimäksi verrattuna valkoiseen valoon.

Edut tarkkaan laskettavissa

– Induktiovalaisimissa on myös se hyvä puoli, että ne syttyvät heti ja palavat hyvin pakkasellakin. Ja sopivat tie- ja katuvalaistuksen lisäksi kaikkiin kohteisiin, mihin tarvitaan suurtehovaloa kuten urheilukentät ja teollisuushallit. Tampere Areena on hyvä esimerkki kohteista, jonne olemme toimittaneet induktiovalaistuksen.

Energosaven palveluihin kuuluu maksuton katselmus ja tarkat laskelmat eri vaihtoehdoista. Asiakkaalle etsitään paras ratkaisu, se mistä syntyy paras tuotto. – Jossain tapauksessa se voi toki olla LED-valaisin. Niitäkin meillä on moneen tarkoitukseen samoin kuin energiansäästölamppuja. ”Vain vaihdettu lamppu säästää”, Palmroth muistuttaa lopuksi.

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuva: Sami Perttilä

Saksan päätös luopua ydinvoimasta on herättänyt monia kysymyksiä: Miten puuttuva energiantuotanto korvataan? Mitä päätös merkitsee energian hinnalle? Miten päästöjen vähentäminen onnistuu? Kysymykset eivät koske vain Saksaa ja saksalaisia, vaan avoimilla energiamarkkinoilla yhden maan päätökset heijastuvat myös muihin maihin. Kun hinnat nousevat Saksassa, ne nousevat myös muualla Euroopassa.

Energian hintojen nousu on omiaan ruokkimaan inflaatiota. Se myös nostaa tuotantokustannuksia ja heikentää siten yritysten kannattavuutta ja kilpailuasemaa maailmanmarkkinoilla. Onkin vaikea ymmärtää, miksi hintoja halutaan nostaa poliittisilla päätöksillä. Sen lisäksi että Euroopan unionin ilmastopolitiikka nostaa energiakustannuksia, niitä nostetaan myös kansallisesti erilaisilla energiaveroilla.

Merkittävä taloudellinen kysymys ovat myös energian tukijärjestelmät. Suomella – niin kuin koko Euroopan unionilla – on kova ja vaativa tavoite lisätä uusiutuvaa energiaa. Se on epäilemättä tulevaisuuden energiaa. Ei kuitenkaan ole tervettä, jos energiantuotanto rakennetaan pitkälle tukien varaan.

EU haluaa olla ilmastonmuutoksen torjunnassa edelläkävijä ja asettaa muita tiukempia päästövelvoitteita. Toimenpiteiden tarvetta harva kiistää. Samalla on kuitenkin tärkeä pitää huoli siitä, että ei vaaranneta yritysten kilpailukykyä ja työpaikkoja.

Sääntelyn ja rajoitusten sijasta pitäisi sekä Suomessa että koko EU:ssa satsata energia- ja ilmastoteknologian kehittämiseen ja edistää yritysten menestymistä cleantech-liiketoiminnan kasvavilla markkinoilla. Tällä tavoin energia-, kilpailukyky- ja ilmastotavoitteet saadaan yhdistymään parhaalla mahdollisella tavalla.

Lue myös Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Juha Naukkarisen puheenvuoro: Suomi on energiamaa

Kasvihuonekaasujen vähentäminen on putkessa ainakin päästökaupan piiriin kuuluvilla toimialoilla kuten energiantuotannossa. Päästökauppaan kuulumattomilla aloilla – liikenteessä, maataloudessa, kiinteistöissä ja palveluelinkeinoissa – ei kaikin osin olla vielä oikealla kehitysuralla. Tilanne on sama energiatehokkuudessa eli säästämisessä. Keskimäärin EU etenee suunnilleen puolta vauhtia.

Kaikki lienee yksimielisiä vanhasta viisaudesta, että säästetty energia on parasta energiaa. Suomessakin energiatehokkuuden parantaminen saa laajan yhteiskunnallisen tuen. Useimmiten säästäminen on aluksi helppoa, mutta sen jälkeen kun löysät on otettu pois, vaikeusaste ja hinta tuppaavat nousta. Tehokkaampaan energiankäyttöön pääsy on useimmiten jonkinmoisen investoinnin takana. Yhteiskunta tulee tässä monin tavoin investoijaa vastaan, onpa kyseessä omakotiasuja tai teollisuusyritys. Joka tapauksessa investointien takaisinmaksuajat vaihtelevat suuresti muutamasta vuodesta jopa vuosikymmeniin. Tekeepä joku lähinnä maailmankatsomuksellisista syistä investointeja, jotka taloudellisesti ajateltuna eivät maksa itseään koskaan takaisin, mutta antavat muuta vastinetta.

Euroopan unioni on vauhdittamassa jäsenmaitaan parempaan energiatehokkuuteen uudistamalla energiatehokkuusdirektiivinsä. Hyvästä tarkoituksestaan huolimatta direktiiviehdotus on Suomen kannalta monella tapaa ongelmallinen. Useat ehdotetuista toimista olisivat hallinnollisesti varsin raskaita ja niiden avulla saatava energiansäästö pieni kustannuksiin verrattuna.

Direktiivi velvoittaisi julkisen sektorin peruskorjaamaan vuosittain kolme prosenttia rakennuskannastaan ylimpään energiatehokkuusluokkaan. Suomessa tämä toisi julkiselle sektorille yli miljardin vuosittaisen laskun ja johtaisi investointeihin joiden takaisinmaksuaika olisi jopa yli 40 vuotta.

Miljardin kustannus tulisi myös huoneistokohtaiseen lämpöenergian mittaukseen tarvittavista mittareista. Energiayhtiöt puolestaan velvoitettaisiin luomaan energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät, joiden avulla saataisiin aikaan vuosittainen 1,5% säästö niiden myymässä energian määrässä. Tämä olisi kovin outoa ohjailua ja järjestelmän valvonta yksin vaatisi kenties jopa 10 uutta virkaa. Järjestelmä olisi myös päällekkäinen Suomessa olevan energiatehokkuussopimusjärjestelmän kanssa.

Julkisuudessa on kiinnitetty myös huomiota siihen, että direktiivi olisi Suomelle ongelmallinen senkin takia, että säästötavoite asetetaan primääri- eikä kulutetulle energialle. Tämä toisi ongelmia erityisesti silloin, kun vaihdetaan polttoainetta fossiilisista hiilivapaisiin tai korvataan sähkön tuontia kolmansista maista kotimaisella tuotannolla. Suomi on kuitenkin saanut vakuutuksia siitä, että nämä ongelmat voidaan ottaa huomioon kansallisia toimenpidesuunnitelmia laadittaessa.

Olisi tärkeää, että direktiivi saadaan sellaiseen muotoon, että se mahdollistaa järkevän, kunkin maa olosuhteisiin, kokemuksiin ja energiajärjestelmiin sopivien toimien kehittämisen. Yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita vaarantamatta.

Tähän päivään mennessä eri tyyppisiä kaasuprojektitoimituksia on toteutettu jo lähes sata. Sarlin vastaa useimpien toimittamiensa laitosten huolloista ja joissain tapauksissa myös käytöstä. Sopimuksiin sisältyy yleensä myös kaukovalvonta ja etätuki.

Sähköä kaatopaikalta

Sarlinin palvelupaletin ytimen muodostavat kokonaistoimitukset ja yhtiö on toimittanut avaimet käteen –periaatteella lukuisia sähkön ja lämmön tuotantolaitoksia, joissa hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä. Näistä merkittävä on Ämmässuon kaasuvoimala, joka vihittiin käyttöön toukokuussa 2010.

– Ämmässuo on Pohjoismaiden suurin biokaasua hyödyntävä voimalaitos. Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin 120 gigawattituntia, mikä vastaa 7000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista lämmitysenergiantarvetta.

– Biokaasun energiahyötykäytöllä voidaan korvata merkittävä määrä fossiilisia polttoaineita ja vähentää niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Kaasun palamisesta aiheutuvat ympäristövaikutuksethan ovat fossiilisia aineita huomattavasti pienempiä. Lammi harmitteleekin, että Suomessa ollaan biokaasun hyödyntämisessä useampia muita Euroopan maita selkeästi jäljessä.

Kaasua tankkiin

Biokaasua voidaan myös valmistaa biokaasutuslaitoksissa, joiden reaktoreissa voidaan käyttää raaka-aineena biojätteen lisäksi esim. jätevesilietettä ja peltobiomassaa. Esimerkiksi Kouvolan Mäkikylän juuri valmistunut biokaasutuslaitos tuottaa vuodessa noin 15000 MWh biokaasua, josta puolet kuluu lämmön ja sähkön tuotantoon ja puolet siirretään maakaasuverkkoon.

Tämä on ensimmäinen Suomessa solmittu sopimus jalostetun biokaasun toimittamisesta suoraan Gasumin siirtoverkostoon. Gasum ohjaa biokaasun maakaasuverkossa liikennekäyttöön. Sarlin on toimittanut Greenlane-puhdistuslaitteiston, jolla siirtoverkostoon toimitettava biokaasu puhdistetaan ja jalostetaan liikennekäyttöön sopivaksi.

Lammin mukaan kaasukäyttöisten ajoneuvojen yleistyminen kaupunkiliikenteessä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä ja parantaisi kaupunkien ilman laatua. Kaasuautoista ei myöskään synny kaupunki-ilman kannalta haitallisia hiukkaspäästöjä. Lisäksi kaasun siirto ja jakelu on ympäristön kannalta kestävämmällä pohjalla. – Bensiinin ja dieselin korvaaminen biokaasulla olisi järkevää niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta, Lammi painottaa.

Sähkön, kylmän ja höyryn yhteistuotanto kaasusta

Tulevaisuuden energiantuotantolaitosten tulee tuottaa energiaa useassa muodossa, korkealla hyötysuhteella ja ympäristöystävällisesti. Esimerkkinä tällaisesta laitoksesta on Sarlinin Eesti Energialle toimittama sähkön, kylmän ja höyryn yhteistuotantolaitos, joka rakennetaan Werolin rypsiöljytehtaan yhteyteen Viroon.

Maakaasua käyttävä laitos on laatuaan ensimmäinen Baltian maissa. Se on ns. Trigeneration –laitos, jossa tuotetaan samanaikaisesti sähköä, kuumaa vettä/höyryä sekä kylmää vettä. Werol hyödyntää laitoksen tuottaman lämmön ja jäähdytysenergian sekä höyryn. Tuotettu sähkö syötetään Eesti Energian sähköverkkoon.

Sarlin vastaa voimalan kokonaistoimituksesta. Laitoksen sydän on MWM:n TCG2032V16 -kaasumoottori, jonka sähköteho on n. 4,3 MW ja lämpöteho n. 4,3 MW. Moottorin pakokaasun lämpöä hyödynnetään höyryn tuottamisessa, näin saavutetaan korkea, noin 90 %:n kokonaishyötysuhde. Kylmän tuotanto hoidetaan sekä ruuvikompressoreilla että absorptiojärjestelmällä, joiden yhteenlaskettu jäähdytysteho on n. 3,5 MW.

Sarlin on tehnyt Eesti Energian kanssa 12 vuoden huoltosopimuksen ja takaa laitoksen käytettävyyden 12 vuoden ajan. Laitos valmistuu marraskuun 2011 lopussa.

Teksti: Mia Heiskanen | Kuva: Sami Perttilä

– Kun Are aloitti kehitysohjelmansa 90-luvun lopulla, ympäristöasioilla tai energiankulutuksella ei vielä ollut todellista vaikutusta päätöksentekoon. Nyt peruslähtökohdista ei enää tarvitse keskustella. Ratkaisua lähdetään hakemaan ympäristökuormituksen, energiankulutuksen, terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta, kertoo suunnittelupäällikkö Heikki Mäki tyytyväisenä.

Kaikki energiamuodot hyötykäytössä

Are Sensus -talotekniikkajärjestelmä on kehitetty käyttämään ilmais- ja matalaenergialähteitä, joilla voidaan huomattavasti vähentää – jopa suurelta osin korvata ostoenergian käyttö. Lämmönlähteiksi sopivat niin kalliolämpö, kaukolämmön paluuenergia kuin teollisten prosessien hukkalämpö.

Ulkoilmasta saadaan ilmaista jäähdytystä, jopa yli puolet vuotuisesta jäähdytystarpeesta. Uusimpina järjestelmään on integroitu ilmalämpöpumppu sekä maalämpö. Myös tietokoneista, ihmisistä ja valaistuksesta syntyvä lämpö otetaan talteen ja käytetään tehokkaasti hyväksi.

Ihanteellinen sisäilman laatu

­Nykyaikana asiakkaat vaativat erinomaista työympäristöä henkilöstölleen. – Sensuksen konseptiin kuuluvat käyttäjätyytyväisyyskyselyt, joita myös hyödynnetään järjestelmällisesti. Sopiva sisälämpötila, raikas ilma, vedottomuus, erinomainen valaistus ja hyvä akustiikka ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja työtehon kannalta. Yli 85 % työntekijöistä on ollut tyytyväisiä työskentelyolosuhteisiin avokonttorissakin, Mäki kertoo.

– Tämä koskee myös yhtä uusimmista kohteistamme,  23 000 m2:n Eläke-Fennian omistamaa Pasilan Visio 2 toimistotaloa. Myös energiankulutus on siellä ollut huomattavan alhaisella tasolla. Rakennuksen mitattu energialuokka on B, joka on toimistotaloilla erittäin hyvä saavutus.

Miksei kaikilla jo ole Are Sensusta?

– Tätä minulta on kysytty ennenkin, Mäki naurahtaa. Suomessa on perinteisesti rakennutettu tietyn mallin mukaan, joka on tehnyt vaihtoehtoisten ratkaisujen myymisen vaikeaksi. Ratkaisuja on verrattu vain hankintahinnan eikä niinkään ominaisuuksien mukaan. Tämä on selvästi ollut myös este aidolle kehitykselle.

– Kokonaisvaltaisen järjestelmäratkaisun valinta vaatii huomattavasti enemmän panostusta esisuunnitteluun ja kilpailuttamiseen. Onneksi on yhä enemmän valveutuneita rakennuttajia, jotka haluavat lähteä tutkimaan vaihtoehtoja. Elinkaarimalliakin on jo julkishallinnossa hyödynnetty.

Myös perusparannuskohteisiin

Elinkaarilaskelmissa Are Sensus on osoittautunut perinteisiä talotekniikkajärjestelmiä edullisemmaksi. Hyvä esimerkki perusparannuskohteesta, jossa Are Sensus -matalaenergiajärjestelmä on toiminnassa, on 30-luvulta peräisin oleva Kuopion verotalo.

– Uudiskohteissa energiaa on mitattu säästyvän 20 %, vanhoissa rakennuksissa hieman vähemmän johtuen seinien huonommasta lämmöneristävyydestä. Saneerattavien kohteiden osuus nousee jatkuvasti. Esimerkiksi kattoon asennettavat Are Sensus -paneelit, joilla huonetilat sekä lämmitetään että jäähdytetään, soveltuvat erinomaisesti myös perusparannettaviin kohteisiin, Mäki muistuttaa lopuksi.

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuva: Sami Perttilä