Icimi, apeliqu aectorit, quas volenisciust idelibe ribusa del experibus sitis apero des eos nonsed qui ut aut eum adici omnimod iosaesequi atur, qui doloribusame apitate rem litibus anditatium iumquae dus, quam as a sequia iliqui omnim niet ius nulparuptati rest, niendi consequ assinct otatumq uuntemquati aut reror mil ius sit acilla doluptaeria dolorunt occum aperum fugia ad que nihillupta sum facea voluptat faccae re voloris et plis doluptam, qui id est aut od esequid usanimusciis doluptate mo essi ut unt vendebi tiiscim porerae periorem esequi ute maximperum dolupti buscientiam sequisquis alitatem et et quasi sunt qui dignisi doluptasi aliatinvel intoren imost, occus natque earum quas et acerferum sam, odit a paris de vendendis sunt quuntia pa perum ventur anda quundae conseque inum il ipiciaectem voloriatem as atur sum ducitium ditat aut fuga.

Nequam quodign ihillori quid quam et prerum sapedit laccus, ut quo officipit dolupta epudam rerit, odionec tempore rnatesequi re, optatiam estrum eatur minctisci debit facesti vitiae non con con rerrumquam, ulluptatium fuga. Consequiat aut magnimolupta dunt odiscil ibusam sunt, tem estotae omniend igende quas es volecum libus doluptatur, corro voloria conseque est fugitat emporem voluptur atur, te pra quia con cus experum si bla ium cum a con etusandam nullabo rionsequam, volorio. Ut et qui quata sin conem es modit ligendia nita quaepro quuntus quassinulpa porectotae consequ asperum iscium ipsa ipsum volorporum lia niet, officiis aborendae sit omnient as int.

Nullendam re quia volupta natur, od que ni audae cus ati vendae reptate idendis et alit debis a con nobiti consectur repernam vella ent autatios sinvellati cum res id ut et volupta tempor raepe veliat.

Dit aut quibus doloriae vernat mollori tatios arum et quam num fugiaeprovid modi dolores tibus, qui conseque veria velit ut laute numenima sitam quiaece pudant volorro etur? Qui officipsae parumque pratur reped ut elestio qui omnis nimolorem hil modit, aut qui volupta tessum cum ad ut id quate rehent qui offictiae ommolor ehendan dicipsa nturemp oressum il excepel is repuda auta quos sinciuntem volorempor arunto bearist, que sumque estotatur sequidunt fugiatis sum acestrum hic tem aut vendest, offic te exeriasped quam que volenie ndionse quatiur itiat.

Litibustota prae vende nos molestis unt alia nonse perestiam rectur asperio ipsunt volor mos sum eos inverfe rnatio temporemque rerovid eliquamus, sitiorem imendunt intium ium idit plabo. Cea paritaqui consequis di omnis alitis rendit utasperspit et accuptaepe comnime simille ctore, nectio. Et escimo dis derum qui arianditi optaque corest aut delecatem fugia debit quiate offic tem es magnis et, te et rerunti aessed et et eium solupta dolestrum imos eum voles aut ut apiciur aut et peratur magni doles commoluptur aborum evelecab inustiat facea sequam, quis rerum, occulli genimol uptaquae voluptatati sed estiaec tintia que nesequo offic tem id quam et quistem ent ventotae. Equae aut in rero omnitatus ererrum explam dolore si dunto essus conest, omnis exeruptate velique vel magnatio milit eate nonsed explic te niae labora culluptas ex esto cusdae idenducime nulliquatem simus.

Expersperrum facea nonsequ iatempe nam, corectem repro iusciatiur?

Olorem que nobitam, id que volorrum inissunt ipsant ut et lautate ndaerio venem asped quis is restem. Olorrovid et fuga. Nam, idit officae verfero quatatio. Itatiis cuptatis min et moluptaque de ea que volorpo raturerum alit inis moluptas sequam, sed et as maximi, ipsum remquid ut hicipsa dolore plis et liquas voles inverum latus.

– Ajat ovat kieltämättä vähän muuttuneet niistä ajoista, kun täällä valmistettiin vesikelkkoja, hymyilee Rocla Oy:n kotimaan myynti- ja markkinointijohtaja Vesa Mäkelä, mutta materiaalinkäsittelystähän siinäkin oli kyse. Tämän päivän edistykselliseen logistiikkaan kuuluu ohjelmistokehitys, jossa tietoa keräämällä ja sitä hyödyntämällä haetaan optimaalisia ratkaisuja kuhunkin tarpeeseen.

Tavoitteena asiakkaalle paras kokonaisuus

Monilla toimialoilla kehitetään yhä enenevässä määrin selainpohjaisia etädiagnostisointipalveluja, mutta trukkipuolella Rocla Oy on ensimmäinen yritys, joka on systemaattisesti jo usean vuoden ajan kehittänyt asiakkailleen ohjelmistopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla kalustoa pystyy helpommin hallinnoimaan.

– Yksinkertaistettuna kyseessä on trukkeihin asennettava älykäs ”ajopiirturi”, joka tuottaa reaaliaikaista tietoa trukkien käyttöasteesta ja käyttötavoista. Tietoa analysoimalla asiakasyrityksen trukkikanta pystytään optimoimaan sekä määrältään että ominaisuuksiltaan oikeanlaiseksi.

Rocla Abbot™ -järjestelmä mittaa trukin käyttöä, ajoliikkeitä, nostoja ja laskuja. Lisäksi järjestelmä rekisteröi trukkiin kodistuneet törmäykset, joista on apua laitteen turvallista käyttöä analysoitaessa. Järjestelmään voidaan lisäksi liittää esimerkiksi kuljettajatunnistus selvittämään kuljettajakohtaisia käyttöeroja. Roclan Visual Assistant -järjestelmällä, keräilynäyttö äänikeräilyn tueksi, pyritään parantamaan keräilytyön tuottavuutta.

Optimointi parantaa myös työturvallisuutta

Trukin käyttötavoista kerätyn tiedon hyödyntäminen tuo monia etuja. Kun trukkien käyttöastetta voidaan seurata tarkasti, on kaluston käyttö optimoitavissa. Myös kaluston elinkaarta voidaan pidentää, kun tieto mahdollisista ongelmista välittyy heti ja huoltoväleistä pidetään kirjaa.

Etädiagnostisointi lisää myös työturvallisuutta, kun erilaiset vaaratilanteet kyetään rekisteröimään ja analysoimaan. Myös kuljettajakohtaisen seurannan on havaittu vähentävän kolarointeja, jotka usein aiheuttavat monia välillisiä kustannuksia. Visual Assistant puolestaan tehostaa ääniohjauskeräilyä jopa 10 %.

– Rocla Abbot™ on käytössä jo 400 koneessa ja siis kannuksensa ansainnut, mutta haluan korostaa, että se on vain yksi osa Roclan kokonaistarjoomaa. Me huolehdimme asiakasyrityksistämme kokonaisvaltaisesti aina koneen käyttäjien koulutuksesta konekannan ylläpitoon sekä rahoitusvaihtoehtojen tarjoamiseen.

”Suomen paras ratkaisutoimittaja”

Rocla on kehittänyt palveluratkaisujaan määrätietoisesti ja siitä tuorein tunnustus on lokakuussa 2011 myönnetty ”Suomen paras ratkaisutoimittaja” -palkinto. Tuomariston mukaan Roclan ratkaisu on lisännyt asiakkaan tehokkuutta, säästänyt kustannuksissa ja parantanut työhyvinvointia. Myös Roclan ratkaisutarjoomien eroja sekä sitä, mistä veloitukset muodostuvat, pidettiin selkeinä.

– Vaikka olemme laitevalmistaja, palvelumme ja ratkaisumme eivät ole laiteriippuvaisia. Pyydä siis meiltä huoletta toimenpide-ehdotus, huolto- tai ylläpitotarjous riippumatta siitä, mikä on nykyisen laitekantanne tilanne, kannustaa Mäkelä lopuksi. – Pystymme varmasti kehittämään ja tehostamaan toimintojanne!

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuva: Sami Perttilä

– Me kaikki tiedämme, miten uni, ruokavalio, liikunta ja stressi vaikuttavat hyvinvointiimme. Ne eivät välttämättä näy teoissa, kun yhteiskunta panostaa edelleen huomattavasti enemmän sairauksien hoitoon kuin niiden ennaltaehkäisyyn, taustoittaa terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymää luotsaavan SalWe Oy:n toimitusjohtaja Saara Hassinen.

Näistä lähtökohdista SalWessa on käynnistynyt kaksi laajaa ohjelmaa, joissa on mukana 22 yritystä sekä 14 yliopistoa ja tutkimuslaitosta yli 50 tutkimusryhmän voimin. Ohjelmien yhteisvolyymi 3,5 vuodelle on 61 M€, josta Tekesin osuus on 55% ja yritysten osuus 30%.

Ensimmäinen ohjelmista keskittyy Älykkääseen monitorointiin tavoitteena kehittää innovatiivisia, älykkäitä ja kustannustehokkaita työkaluja, joilla ihmiset itse tai terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät entistä paremmin vaikuttamaan hyvinvointiin ja vaalimaan terveyttä. Ohjelmassa yhdistyvät ensimmäisen kerran diagnostiikan biomittaaminen, kuvantaminen ja lääketieteellisen terveystiedon käsittely.

Eliksiirejä parempaan elämään

Toisen ohjelman, Mielen ja kehon eliksiirit, painopistealueita ovat ylipainon ja sen liitännäissairauksien parempi hallinta, aivojen terveyden edistäminen sekä uusien ratkaisujen ja toimintamallien kehittäminen näiden terveyshaasteiden vähentämiseksi.

– Molemmissa ohjelmissa tavoitellaan monitieteellisen ja poikkitoimialaisen osaamisen synnyttämistä, joka ei jää tutkijakammioihin vaan jalostuu liiketoiminnaksi. Tämän uudenlaisen, ehkä hieman radikaalinkin, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön tuloksena tulee syntymään vientituotteita, jotka hyödyttävät myös suomalaista yhteiskuntaa.

Uutta liiketoimintaa uudesta näkökulmasta

Radikaaleinta tässä konseptissa lienee se, että myös toistensa kanssa kilpailevat yritykset voivat yhdessä ratkoa kansantaloutemme haasteita. Erityisen tärkeää on myös, että ihmistä pyritään ymmärtämään kokonaisvaltaisesti.

– Lääketieteessä keskitytään usein vain yhteen asiaan kerrallaan kuten aivoihin tai ruoansulatukseen. Me haluamme yhdistää nämä asiat. Haluamme tietää, mitä yhteyttä on ylipainolla, stressillä ja elintavoilla sekä miten etenevät aivosairaudet voidaan erottaa aivojen vakavista rasitustiloista.

Mikä meitä koukuttaa, mikä motivoi?

– Toinen monitieteellinen tutkimusteema on terveyskäyttäytyminen. Haluamme saada selville, miten ihminen tekee terveellisiä valintoja, mikä häntä motivoi, mikä koukuttaa. Aihetta pitää tarkastella monesta näkökulmasta. Eliksiirit -ohjelmassa yhdistyykin ainutlaatuisella tavalla ravitsemus-, liikunta-, biolääke-, neuro- ja käyttäytymistieteiden sekä informaatioteknologian, lääketieteellisen teknologian ja kuluttajatutkimuksen osaaminen.

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuva: Sami Perttilä

Luvassa yksilöllisiä keinoja elämänhallintaan

Eliksiirit -ohjelma etsii keinoja ja välineitä meidän jokaisen arjen hallintaan. Ohjelmalta odotettavissa huikeita asioita:
• unen, stressin, ruokavalion, arki- ja hyötyliikunnan sekä arjen hyvinvoinnin, mutta myös mielen hyvinvoinnin seurantamenetelmiä
• uudenlaisia sähköisiä terveys- ja hyvinvointi­palveluita
• älykkäitä, oppivia, terveyskäyttäytymistä tukevia teknologioita ja palveluita
• elintarvikkeita ja tuotteita terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon

– Olemme partnereideni Pirkko Jokisen ja Anja Naarvalan kanssa sitä mieltä, että usein asiakkaita aliarvioidaan tarjoamalla heille markkinointia ja sisältöä, joka ei puhuttele, ei palvele, eikä innosta ostopäätöksiin. Uskomme, että panostamalla strategiasta lähtevään markkinointiin ja toteuttamalla asiakasta puhuttelevia markkinointiratkaisuja yritys voi merkittävästi lisätä kilpailukykyään, kertoo Pia Maria Halttunen. 

Viidentoista vuoden työkokemuksen markkinointiviestinnän johtotehtävissä omaava Halttunen perusti kumppaneidensa kanssa lokakuussa 2010 Inspiratio Oy:n, ensimmäisen suomalaisen strategiseen sisältömarkkinointiin erikoistuneen yrityksen. Inspiratio syntyi halusta auttaa yrityksiä kasvamaan entistä kannattavammin ja halusta uudistaa markkinointia sisällöllisesti entistä merkityksellisemmäksi.

– Työssämme korostuu erityisesti markkinointiviestinnän sisältö. Tänä päivänä yritysten asiakkaat kohtaavat valtavan viestitulvan. Silloin erottuminen kilpailijoista ei onnistu enää määrää lisäämällä, vaan markkinoinnissa on oltava oikea sisältö, Pia Maria Halttunen linjaa.

Asiakassuhde rakentuu vuorovaikutukselle

Inspiratio tarjoaa strategisen sisältömarkkinoinnin konseptia etenkin palvelusektorille, koska asiakassuhteen ja palvelubrändin rakentamisessa kohtaamisten sisältö on ratkaisevaa.

– Sisältömarkkinoinnissa vuorovaikutus nousee tärkeälle sijalle. Tavoitteena on nostaa yrityksen brändin ja asiakkuuksien arvoa. Tärkeintä on, että yritys oivaltaa markkinoinnin merkityksen kilpailussa menestymiselle, Halttunen toteaa.

Oikein kohdennettu, puhutteleva sisältö ratkaisee

Strategisen sisältömarkkinoinnin suunnittelu vaatii toimenpiteitä, jotka selvitetään yhteistyössä Inspiration asiakasyrityksen kanssa toteutettavassa, yrityksen liiketoimintastrategiasta lähtevässä auditoinnissa. Pia Maria Halttusen mukaan yrityksillä on yleensä vahvoja näkemyksiä omasta asiakaskunnastaan ja sijoittumisestaan kilpailijoihin nähden. Näkemykset eivät kuitenkaan aina osu yhteen todellisuuden kanssa.

– Auditointi alkaa päivän mittaisella yrityksen päättävälle ryhmälle suunnatulla workshop –työskentelyllä, jonka pohjalta laadimme yrityksen tarpeisiin räätälöidyn, konkreettisen kehittämissuunnitelman ja toteutusehdotuksen, Halttunen kuvailee. Auditoinnin jälkeen yrityksessä käynnistetään projekteja Inspiration tekemien suositusten pohjalta ja projektien etenemistä seurataan ja tuloksia mitataan, jotta oikea suunta saadaan säilytettyä.

– Meidän viestimme asiakkaille on, että tehkää vaikka vähemmän mutta paremmin. Suuri volyymi ei välttämättä kannata, jos markkinoinnin sisältö ei puhuttele vastaanottajaansa. Kun toivotaan asiakkaalta ostopäätöksen tekemistä, on asiakkaan kannalta tärkeimmät asiat nostettava kärkeen markkinoinnissa, Pia Maria Halttunen sanoo ja jatkaa:

– Saamamme vastaanotto yrityksissä on ollut todella positiivista. Strategiselle sisältömarkkinoinnille on selkeää tarvetta yrityksissä. Hyvä sisältö on itsessään arvokas asia, joka saa ihmiset kiinnostumaan, innostumaan, sitoutumaan ja toimimaan. Oli tuote tai palvelu mikä tahansa, kohderyhmää puhuttelevalla sisällöllä siitä voi tulla menestystarina.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Sami Perttilä

Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että Suomen taloudellisten ulkosuhteiden ja taloudellisten etujen tehokas edistäminen edellyttävät nykyisen toimintamallin uudistamista.

– Erityisen suurta huomiota on kiinnitettävä siihen, miten voidaan tukea pk-yritysten kansainvälistymistä ja näiden kasvamista globaaleiksi menestyjiksi, korostaa Kone Oy:n toimitusjohtaja Matti Alahuhta, joka toimi työryhmän puheenjohtajana.

Työryhmän mukaan Suomen toiminta talou­dellisissa ulkosuhteissa tulee rakentaa uuden ”Team Finland”-verkoston varaan. Ydinajatuksena on sekä kotimaassa että ulkomailla toimiva verkostomainen rakenne, joka toteutetaan kehittämällä olemassa olevia resursseja ja suuntaamalla ne entistä paremmin. Verkostolle luodaan yhteinen strateginen ohjaus pääministerin alaisuuteen.

Työryhmä ja tausta

Kesäkuussa 2011 hyväksyttyyn hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus hallinnonalojen rajat ylittävän Suomen taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman laatimisesta. Ministeri Stubb kutsui 22.8.2011 toimitusjohtaja Matti Alahuhdan kokoamaan asiantuntijatyöryhmän tukemaan taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman valmistelua sekä tekemään ohjelman toimialaan liittyviä ehdotuksia.

Flexim tunnetaan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmistään – jopa niin hyvin, että tamperelainen reggaelaulaja Lord Est on sanoittanut vapaudenkaipuusta kertovaan lauluunsa Fleximistä luopumisen.

– Flexim on ollut niin kauan markkinoilla, että siitä on tullut käsite, minultakin tilataan oviin Fleximointeja, hymyilee myyntipäällikkö Anne Valkjärvi. Tutun asiakkaan kanssa tietää, mitä se pitää sisällään, mutta taustalla olevat järjestelmät taipuvat vaikka henkilökohtaiseen kustomointiin.

Ensimmäisen kulkutunnisteesi saat päiväkodissa

– Turvallisuus on tänä päivänä huomattavasti paljon enemmän kuin vaikka omaisuusriskien hallintaa. Se on myös huolenpitoa ja kerätyn tiedon jalostamista siten, että se palvelee koko organisaatiota ja sen käyttäjäasiakkaita, muistuttaa turvallisuuspäällikkö Tatu Monto.

Ihan ensimmäiseksi tuskin tulee mieleen, että 1-6-vuotiaille päiväkotilapsilla pitäisi olla kulkutunnisteet. Näkeehän sen nyt milloin he taapertavat sisään ja milloin heidät haetaan. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Tehokkaalla tiedonkeruulla tähdätään päiväkodin toimistorutiinien sähköistämiseen ja kustannussäästöihin.

Rutiinien sähköistämisestä huomattavat säästöt

Jyväskyläläisessä, ympärivuorokautisessa päiväkodissa on laskettu, että vuositasolla säästettäisiin noin 120 000 euroa, jos resurssit voitaisiin kohdistaa paremmin. Nyt sekä hoitajia että aterioita on yleensä liikaa, kun vanhempien työvuoroja ja lasten poissaoloja ei saada riittävän ajoissa vuorosuunnittelun pohjaksi.

Toimiala on kehittynyt valtavin harppauksin

– Toimialamme on kehittynyt viimeisen 10 vuo­­den­ aikana valtavin harppauksin. Nykyiset ”lukkoseppämme” ovat tietotekniikan asiantuntijoita, jotka liittävät oviympäristöön asennetut komponentit verkkoon ja avaavat sitä kautta asiakkaalle yhteyden vaikkapa pilvipalveluna toteutettuun valvontajärjestelmään, kertoo toimitusjohtaja Jukka Laakso.

Merkittävä satsaus tuotekehitykseen

Flexim Security sijoittaa 10 % liikevaihdosta tuotekehitykseen ja kehitysvauhti onkin ollut samaa luokkaa kuin kännykkämaailmassa. Sen lisäksi, että järjestelmien tietoturva on varmistettu viimeistä anturia, kortinlukijaa ja korttia myöten, asiakkaiden tarpeet ovat ohjanneet ohjelmistokehitystä. Tyypillisiä toiveita ovat olleet integrointi toiminnanohjaus-, kiinteistöautomaatio- ja HR-järjestelmien kanssa.

Paremman tulevaisuuden puolesta

Voi hyvin sanoa, että Flexim tulee avaamaan ovia parempaan tulevaisuuteen. Ikääntyvän väestön kohdalla se merkitsee monia elämistä helpottavia ratkaisuja. Kun mekaaninen avain alkaa käydä hankalaksi käyttää ja asioita unohtuu, sähköiset tunnistimet ja turvajärjestelmät auttavat.

– Jossain tapauksessa ratkaisu voi olla biometrinen tai mobiiliteknologiaan perustuva, kertoo Monto.

– Mikä tahansa onkin asiakkaan tarve, me haemme siihen ratkaisun ja yhdistämme tuotteista kokonaisuuden, joka parhaiten palvelee käyttäjiä. Kokonaisratkaisuun voi sisältyä vaik­ka kameravalvontaan liitetty kävijälaskuri tai hyllyvälitapahtumia rekisteröivä sovellus, joiden avulla kerätään tietoa toiminnan suunnitteluun, listaavat Monto ja Valkjärvi esimerkkinä monista mahdollisuuksista.

Kirjoittaja: Maarit Reingoldt | Kuva: Sami Perttilä

– Lundalogikin perustivat kolme Lundin yliopistossa opiskellutta matemaatikkoa. Ensimmäiset vuodet tultiin toimeen anteliaiden tyttöystävien avulla. Aluksi he ryhtyivät kunnianhimoisesti kehittämään käyttöjärjestelmää PC:lle, mutta siirtyivät pian toimittamaan business-softaa Microsoftin alustalle. Vuonna 1992 ilmestyi ensimmäinen kaupallinen versio LIME Easy™ -ohjelmasta, kertoo myyntipäällikkö Antti Heinilä.

Perustamisensa jälkeen nopeasti kasvanut Lundalogik on saanut vuosien varrella useita palkintoja helppokäyttöisten ja tehokkaiden asiakashallintajärjestelmien kehittämisestä. Tällä hetkellä Lundalogik työllistää kaikkiaan 105 henkilöä käsittäen koko toimitusketjun tuotekehityksestä myyntiin. Myös alkuperäiset perustajajäsenet ovat edelleen mukana kehitystyössä, mikä on suuri etu asiakkaalle, sillä toimitusketju ei katkea missään vaiheessa projektia.

– Tavoitteenamme on tekemisen meininki ja myyntityön reiluus. Tämä edellyttää tietysti hyvin toimivia tuotteita. Lundalogikin paremmuus kilpailijoihin nähden tulee esiin tuotteiden helppokäyttöisyydessä ja muokattavuudessa. Keskitymme 100 prosenttisesti CRM-ohjelmistoihin, Heinilä toteaa.

Työtä dynaamiselle tekijälle

Vaikka Lundalogik pyrkii olemaan tuoteorganisaatio, vastaa se asiakkaiden toiveista tarpeiden mukaan räätälöidyillä tuotepaketeilla. Antti Heinilä pitää CRM-ohjelmistoa ennen kaikkea investointina, jonka asiakas saa käyttöönsä nopeallakin aikataululla.

– Tavoitteenamme on löytää paras mahdollinen keino ratkaista asiakashallintaa koskevat ongelmat toimialasta ja asiakasyrityksen koosta riippumatta. Yritysten tarpeet voivat olla monimutkaisia, mutta ratkaisut niihin eivät.

Suomen toimiston aloitus onnistui yli odotusten ja työntekijämäärä on tuplaantunut vuoden kuluessa. Vuoden vaihteessa rikkoutui myös tuhannen käyttäjälisenssin raja Suomessa.

– Etsimme edelleen nuoria, taitavia ja fiksuja ihmisiä, joilla on positiivinen ja nöyrä asenne. Ennen kaikkea tässä työssä vaaditaan kiinnostusta ratkaista asiakkaan ongelmia, Heinilä sanoo.

– Osaavien henkilöiden palkkaaminen on olennainen osa strategiaamme. Jotta työntekijät saadaan sisäistämään Lundalogikin arvomaailma ja asiakastyytyväisyyden tavoitteet, koulutetaan heidät kaikki kattavassa Nordic Trainee -ohjelmassa, Heinilä toteaa.

Talouden taantumassa kannattaa investoida

Pohjoismaiden markkinoilla on nähtävissä yritysten kova tarve saada käyttöönsä tehokkaat CRM-tuotteet. Lundalogikin toimitusjohtajan Anders Franssonin mielestä Suomessa on erittäin lupaavat markkinat ja maalla on vahva talous.

– Pohjoismaiset markkinat eivät juuri eroa toisistaan ja tällä hetkellä yrityksille on jo selvää, mistä asiakashallinnassa on kyse. Kaupantekoon Suomessa liittyy luottamuksen ja kumppanuuden ilmapiiri monimutkaisten sopimusten sijaan, arvioi Fransson.

Business-softista puhuttaessa Heinilä puuttuu usein taantuman äärellä esiintyvään ilmiöön: yritykset vähentävät investointejaan sen sijaan, että kovina aikoina toimintaa tulisi päin vastoin tehostaa.

– Se on ehdottomasti ollut Lundalogikin keino selviytyä ja kasvattaa toimintaansa myös lama-aikoina, joten voin lämpimästi kannustaa yrityksiä samoille linjoille, Heinilä toteaa.

Kirjoittaja: Kati Knuuttila | Kuva: Sami Perttilä

Yrityksemme syntyi aidosta tarpeesta antaa yrityksille ja niissä toimiville alansa asiantuntijoille puheenvuoron. Laadukas journalistinen ote sekä asiantuntijoiden ajatuksen ymmärtäminen ovat ehdottomia toimintamme kulmakiviä, on kyse sitten viestinnästä printissä tai netissä. Henkilökuntamme vankka osaaminen toimituksellisen-, graafisen- ja projektinhallinnan -osa-alueilla takaa sen, että viesti huomataan, siitä kiinnostutaan ja se luetaan.

Tarjoamme yrityksille kaiken tarvittavan saman katon alta: viestintämateriaalin tuotannon sekä laadukkaat kanavat printin ja verkon puolella. Ota siis yhteyttä, niin rakennetaan viestintä tarpeittesi mukaan.

IKEA Suomen logistiikkapäällikkö Janne Joki toteaa, että nykypäivänä monen globaalisti toimivan yrityksen varastonhallinnan haasteena on toimintojen sijaitseminen eri puolilla maailmaa. Tällöin toimitusaikojen viivästyessä tuote ei kohtaa asiakasta riittävän nopeasti.

– Kannattavuuden nimissä yritysten on pyrittävä siihen, että varaston arvo on kaiken aikaa ajantasalla. Tämä vaatii paljon suunnittelutyötä, jossa arvioidaan jokaisen tuotteen menekkiä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla, sillä asiakkaiden ostokäyttäytymisessä on maansisäisiä eroja, Joki sanoo.

Myyntiennusteet toiminnan tukena

Hyvin toimiva sisälogistiikka ja varastonhallinta takaavat, että tavara liikkuu ja myyntiodotukset täyttyvät. Tähän päästään Joen mukaan myyntiennusteita käyttämällä ja muokkaamalla niitä tarpeen vaatiessa oikeaan suuntaan.

– Kerran tehty suunnitelma ei riitä, vaan varaston arvoa on seurattava jatkuvasti ja toimittava sen mukaan. Logistiikkakeskusten käyttämät varastonhallintajärjestelmät seuraavat myyntiä ja tekevät myyntiennusteita. Esimerkiksi IKEA:n käyttämä varastonhallintajärjestelmä etsii myös tuotteille optimaalisimmat myynti- tai varastopaikat, Joki kertoo.

Tekniset apuvälineet tehostavat varastonhallintaa

Tietokonepohjaisten varastonhallintajärjestelmien lisäksi varastoissa tarvitaan koneellista voimaa tuotteiden siirtämiseen paikasta toiseen. IKEA:n tapaan suurissa logistiikkakeskuksissa käytössä on eri toimintoihin soveltuvia trukkeja.

– IKEA:n trukit on modifioitu meidän tarpeitamme vastaaviksi, sillä olemme luopumassa puisten kuljetuslavojen käytöstä ja siirtymässä kestävän kehityksen kannalta parempiin pahvista ja paperista valmistettuihin lavoihin. Uusi konsepti vaatii trukkeihin muutostöitä, ennen kuin voimme ottaa ne varastoissa tehokkaaseen käyttöön, Joki sanoo.

Yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa

Logistiikkakeskusten toiminta ei pyöri ainoastaan yrityksen omien työntekijöiden voimin, vaan toimitiloissa liikkuu päivittäin paljon yhteistyökumppaneiden työntekijöitä, jotka tuovat tai noutavat tuotteita. Joki kehottaa kiinnittämään huomiota logistiikkapartnerin valintaan.

– Partnerin luotettavuus on erittäin tärkeä seikka, jotta yhteistyö voi toimia. Se, että partneri toimii samassa sarjassa, eli omaa samat intressit ja saman kokoluokan resurssit, luovat hyvät edellytykset yhteistyön onnistumiselle, Joki sanoo ja jatkaa:

– Ennen kaikkea varastonhallinnassa on pidettävä mielessä, että varaston arvo ja tehokas kierto mahdollistavat sen, että yrityksen pääoma saadaan turvattua.

Teksti: Kati Knuuttila

Niinistö näkee talouden suurimpana ongelmana ylivelkaantumisen, joka on jäänyt vakuus- ja eurokeskustelun alle.
– Puute ei ole ollut velkaantumisen syy, vaan pääosa vastuista on otettu kohtuullisen hyvän talouskasvun aikana. Todellinen kasvu ei ole riittänyt, vaan johdannaisten ja vipujen avulla on pantu paremmaksi, synnytetty kuplaa, teknorahaa ja valtavia vastuita, hän toteaa kampanjasivuillaan.

Paluu todelliseen maailmaan tervehdyttäisi perusasenteita.
– Vakaa kestävä kasvu on välttämätöntä. Se vaatii rakenteellisia muutoksia ja vahvaa asennetta.

Vakaussopimuksella talouskuria

Niinistö näkee eurokritiikin aiheellisena, mutta toteaa, etteivät velat haihdu eivätkä pankit pelastu euron kuoppaamisella.
– Kantani on ollut ja on, että palataan takaisin juurille alkuperäiseen rahaliittoon. Tämä tarkoittaa no bail out -periaatteen sekä terästetyn vakaussopimuksen palauttamista kunniaan.

– Ylivelkaantuminen on mahdotonta, jollei velkaa saa. Kun vihdoin on alettu korostaa velkojien ja näiden kotimaiden hallitusten vastuuta, se antaa terveellisen muistutuksen markkinoillekin: jos velallinen ei maksa, velkoja kärsii ensimmäisenä. Tähän ajatusrakennelmaan eurobondit tai muu yhteinen varainhankinta sopivat huonosti. Niiden kautta kunkin maan oma vastuu voi hämärtyä yhteisvastuuksi, jota nyt juuri tuskaillaan.

Niinistö puolustaa Suomen suoraselkäisyyttä.
– Meillä on tunnettu itsetutkistelun tuskaa siitä, että Suomessa on menty vaatimaan tehtyjen eurosopimusten pitämistä tai viitattu omaan kuuliaisuuteen niiden noudattamisessa. Ei voi olla niin, että joudumme pyytämään anteeksi sitä, ettei meillä ole ollut suurta halukkuutta rikkoa sovittua. Kyllä pieni jäsenmaakin voi muistuttaa keisaria asiallisesta pukeutumisesta.

Joustavuus ja kansainvälisyys Suomen valtteja

Niinistön mukaan lännen hegemonia maailmantaloudessa on ohi.
– Kehittyvien talouksien nousu Kiina kärkenään ei pysähdy vain talouden menestykseen, vaan tuo mukanaan vaikutusvaltaa. Money talks – kenties enemmän kuin koskaan ennen.

Rahapolitiikasta tulee valtapolitiikan keskeinen väline.
– Läntinen traditio tulee haastetuksi markkinatalouden asein omalla kotikentällään. Suomenkin pitää osata asemoitua muuttuneessa tilanteessa, hän sanoo.

Niinistön usko Suomen selviytymiseen on vahva.
– Siihen meillä on eväät. Meillä on pitkä oppi maailman myrskyistä, joista on aina selvitty. Joustavuus, nopeakin liikkuminen tilanteen mukaan, on osaamistamme, mikä on näkynyt kaupassa; suomalaisen teollisuuden vienti on menestynyt hyvin kehittyvien maiden markkinoilla.

Niinistön mielestä kansainvälisyys ei ole itsetarkoitus, mutta se on ollut Suomelle hyvä menestymisen väline.
– Niin on jatkossakin oltava, sulkeutuminen tai eristäytyminen olisi vaarallista taantumaa.

Teksti: Eila Aalto | Kuva: Anton Sucksdorff

• Educa 2012, 27.-28.1.2012, Suomen Messut

• Next Step 2012, 31.1-1.2.2012, Suomen Messut

• KORJAUSRAKENTAMINEN 2012, 1.2.2012, Wanha Satama

• REKRYTORI, 1.2.2012, Tampereen Messut

• Sähkö, Tele, Valo, AV 2012 -messut, 1.-3.2.2012, Jyväskylän Paviljonki

• Rakentaminen & Sisustaminen, 3.- 5.2.2012, Turun messukeskus

• Teosvälitys 2012, 3.-5.2.2012, Wanha Satama

• CORESMA 2012, 8.2.2012, Wanha Satama

• Labquality-päivät 2012, 9.2-10.2.2012, Suomen Messut

• ASTA RAKENTAJA, 10.–12.2, Tampereen Messut

• PAUn talvipäivät 2012, 11.-12.2.2012, Jyväskylän Paviljonki

• Design Market Satama, 11.-12.2.2012, Wanha Satama

• Tie hyvinvointiin -messut, 10.-11.2.2012, Etelä-Pohjanmaan Messut

• Waasan Sijoitustapahtuma 16.2.2012, Pohjanmaan Expo

Älypuhelinten ja kaupallisten verkkopalvelujen helppokäyttöisyys on elinehto niiden kilpailukyvylle, mutta monilla työpaikoilla käyttäjät saavat tuskailla vaikeakäyttöisten tietojärjestelmien parissa. Tämä on tilanne, vaikka syksyllä 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan helppokäyttöisyys (käytettävyys) on päättäjien mielestä tietojärjestelmien tärkein hankintakriteeri.

Toisaalta Oulun yliopistossa 2010 tehdyssä tutkimuksessa ei löytynyt yhtään sellaista tietojärjestelmien julkisista tarjouspyyntöä, jossa helppokäyttöisyys olisi ollut aito hankintakriteeri. Monissa tarjouspyynnöissä oli kyllä “Järjestelmän on oltava helppokäyttöinen” -tyylisiä lausumia. Mutta tällaiset eivät ole vaatimuksia ensinkään, koska niiden täyttymistä ei voi todentaa.

Tähän ristiriitaan on selkeä selitys: käytettävyyden vaatiminen tarjouspyynnöissä on vaikeaa. Käytettävyyden aito vaatiminen tarkoittaa asianmukaisten mittareiden, mittausinstrumenttien ja tavoitetasojen määrittämistä tarjouspyyntöihin.

Käytettävyysalalla ei tällaisiin määrityksiin ole perinnettä. Alan tutkimuskirjallisuus ei juuri käsittele aihealuetta; puhumattakaan siitä, että asia sisältyisi käytettävyysalan koulutuksiin. Aidot käytettävyysvaatimukset on kuitenkin mahdollista tuottaa. Tässä asiassa Suomessa on tehty kansainvälisilläkin mittareilla pioneerityötä: kehitetty uusia lähestymistapoja ja tuotettu aihealueen harvoja tutkimusjulkaisuja.

Mutta vaikka hankkija osaisikin aidosti vaatia toimittajalta helppokäyttöistä järjestelmää, asiaan liittyy toinenkin haaste. Looginen seuraus nimittäin olisi nykyiseen verrattuna käänteinen järjestelmäkehityksen malli. Vastuu suunnitteluratkaisuista olisi järjestelmän kehittäjällä, perustuen sen omaan käytettävyysosaamiseen ja oma-aloitteisiin käyttäjätutkimuksiin. Hankkija ei hyväksyisi suunnitteluratkaisuja vain käymällä läpi toimittajan laatimia dokumentteja, vaan kriteerinä pidettäisiin sitä, missä määrin järjestelmä toimii käyttäjillä käytettävyysmittareiden mukaan. Jos ratkaisut eivät toimisi, muutoksista ja niiden aiheuttamista kustannuksista vastaisi kehittäjäyritys – täysin vastoin nykyistä toimintamallia.

Realistisempi vaihtoehto onkin kehittää olemassa olevaa, usein tiedostamatonta käytäntöä: hankkijat vastaavat itse järjestelmän käytettävyydestä. Tällöin ei välttämättä tarvita formaaleja käytettävyysvaatimuksia, vaan hankkija ohjaa kehittäjäyritystä helppokäyttöisten suunnitteluratkaisujen tuottamiseen. Mutta tässäkin on omat haasteensa. On välttämätöntä, että hankkija jäsentää syvällisesti käyttäjätarpeet ja käytettävyysvaatimukset, vaikka niitä ei formaalisti esittäisikään. Tässäkin tarvitaan innovatiivisia menetelmiä. Historia osoittaa, että nykyisin käytössä olevat menettelytavat – käyttötapauskuvaukset, käyttäjäroolit, uimaratakaaviot yms. – eivät tuota hyvää käytettävyyttä. Helposti ollaan näennäisesti käyttäjälähtöisiä, mutta käyttäjät ovat rooleissa, jotka eivät toimi.

Helppokäyttöisten järjestelmien kehittämiseksi tarvitaan hankkijayrityksiä ja -organisaatioita, jotka haluavat olla edelläkävijöitä uusien, innovatiivisten lähestymistapojen kehittämisessä. Uuden kehittämiseen liittyy aina omat riskinsä, kun lopputuloksesta ei voi olla varma. Mutta eipä vaihtoehtokaan ole kummoinen: perinteiset tavat tuottavat järjestelmiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän kärsimys käyttäjille.

Menestys ei luonnollisesti ole pelkästään likviditeettikysymys. Mutta jos siihen liittyvät haasteet on mielekkäästi hoidettavissa pois päiväjärjestyksestä, miksi ei tekisi niin ja keskittyisi bisneksen kehittämiseen, jos se vielä nopean kassankierron ansiosta onnistuu tulorahoituksella.

– Vireillään oleva pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäätely vaikuttaa pankkiluottojen ehtoihin jo nyt. Yritysrahoituksen ehdot tulevat varmuudella kiristymään vallitsevasta talouden ja yritysten tilasta riippumatta ja eniten tämä tulee vaikuttamaan pk-yrityksiin, muistuttaa Finance Linkin toimitusjohtaja Robert Malmström.

Lyhytaikaista rahoitusta ilman reaalivakuuksia

Finance Linkin tyypillisin asiakas on kasvuyritys, jolla käyttöpääoman tarve on lisääntynyt. Käytännössä Finance Link voi vapauttaa rahaa yrityksen omasta myyntireskontrasta ostamalla yrityksen myyntilaskut. Saat rahat heti käyttöösi yhdessä erässä sen sijaan, että joudut odottamaan suoritusta 14 tai jopa 60 päivää, jos olet sellaisen maksuehdon hyvälle asiakkaallesi myöntänyt. Tiesitkö, että Finance Link kantaa myös luottotappioriskin ostetuista myyntisaatavista?

Luottotappioiden paikkaamiseen tarvitaan hurjasti lisämyyntiä

– Orastaviin ongelmiin reagoidaan usein aivan liian hitaasti. Hyvästä ja tutusta asiakkaasta voi tulla yrityksesi pahin painajainen. Ongelman vakavuutta on usein lisätty antamalla hyvälle asiakkaalle pidempiä maksuaikoja, nostamalla limiittejä ja hyväksymällä huonoa maksukäyttäytymistä. Luottamus on hyvä, mutta tieto parempi, kertoo rahoitusjohtaja Kari Paukku.

– Luottoriskienhallinnassa neuvoisin yrityksiä miettimään millainen on teidän luotonhallintaprosessinne ja tapanne toimia. Vai onko teillä toimintatapaa? Tietoa täytyy osata aktiivisesti hakea, analysoida – ja myös käyttää. Tuntosarvet on syytä pitää hereillä koko organisaatiossa. Tiesithän, että myös riskienhallintaan liittyviä toimenpiteitä voi ulkoistaa?

Toimitko asiakkaittesi rahoittajana?

– Laskusaatavien myyminen on erinomainen keino käyttöpääoman optimointiin. Kun kassankierto nopeutuu, maksuvalmiutesi paranee ja voit tehdä investointeja tulorahoituksella velkarahoituksen sijaan ja hyödyntää kassa-alennukset omissa hankinnoissasi. Voit myös tarvittaessa myöntää pidempiä maksuehtoja, jos kilpailu sitä vaatii, summaa itsekin yrittäjänä toiminut myyntijohtaja Päivi Enden.

Finance Link hoitaa joustavasti kaikki laskutukseesi liittyvät arkiset murheet tarjoamalla rahoituksen lisäksi laskutus- ja reskontranhoitopalveluita sekä riskienhallinnallisia palveluita. Finance Link on edelläkävijä sähköisessä laskutuksessa, mikä osaltaan kertoo kunnianhimosta tehdä hyvää työtä – palvellakseen asiakasyrityksiään mahdollisimman hyvin. Finance Linkin toimintaa ohjaavat asiakkaiden arvostamat palvelun laatukriteerit: nopeus, helppous ja selkeys.

Kirjoittaja: Maarit Reingoldt | Kuva: Sami Perttilä

Suomalaisten terveydentila on pääasiallisesti hyvä, mutta tietyin varauksin. Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tomi Mäkinen. Hän kertoo yleisimpien kansansairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöissä tapahtuneen myönteistä kehitystä.

– Koettu terveys ja elämänlaatu ovat kohentuneet. Lisäksi ihmiset liikkuvat vapaa-ajallaan aktiivisesti ja pitävät huolta fyysisestä kunnostaan, hän kuvailee.

Eriarvoistumisen uhka

Mäkinen nostaa tutkimuksista huolestuttavana piirteenä lasten ja nuorten lisääntyvän lihavuuden. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna yhä useammat lapset ja nuoret ovat ylipainoisia. Huolestuttavinta kansamme terveydentilassa on Mäkisen mukaan kuitenkin eriarvoistumisen kasvu.

– Eriarvoisuus varmasti korostuu, kun eletään taloudellisesti vaikeita aikoja, ja ihmisten varallisuus ja mahdollisuus pitää huolta omasta terveydestään heikentyvät, hän arvioi.

Eriarvoistumisen uhka on Mäkisen mielestä myös yllättävää.
– Tavoitteista huolimatta yhteiskunta ei pysty tasapuolisesti pitämään huolta kaikkien väestöryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista. Joidenkin ryhmien, kuten maahanmuuttajien tai pienituloisten mahdollisuudet terveelliseen elämään ovat rajalliset, hän selittää.

Kansantaloudellisesti yllättävän suuri merkitys

Tutkimusten mukaan suomalaisten terveydentila muihin Euroopan maihin verrattuna on tähän mennessä ollut hyvä. Mäkinen ennustaa positiivisen tilanteen säilyvän myös tulevaisuudessa. Kansan eriarvoistumisen osalta olemme kuitenkin jo jonkin aikaa olleet kärkikolmikossa, mikä on Mäkisen mielestä huolestuttava ilmiö.

– Jos emme korjaa eriarvoistumisen kasvua, terveyden ja hyvinvoinnin polarisoituminen tulee varmasti aiheuttamaan paitsi suuria kansantervey­dellisiä ja sosiaalisia ongelmia myös taloudellisia ongelmia, hän arvioi.

Mäkinen sanoo terveydentilan kansantaloudellisen merkityksen olevan yllättävänkin suuri.
– Suurimmista kansantaudeista voi viiveellä kertyä iso lasku terveydenhuollolle, kun tautien liitännäissairauksien hoito konkretisoituu myöhemmällä iällä. Tämän takia juuri lasten ja nuorten kohdalla esimerkiksi lihavuuden ennaltaehkäisy on tärkeää, hän korostaa.

Hyväkuntoinen työntekijä jaksaa pidempään

Kansantaloudellisesti terveydentilan vaikutus näkyy työurien kautta.
– Ensinnäkin pitkäaikainen sairastaminen voi aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä niin henkilölle itselleen kuin myös työnantajalle. Toisekseen terve ja toimintakykyinen työntekijä jaksaa paremmin ja tehokkaammin suoriutua työstään kuin terveydeltään rajoittunut työntekijä. Lisäksi terve ja hyväkuntoinen työntekijä jaksaa pidempään työurallaan, hän luettelee.

Kysyttäessä terveydentilan kansantaloudellista merkitystä tulevaisuuden kannalta Mäkinen nostaa merkittäväksi myös terveydenhuoltokulut.

– Joillekin väestöryhmille kasautuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat näkyvät myös lisääntyvinä terveydenhuoltomenoina, jotka tulevat lopulta yhteiskunnan, eli tavallisten veronmaksajien maksettavaksi, hän sanoo ja jatkaa, että aiheesta voidaan myös spekuloida.

– Jos tulevien työntekijöiden sukupolvi, siis tämän hetken ylipainosta ja lihavuudesta kärsivä nuoriso, ei työikään saapuessaan olekaan niin terve ja työkykyinen kuin olisi tarpeen, meillä ei kenties tule olemaan tarpeeksi veronmaksajia, joilla tulevaisuuden kasvaneet terveydenhuollon kulut katetaan, Mäkinen summaa.

Teksti: Reea Marjamäki

Kankaanpäässä odotetaan innolla energiatehokkaan Kankaanpään liikekeskuksen avautumista. Suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon, että kaupan kylmälaitteiden osuus koko kiinteistön sähkön kulutuksesta on jopa 60 prosentin luokkaa. Kankaanpäässä säästetäänkin nimenomaan kylmälaitteiden käyttämässä energiassa.

Käytännössä tämä näkyy muun muassa niin, että ensimmäistä kertaa lihajalosteet, juustot ja einekset sijoitetaan lasioven taakse energian säästämiseksi. Hedelmät, vihannekset sekä maitotaloustuotteet jäävät vielä vanhan tutun ilmaverhon taakse. S-ryhmän ja Satakunnan Osuuskaupan kokemusten mukaan sähkön säästöä syntyy ovellisissa kalusteissa jopa 30 prosenttia verrattuna avoimiin kylmä- ja pakastekalusteisiin.

Tämän lisäksi kylmäkalusteisiin on valittu valaisimiksi LED-valot normaalien loisteputkien sijasta. Laskennallisesti säästöä arvioidaan saatavan noin 50 prosenttia verrattuna loisteputkien sähkötehoon.

Toinen hyvä esimerkki Jounin kauppa löytyy Äkäslompolosta. Vuonna 2008 valmistunut Lapin suurin kyläkauppa on yksi Suomen edistyksellisimmistä lämmitys- ja jäädytysratkaisuissaan. Se hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä ja kylmälaitteista vapautuvaa lauhdelämpöä. Mainitsematta ei kannata jättää myöskään kaupan energiatehokasta kylmäjärjestelmää, jonka kylmäaineena käytetään hiilidioksidia.

Kauppias Sampo Kaulanen sanoo innostuksen investointeihin lähteneen hänen omasta kiinnostuksestaan uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista. Merkittävä investointi ei kaduta, sillä se leikkasi samalla energiakustannuksia. Panostus toi myös Jounin kaupalle Motivan Vuoden uusiutuva energiateko 2011 -palkinnon.

– Jos meillä oikeasti saataisiin enemmän yrityksiä mukaan näihin talkoisiin, siitä hyötyisivät kaikki, hän sanoo.

Ekokortteli irti sähköverkosta

Ekotehokkuus valtaa sijaa myös asumisessa. Motivan kunniamaininnan uusiutuvan energian käyttäjät -sarjassa saanut Kempeleen ekokortteli hämmästyttää uudella ja rohkealla konseptillaan. Alue on kokonaan irti valtakunnan sähköverkosta ja saa energiansa kylässä sijaitsevasta puukaasuvoimalasta. Korttelin järjestelmä yhdistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä.

Tavoitteena on puolittaa sähkölasku keskivertotalouteen verrattuna. Energiankulutusta suitsivat myös taloihin rakennetut rakennusmääräyksien vaatimuksia paksummat eristeet ja tiiviimmät ikkunat ja ovet.

Energian säästäminen onkin kustannustehokasta, mutta samalla käyttömukavaa. Hyvin toteutettuna energian pihtailu ei pakota luopumaan arjen mukaviksi tekevistä asioista, päinvastoin. Ne saa halvemmalla.

Teksti: Lea Taivassalo | Kuva: Petri Uutela

Kiinteistönomistajan vastuulla on huolehtia talviaikaan toteutettavasta kiinteistön talvikunnossapidosta. Tällöin kiinteistönomistaja vastaa lumen ja jään poistosta sekä hiekoituksesta kiinteistön piha-alueilla ja tonttiin rajoittuvalla jalkakäytävällä. Järjestyslain mukaan piha-alueiden lisäksi kiinteistönomistaja vastaa myös siitä, että katolta putoava lumi ei aiheuta vaaratilanteita ohikulkeville ihmisille tai omaisuudelle.

Talvikunnossapidon toteuttamiseen löytyy vaihtoehtoisia keinoja. Kiinteistönomistaja voi solmia tehtävien hoitamisesta sopimuksen kiinteistöhuoltoyrityksen kanssa tai kunnossapitotehtävät voidaan hoitaa talkootyönä yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Olennaisinta on, että kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu oman kiinteistön alueella tapahtuvista onnettomuuksista ja vahingoista. Tästä syystä velvoitteiden hoitamista ei tule laiminlyödä.

– Kiinteistöliitto suosittelee aina kirjallisen sopimuksen laatimista talvikunnossapidon osalta. Jos päädytään ostamaan palvelut kiinteistöhuoltoyritykseltä, on sopimukseen kirjattava selkeästi minkälaisesta palvelusta on sovittu esimerkiksi lumenaurauksen ja hiekoituksen osalta, opastaa vanhempi lakimies Tiina Hallberg Kiinteistöliitosta.

Riskit tunnistettava

Taloyhtiön valitessa itselleen kiinteistöhuoltoyritystä Tiina Hallberg neuvoo kiinnittämään huomiota työhön palkattavan yrityksen kokemukseen talvikunnossapidon toteuttamisesta, sillä ammattitaitoinen tekijä hallitsee työnsä myös vaativissa olosuhteissa.

– Toisaalta talvikunnossapitoon on budjetoitava riittävästi varoja kiinteistön talousarvioissa. Sitä ennen taloyhtiön hallituksen on kyettävä tunnistamaan kiinteistönsä riskit, jotta ne voidaan eliminoida oikeilla päätöksillä, Hallberg sanoo.

Talkoilla toteutettava talvikunnossapito pitää Tiina Hallbergin mukaan pintansa tietyillä asuinalueilla, joilla lumenpoisto ei onnistu kookkaalla lumenaurauskalustolla.

– Talkoita suositaan yleensä rivitaloissa. Kiinteistö voi olla myös haasteellinen, kulkuväylät kapeita ja erityiskalustoa vaativia, joka luonnollisesti näkyy kustannuksissa ja saatavien tarjousten määrässä.

Jos taloyhtiö päätyy kiinteistöpalveluyrityksen palkkaamisen sijaan huolehtimaan talvikunnossapidosta yhteisillä talkoilla, on taloyhtiön vakuutusten kattavuus eri tilanteissa selvitettävä tarkoin.

Laiminlyönneistä joutuu vastuuseen

Asunto-osakeyhtiössä hallituksen ja isännöitsijän vastuulla on huolehtia siitä, että talvikunnossapito on järjestetty asianmukaisesti. Vahingon tapahtuessa asunto-osakeyhtiöllä on ensisijainen korvausvastuu. Kiinteistöpalveluyritys vastaa vahingosta, joka johtuu siitä, ettei se ole hoitanut yhdessä sovittuja velvoitteitaan.

– Myös hallitus ja isännöitsijä voivat joutua vastuuseen vahingosta omien laiminlyöntiensä perusteella ja tämä vastuu voi olla myös rikosoikeudellista, Tiina Hallberg muistuttaa.

Huolellisesti toimien nämäkin vastuunkantajat voivat onneksi nukkua yönsä hyvin.

Teksti: Kati Knuuttila

Hyvästä ja tutusta asiakkaasta voi tulla
yrityksesi pahin painajainen. lue

Pitkien maksuaikojen ja korkeiden limiittien haasteista varoittaa Finance Linkin rahoitusjohtaja Kari Paukku.

Haluamme saada selville, miten ihminen tekee
terveellisiä valintoja, mikä häntä motivoi, mikä koukuttaa. lue

Monititeellisen ja poikkitoimialaisen yhteistyön mahdollisuuksista kertoo SalWen toimitusjohtaja Saara Hassinen.

Ajat ovat kieltämättä vähän muuttuneet niistä ajoista, kun täällä valmistettiin vesikelkkoja. lue

Roclan taipaleesta logistiikan ohjelmistopohjaisiin ratkaisuihin kertoo myynti- ja markkinointijohtaja Vesa Mäkelä.

Flexim on ollut niin kauan markkinoilla, että siitä on tullut käsite, minultakin tilataan oviin Fleximointeja. lue

Lord Estin reggaelauluissakin mainittu Flexim Security on tullut aikojen saatossa tutuksi, kertoo myyntipäällikkö Anne Valkjärvi.

Mikäli onnistumme ohjelman tavoitteiden mukaisesti korvaamaan 200 000 tonnia öljyä metsäenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla, jättää se arviolta 200 miljoonaa euroa Itä-Suomeen. lue

Bioenergia-alan lehtori Asko Puhakka kertoo Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 kovista tavoitteista.

Lundalogikin perustivat kolme Lundin yliopistossa opiskellutta matemaatikkoa. Ensimmäiset vuodet tultiin toimeen anteliaiden tyttöystävien avulla. lue

Alkuaika ei ollut helppoa edes Ruotsin menestyksekkäimmälle CRM-toimittajalle, kertoo Lundalogikin myyntipäällikkö Antti Heinilä.

Meidän viestimme asiakkaille on, että tehkää
vaikka vähemmän mutta paremmin. lue

Markkinoinnin laadukkaan ja puhuttelevan sisällön tärkeydestä kertoo Inspiratio Oy:n toimitusjohtaja Pia Maria Halttunen.

Itä-Suomi on edistyksellinen bioenergian tuottaja ja käyttäjä, jonka bioenergiaklusteri nähdään maakunnissa merkittävänä, kansainvälisestikin kilpailukykyisenä toimialueena, joka luo työtä ja varallisuutta alueelle.

– Meillä on alueellisesti vahva tausta bioenergiaa edistävälle toiminnalle, jonka perimmäisenä tavoitteena on puun energiakäytön lisääminen, kertoo Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 -koordinaatioryhmän jäsen ja bioenergia-alan lehtori Asko Puhakka. Vahvaa alan yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien välillä on tehty jo 1990-luvulta lähtien.

Alueelliselle osaamiselle kansalliset ja kansainväliset edellytykset

Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 (ISBEO) on viiden itäisen maakunnan eli Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhteinen ohjelma, jonka avulla pyritään konkretisoimaan kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi.

– Bioenergia-ala on tunnistettu alueen kasvun vauhdittajaksi ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Ohjelman tavoitteena on alueen energiaomavaraisuuden kasvattaminen, bioenergian saatavuuden varmistaminen omaan käyttöön ja vientiin, bioenergian hankintaan ja käyttöön liittyvien liiketoimintamallien kehittäminen sekä yrittäjyyden ja klusterin verkostotoiminnan edellytysten parantaminen.

– Pyrimme vaikuttamaan oman alueen energiankäytön muutokseen. Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus nousisi Itä-Suomen alueella 78 prosenttiin primäärienergian käytöstä. Tavoite on haastava, vaikka Itä-Suomessa ollaankin muuta Suomea edellä: uusiutuvien energiamuotojen osuus alueen energiankäytöstä on jo nyt lähes kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna.

Toinen tärkeä näkökulma on alueellisen osaamisen kehittäminen.
– Itä-Suomessa on jo nyt merkittävä alan osaamiskeskittymä ja alueelta löytyy kansainvälisestikin menestyneitä yrityksiä ja laitetuotantoa esimerkiksi korjuuteknologiaan, biopolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin sekä automaatioon. Ne on tunnistettu Itä-Suomen tulevaisuuden merkittävimmiksi liiketoiminta-alueiksi ja kasvun vetureiksi.

– Haluamme vahvistaa alueen yritysten kilpailuedellytyksiä kotimaan markkinoilla ja luoda yrityksille entistä paremmat edellytykset kansainväliseen vientiin.

Luontaiset onnistumisen edellytykset jo olemassa

Itä-Suomen alueella on vahva usko siihen että tavoitteet saavutetaan.
– Tämä on alueen maakunnnille hyvin luontainen elinkeinomahdollisuus, olemmehan me koko Suomen metsäenergian raaka-ainepankki. Ohjelman toteutumisella on Puhakan mukaan myös merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset.

– Mikäli onnistumme ohjelman tavoitteiden mukaisesti korvaamaan 200 000 tonnia öljyä metsäenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla, jättää se arviolta 200 miljoonaa euroa Itä-Suomeen. Meillä on siis vahva tahtotila edistää tavoitteita laajalla rintamalla. Puhakka kertoo, että mukana on kattava verkosto energia-, ympäristö- ja metsäalan toimijoita, kehitys- ja koulutusorganisaatioita, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Erityisen tärkeänä hän näkee sen, että mukana on myös pk-yrityksiä.

– Ohjelman tavoitteena on kehittää sellaisia liiketoimintamalleja, jotka luovat investointi- ja menestymisen mahdollisuuksia nimenomaan energia-alan pk-sektorille.

Teksti: Mia Heiskanen | Kuva: Johanna Kokkola

Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 (ISBEO 2020) on viiden itäisen Suomen maakunnan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma. Ohjelmassa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet sekä uusiutuvien energialähteiden käytölle että alueen omavaraiselle energian tuotannolle energian säästämistä ja energiatehokkuutta unohtamatta.

Uusiutuva energia muodostaa jo tällä hetkellä yli puolet (55 %) Itä-Suomen loppuenergian kulutuksesta samalla, kun alue on profiloitunut mittavien bioenergiaraaka-aineiden korjuussa ja jalostuksessa, bioenergiaklusterin osaamisessa ja laitevalmistuksessa sekä uusiutuvan energian edelläkävijäalueena. Näiden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi Itä-Suomi haluaa toimia yhteistyössä ja eturintamassa 1) vahvasti uusiutuen, 2) alueen erityispiirteet huomioiden, 3) taloudellisesti kannattavasti ja menestyen sekä 4) hyödyntäen avautuvat mahdollisuudet.

Eri toimijoiden yhteistyön merkitys korostuu tavoitteiden toteutumiseksi. Mukaan tarvitaan niin teollisuus, julkinen sektori, yritykset kuin kotitaloudetkin. Lisäksi tarvitaan merkittäviä investointeja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Ohjelman toteutumisella on merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset. Pelkästään metsähakkeen hankinnan on arvioitu työllistävän suoraan 910 henkilötyövuotta, välilliset vaikutukset mukaan lukien puhutaan 2100 henkilötyövuodesta. Metsähake korvaa tuontipolttoaineita, arviolta 200 miljoonaa euroa rahaa jää Itä-Suomeen, jos ohjelman mukaisesti 200 000 tonnia öljyä korvataan metsäenergialla ja muilla uusiutuvilla.

Itä-Suomessa on vahva osaaminen ja tahtotila

• Itä-Suomi on puuenergian käytön edelläkävijä ja haluaa olla sitä myös jatkossa

Perustelu: Uusiutuvien osuus (55 %) on lähes kaksinkertainen Suomen tasoon nähden. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 78 prosenttiin!

• Itä-Suomi on metsäenergiapankki

Perustelu 1: Itä-Suomen metsäenergiavarat ovat kolmannes koko Suomen korjuupotentiaalista eli 5,9 miljoonaa kuutiota.
Perustelu 2: Metsien puuston hiilinieluvaikutus vuonna 2009 Itä-Suomessa oli 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

• Itä-Suomessa on maailmanluokan koulutus-, tutkimus- ja teknologiaosaamista

Perustelu 1: Koulutusta ja tutkimusta koko metsäenergian ketjussa kannolta kattilaan. Perustelu 2: Korkeatasoisesta teknologiaosaamisesta esimerkkeinä metsäenergian tuotantoon ja kuljetukseen liittyvät koneet ja laitteet, tulisijat, voimalaitoskattilat, sähkökäytöt ja mittausteknologia.

Yritysasiantuntijat pääroolissa

Pääroolissa ovat asiantuntijat, henkilöt jotka painivat aiheen kanssa päivittäisessä työssään.

Asiantuntijat kertovat konkreettisesti yritysten toiminnasta, tuotteista ja palveluntarjonnasta, niiden käyttökohteista ja hyödyistä sekä uusista tuulista alalla. Asiantuntijat esiintyvät henkilökohtaisesti omina itsenään.

Jokaisen asiantuntijan alta löytyy asiantuntija-artikkeli sekä asiantuntijan taustatiedot ja yrityksen yhteystiedot.

Kun jokin asiantuntijoiden esille tuomista asioista kiinnostaa enemmän, on lukijan mahdollista helposti jättää yhteydenottopyyntö kyseiselle yritykselle. Jätät vain yhteystietosi ja lyhyen kuvailun mikä asia erityisesti kiinnostaa. Kyseinen yritys on sinuun yhteydessä, jolloin saat kerta heitolla kiinni oikean henkilön.

Kannattaa myös kurkata yrityksen muu tuote- ja palveluntarjonta – asiantuntemusta löytyy usein myös monilta muiltakin alueilta.

Yrityksen sivulta löytyy mahdollisesti myös rekrytointi-ilmoituksia, jos asia on ajankohtainen. Videoilla yritys voi tuoda omaa asiaansa vielä tarkemmin esille.

Puheenvuoroissa yhteiskunnalliset vaikuttajat tuovat oman näkemyksensä teemaan. Mitkä asiat puhuttavat tällä hetkellä? Kuinka teema koskettaa koko yhteiskuntaamme?

Kysely

Vastaa kyselyyn ja näe kuinka moni on ollut samaa mieltä kanssasi.

Ajankohtaista

Ajankohtaista-osio kokoaa yhteen sähköisiä tahoja, joista löytyy teemaa koskevaa, kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa.

Teemat

Teemat -kohdasta pääset lukemaan edellisten kuukausien asiantuntijoiden kommentteja.

• syyskuu: Energia ja ympäristö 
• lokakuu: Henkilöstöhallinto 
• marraskuu: ICT

Eikun tutkimaan!

Kuten näkyy Editori-asiantuntijakanava on pullollaan teemakohtaista tietoa, erilaisia mielipiteitä, tutkimustuloksia, palveluita ja tuotteita sekä mielenkiintoisia persoonia, joten eikun tutkimaan!

– Ainutlaatuinen ROAMER-järjestelmämme vastaa tulevaisuuden kartoituksen ja mallinnuksen aineistotarpeisiin. Se tuottaa tiheää ja yksityiskohtaista, kolmiulotteista pistepilveä, jota voidaan hyödyntää periaatteessa mihin tahansa kartoitustehtävään, kertovat tutkijat Antero Kukko ja Anttoni Jaakkola. Kartoitus tehdään ympäristöä kuvaavilla laitteilla kuten laserkeilaimilla ja digitaalikameroilla ja kiinnitetään maastokoordinaatistoon satelliittipaikannuksen ja inertiamittausten avulla.

 Yksityiskohtaista tietoa muutoksista

Liikkuvalta alustalta tehtävät mittaukset ovat erityisen käyttökelpoisia rakennetun ympäristön, kuten kaupunki-, tie- ja katualueiden kartoittamiseen ja mallintamiseen sekä muiden väylien kuten voimalinjojen ja jokien kartoittamiseen. Tulvakartoitus onkin insinöörisovellusten ohella yksi tulevaisuuden painopistealueista.

Liikkuvalla kartoituksella tuotetut mallit antavat mahdollisuuksia myös aikaisempaa yksityiskohtaisempien muutoksien tulkintaan. Menetelmällä voi seurata mm. liikenneväylien pintavaurioita ja turvallisuutta, kasvillisuuden biomassojen muutoksia, laatia erilaisia ympäristövaikutusten arviointeja sekä seurata rakennettujen kohteiden, kuten siltojen ja tunneleiden muodonmuutoksia.

Nopeammin ja turvallisemmin

– Tämän avulla voi korvata esimerkiksi metsäinventoinneissa ilmakuvauksen ja koealamittauksen kun kolmiulotteinen tiedonkeruu voidaan viedä yksittäisen puun tasolle. Järjestelmän etuja ovat myös nopeus ja turvallisuus. Esimerkiksi vilkasliikenteinen liittymäalue tai iso silta saadaan kartoitettua minuuteissa. Maalaserkeilauksella sama työ voi vaatia jopa kymmeniä mittauksia eri asemapisteistä, joihin voi liittyä myös työturvallisuusriskejä.

Etsimme uusia sovelluskohteita

– Laitteistoa voi käyttää mistä tahansa ajoneuvosta käsin. Lasertekniikan kehittyminen on mahdollistanut myös pienten kauko-ohjattavien lentolaitteiden käytön. Esimerkiksi radio-ohjattavalla helikopterilla voidaan suorittaa ilmakuvaus ja laserkeilaus yhdellä lennolla muutaman hehtaarin kokoisesta kohteesta. Olemme kiinteässä T&K-yhteistyössä Aalto yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin kanssa, lisää Anttoni Jaakkola.

Teksti: Maarit Reingoldt

Kiinnostaako sinua juuri teidän toimialaanne palveleva sovellus? www.fgi.fi/mobimap

Suomalaisessa infrarakentamisessa on selvä tarve nykyaikaisemman tekniikan hyödyntämiseen. Muualla Euroopassa käytetään selvästi enemmän uusia tekniikoita ja ratkaisuja kuin Suomessa. Meillä rakennetaan esimerkiksi siltojen tukirakenteet lähes yksinomaan puusta. Kaupunkialueiden infrarakentamisessa kannattaisi hyödyntää nykyaikaisia kevyen liikenteen tilapäisiä kulkusiltoja, sanoo Telinekatajan toimitusjohtaja Markku O. Kataja.

– Koko toimiala tarvitaan mukaan kehitystalkoisiin.

Investointeja innovatiiviseen tekniikkaan

Vuonna 1965 perustetun Telinekatajan noin 30 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta 10 – 15 prosenttia kertyy infrarakentamisesta. 250 henkilöä työllistävä yritys tarjoaa infrarakentajille työ- ja tukitelinejärjestelmiä, kevyen liikenteen siltaratkaisuja sekä sääsuojia.

– Panostamme yhä enemmän infrarakennuttajien tarpeisiin. Tarjoamme osaamista ja järjestelmiä, joissa työturvallisuuteen ja laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota jo niiden suunnittelussa, sanoo Kataja.

Perheyritys investoi vuonna 2010 lähes miljoona euroa saksalaisen Layherin tukitornikalustoon.

– Teimme investointipäätöksen ensimmäisten yritysten joukossa koko Euroopan laajuisesti. Teräksestä valmistettu ratkaisu tarjoaa tehokkaamman ja noin 20 prosenttia edullisemman tavan rakentaa siltojen tukitelineet, painottaa Kataja.

Telinekataja hankki myös Layherin kevyen liikenteen siltajärjestelmän, jonka jänneväli on peräti 30 metriä.

– Sen asentaminen ja siirtäminen on nopeaa, helppoa ja ennen kaikkea turvallista. Erityisen hyvin se soveltuu kaupunkialueen infrarakentamiseen, kertoo Kataja.

Hän nostaa esimerkiksi Kalasataman.

– Rakentamisessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tehokkuuteen, liikenteen toimivuuteen sekä alueella liikkuvien ihmisten turvallisuuteen. Siihen tarvitaan toimivia kevyen liikenteen kulkutieratkaisuja.

Siltarakentamisen uudistuminen alkanut

Telinekatajan tukitornikalustoa käytettiin Jyväskylässä sijaitsevan Toivakan sillan betonivalun tukirakenteiden toteutukseen. Sillan kansi on noin 70 metriä pitkä.

– Toivakan sillan urakointi osoitti tukitelinejärjestelmän toimivuuden. Seuraavaksi suunnittelemme ja rakennamme teräksestä tukirakenteet Kuopiossa sijaitsevien Tikkalansaaren kahden sillan urakointiin. Työt alkavat joulukuussa. Myös Suomesta löytyy infrarakentamisen edelläkävijöitä, jotka luottavat uuteen tekniikkaan, sanoo Kataja.

Tukitelineiden kantavuus on huippuluokkaa.

– Tukitelinejärjestelmien rakentaminen edellyttää aina perusteellista suunnittelua, koska niiden päälle tulevat kuormat ovat huomattavan suuria. Suunnittelulla varmistetaan ihanteellinen ja mahdollisimman taloudellinen lopputulos. Mitä korkeammalla silta on maasta, sitä enemmän saadaan hyötyä teräksestä rakennettavilla tukirakenteilla, sanoo Kataja.

Telinejärjestelmien elinkaari on jopa kymmeniä vuosia.

– Rahan lisäksi myös puuta säästyisi valtava määrä mikäli tukitelinejärjestelmien suosio lisääntyisi suomalaisessa infrarakentamisessa, painottaa Kataja.

– Olemme panostaneet viimevuosina vahvasti tuotekehitykseen. Edelläkävijyys automaatiolaitteiden valmistajana sekä velvoittaa että antaa mahdollisuuden kehittää ratkaisuja myös infrastruktuurin hallintaan, kertoo liiketoimintajohtaja Hannu Savela. Kävimme asiakkaidemme kanssa pohdintaa siitä, mitkä ovat kuntien ja kaupunkien suurimpia haasteita nyt ja lähitulevaisuudessa ja miten ne ratkaistaan heitä kaikin tavoin parhaiten palvelevalla tavalla.

Kunnat ja kaupungit vaatimusten ristitulessa

Vesihuollossa viranomaisvaatimukset kiristyvät koko ajan ja samalla julkisen sektorin on ratkaistava miten välttämättömät tehtävät hoidetaan entistä tehokkaammin, energiaa ja kustannuksia säästäen, entistä vähemmällä väellä. Oman lisämausteensa päätösten vaikeuteen tuo vireillä olevat kuntaliitoskaavailut.

– Toinen merkittävä haaste kunnille ja kaupungeille on asetus, joka kieltää yleisesti katu- ja tievalaistuksessa käytössä olevin elohopeahöyrylamppujen valmistamisen. Samanaikaisesti energialaitokset siirtyvät sähkönkulutuksen etäluentaan, mikä aiheuttaa sen, että monilla käytössä olevat ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmät poistuvat.

Riippumatta siitä, mitä väriä milläkin alueella tulevaisuudessa tunnustetaan, järjestelmien turvallisuus ja käytettävyys on varmistettava. Nykyisin käytössä olevat automaatiojärjestelmät ovat pääosin vanhoja ja riskit kasvavat koko ajan, että jossain joku pettää. Uusi automaatioteknologia vastaa kaikkiin näihin haasteisiin.

Helposti käyttöön vaikka muutama kohde kerrallaan

Vesihuoltoon tarkoitettu, Ouman AQUA -nimellä kulkeva ohjaus- ja etävalvontajärjestelmä tarjoaa omat sovellukset vesilaitosten verkostokohteisiin, kuten esimerkiksi mittausasemille, paineenkorottamoille, pumppaamoille ja vedenottamoille. Kehitystyössä oli mukana kuusi eri kokoista vesilaitosta, joiden toiveet nopeasta asennuksesta, helposta etähallinnasta, kustannustehokkuudesta ja vähäisestä huollon tarpeesta toteutettiin.

– Pilvipalveluna toteutettu selainpohjainen hallinta- ja valvontapalvelu on tätä päivää. Sen käyttöönotto ei vaadi investointeja ja siihen voi liittää kohteita vähitellen. Itse mittauslaitteisto on toteutettu vakiotuotteilla, jolloin ei olla sidoksissa mihinkään tiettyyn toimittajaan.

Enemmän älyä, vähemmän vikaherkkiä laitteita

Nykyään pääosin käytössä olevissa, vanhoissa järjestelmissä on useita erilaisia laitteita, erillistä automatiikkaa ja erillisiä taajuusmuuttajia. Mitä enemmän on erillisiä laitteistoja, sitä enemmän on myös vikamahdollisuuksia, varaosatarpeita, hälytyksiä ja huoltokäyntejä.

– Ouman AQUAssa ei tarvita perinteistä automaatiologiikkaa lainkaan. Siinä hyödynnetään taajuusmuuttajien sisäistä logiikkaa, mikä mahdollistaa täysin kahdennetun automaation toteuttamisen tärkeimpien mittausanturien kahdennuksella.

Esimerkiksi raakavesikaivossa kummankin pumpun taajuusmuuttajaa ohjataan identtisellä sovelluksella. Kun molemmissa taajuusmuuttajissa käytetään omaa pinnankorkeusmittaria, automaatio saadaan täysin kahdennettua. Anturin tai taajuusmuuttajan vikatilanteessa toinen pumpuista on kuitenkin aina käytettävissä.

Älykästä automaatiota myös katuvalaistukseen

Ouman Oy:n tarjontaa kuntasektorille täydentää myös uusi katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä. Uudella automaatiotekniikalla saavutetaan valaistuksen ohjauksessa merkittäviä energiansäästöjä sekä helpotetaan jokapäiväistä työntekoa.

Ouman Lux valo-ohjauksella valaistusta voidaan ohjata älykkäästi valoisuuden ja/tai aikaohjelmien mukaan. Koska Ouman LUX -järjestelmä on suunniteltu modulaariseksi, sen voi ottaa käyttöön vaikka alueittain ja laajentaa tarpeen mukaan.

Teksti: Maarit Reingoldt

Meillä vaan on niin hyvä tekemisen meininki, että se näkyy kaikessa. Emme tähtää Suomen suurimmaksi alan yritykseksi, mutta kylläkin Suomen johtavaksi projektinjohto- ja rakennuttajatoimistoksi, paljastaa varatoimitusjohtaja Jouko Rokkonen ja vihjaa samaan hengenvetoon, että he hakevat parhaillaan infraosastolleen projektipäälliköitä ja valvojia.

Monipuolisia infrapalveluja

HTJ:n infrapalvelut kattavat sekä uudisrakentamisen että ylläpidon vaiheet erityyppisissä hankkeissa koko infrahankkeen elinkaaren ajalle. Palvelut sovitetaan tilaajan oman organisaation kanssa yhteentoimivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi, jotta saavutetaan paras laadullinen ja taloudellinen lopputulos.

HTJ:n vahvuutena on monipuolinen ammattitaito ja kyky yhdistää kokemus uudistuksiin. Perinteisten rakennuttamis- ja valvontapalveluiden ohella tarjolla on myös erilaisia toteutuksen malleja, joissa HTJ:n osaaminen sovitetaan tilaajaorganisaation tarpeisiin.

Yhteinen työmaa kaikkien etu

– Osallistumme aktiivisesti myös alan kehityshankkeisiin ja yksi merkittävä, jo käytännössä toimiva edistysaskel on malli yhteisestä työmaasta, kertoo projektijohtaja Petri Cavander. Tavoitteemme on viedä infrarakentamista ihan uudelle tasolle.

– Yhteistä työmaa-ajattelua ei rakenneta sanktioilla vaan porkkanoilla, Cavander muistuttaa. Meidän roolimme siinä on olla puolueeton hankesuunnittelun asiantuntija, joka kokoaa tarpeet, laatii sopimukset, organisoi tekemisen yhteensovittamisen ja tarvittaessa johtaa ja valvoo projektin toteutumisen suunnitellusti.

HTJ on mukana pääkaupungissa käyttöön otetussa yhteisen työmaan pilottihankkeessa, jossa eri kaupunkitoimijat kuten rakennusvirasto ja liikennelaitos ovat yhteisesti sopineet yhteisen hankeen toimintatavoista. Rakentamisen pääsuoritusvelvollisuus on kunnallisella, omajohtoisella rakentamisorganisaatiolla, joka tahdistaa eri virastojen ja laitosten työt yhteiseksi kunnallistekniseksi työmaaksi.

Haastavia projekteja eri puolilla Suomea

HTJ:n referenssilista on kunnioitusta herättävä. Merkittävimmät asiakkaat ovat luonnollisesti kaupungit ja kunnat, joilla on vuositasolla huomattava määrä erilaisia infrarakentamiseen liittyviä hankkeita.

– Projektimme ovat yleensä kohtuullisen pieniä, mutta vaativia. Isommissa projekteissa meillä on mahdollisuus olla mukana kumppaneidemme avulla.

Listalta löytyy niin aluerakennus- kuin kaatopaikkahankkeita, teitä ja katuja, vesihuollon ja muun kunnallistekniikan projekteja, urheilualueiden ja golfkenttien peruskorjausta kuin kalliorakennuskohteita.

– Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen n. 8 000 bruttoneliön hanke kallion sisään louhittuun tilaan oli erityisen haastava projekti, Rokkonen mainitsee.

Hyvää palautetta ja julkista tunnustusta

– Parasta palautetta meille on ollut se, että rakennusvalvojia arvostetaan. Juuri saadut asiakastyytyväisyystulokset olivat erittäin rohkaisevia. Tapamme toimia on saanut paljon kiitosta, Cavander kertoo. Mutta toki olemme ylpeitä myös Kauppalehden Menestyjäyritys -sijoituksista samoin kuin Suomen Vahvimmat -tunnustuksista. Lähellä sydäntä on myös Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun vuoden ympäristörakenne 2009 -palkinnon saanut Viertolan aukio Keravalla, jonka rakennutimme ja valvoimme.

HTJ on käytettävissänne tulevissa rakennushankkeissanne alkaen investoinnin valmistelusta ja suunnittelusta takuuajan tehtäviin asti. Moniin hankkeisiin on liittynyt myös tutortyyppistä ohjausta. Organisaatioita avustetaan niin, että ne pääsevät kehittämään itseään ja osaamistaan ja sitä kautta tehostamaan toimintaansa.

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuvat: Sami Perttilä

Projektijohtaja Petri Cavander on juuri nimitetty RAKLIn Infra- ja yhdyskunta -toimialan johtoryhmän jäseneksi. – Se on kunniatehtävä, joka edellyttää huippuasiantuntijuutta, kertoo HTJ Oy:n infraliiketoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Jouko Rokkonen ylpeänä kollegansa saamasta arvostuksesta.

Suomalaisen rakennusalan ammattitaidon ylläpitämisen ja lisäämisen edistäjänä toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Liiton jäsenistöön kuuluu diplomi-insinöörejä, tekniikan lisensiaatteja ja tohtoreita sekä opiskelijoita. Eräs sen tärkeimmistä tehtävistä on rakennusalan ohjeiden ja suositusten laatiminen yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Rakennusinsinöörien Liiton hallituksen puheenjohtajana toimii Tampereen teknillisen yliopiston talonrakennustekniikan professori Ralf Lindberg.

– Liitto panostaa paljon jäsentoimintaan, jonka ohella toimimme asiantuntijaorganisaationa. Kysymykset joihin otamme kantaa liittyvät esimerkiksi rakennusalan koulutuspolitiikkaan, Lindberg kertoo.

Infrastruktuurin ylläpito vaatii rahallista panostusta

Infrastruktuuri on olennainen osa rakennettua ympäristöä. Ralf Lindbergin mukaan tällä hetkellä olennaisinta on infrastruktuurin ylläpito.

– Viime vuosikymmeninä infrastruktuurin ylläpitoon ei ole annettu riittävästi rahoitusta. Tästä syystä on syntynyt korjausvelkaa.

Lindbergin mukaan verkoston tilaa on parannettava niin väylien kuin siltojenkin osalta.

– Esimerkiksi osa silloista on jo iäkkäitä ja huonokuntoisia. Koska kunnossapidettävien kohteiden määrä on suuri, ei tämän hetkinen rahallinen satsaus ole riittävä.

Lisää rakennusalan ammattilaisia

Jotta infrastruktuurin toiminta taataan tulevaisuudessakin, tarvitaan rakennusalalle uusia osaajia. Suurten ikäluokkien eläköityminen on aiheuttanut sen, että ammattitaitoisten rakentajien määrä vähenee kaiken aikaa. Toisaalta rakennusalan koulutuspaikkojen määrä ei vastaa tarvetta. Ammattailaisten määrä on liian pieni samaan aikaan yhä lisääntyvään työmäärään verrattuna.

– Paljon puhutaan siitä, että insinöörikoulutusta on liikaa, mutta siihen liittyy paljon alakohtaista vaihtelua. Rakennusalalle koulutettavien diplomi-insinöörien ja insinöörien määrä on liian vähäinen, kun otetaan huomioon eläkkeelle jäävien suuri määrä ja toisaalta se, että rakennusinsinöörien työnkuva on muuttunut kun heidän tehtäviinsä on liitetty kiinteistönhuoltoon, ympäristöön ja korjaukseen liittyviä tehtäviä, Lindberg listaa.

Motivoituneita opiskelijoita

Viime vuosina uusia koulutuspaikkoja perustettaessa elettiin kausi, jonka aikana monista opintosuunnista tuli niin sanottuja muotialoja. Lindbergin mukaan rakennusala jäi tässä tilanteessa kokonaisuudessaan vaille riittävää huomiota. Muutosta on kuitenkin tapahtunut, sillä tänä päivänä esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksella opiskelee joukko huippuoppilaita.

– He ovat ensisijaisesti hakeneet opiskelemaan juuri Tampereelle ja ovat erittäin motivoituneita opiskelijoita, Lindberg toteaa tyytyväisenä.

Teskti: Kati Knuuttila

Suomessa tarvitaan etenkin talvikuukausina tehokasta väylien kunnossapitoa. Teiden ja rataosuuksien kunnossapito toteutetaan urakoina. 78 000 kilometriä maantieverkostoa on jaettu 82 ja 6 000 kilometriä rataverkostoa 12 urakka-alueeseen.

– Urakat sisältävät väylästön ympärivuorokautisen peruskunnossapidon ja ovat tiestön osalta kolme tai viisi vuotisia ja rataverkon osalta 5-vuotisia kahden vuoden jatko-optiolla. Tilaaja määrittää eri väylille halutun laatutason, jonka tuottamisesta urakoitsija vastaa, kertoo johtaja Jukka Karjalainen Liikenneviraston väylänpito-osastolta.

Sopimusten mukaan urakoitsijan vastuulle jää päättää käytettävistä menetelmistä, kalustosta ja henkilöresursseista. Työ on organisoitava siten, että vaadittu laatu toteutuu.

– Toki tilaaja tekee myös omaa laadunvalvontaa käyttäen omaa henkilöstöään tai ulkopuolisia konsultteja, Karjalainen toteaa.

Tehokkuus tuonut säästöjä

Teiden kunnossapidossa tapahtui suuri muutos vuosina 2001-2004, jolloin kunnossapito avattiin vapaaseen kilpailuun. Tämä on tehostanut toimintaa siten, että samaan aikaan kun liikenne väylillä on lisääntynyt noin 20 prosenttia, ovat kustannukset alentuneet saman verran.

– Osa saavutetuista säästöistä on pystytty ohjaamaan takaisin kunnossapitoon, esimerkiksi yöajan laatutason parantamiseksi. Tienkäyttäjien tyytyväisyys teiden talvikunnossapitoon on pysynyt samalla tasolla kuin se oli ennen kilpailun avaamista. Ratojen kunnossapidon avaaminen on osin kesken, joten kilpailun avaamisen vaikutuksia ei voida vielä täysin arvioida. Viimeinen urakka-alue, eli pääkaupunkiseudun alue, kilpailutetaan ensi vuoden aikana, Jukka Karjalainen sanoo.

Pelkkä laadukas kunnossapito ei riitä

Hyvän kunnossapidon lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, jotta liikkuminen talvisin on turvallista. Yksi keino on nopeusrajoitusten laskeminen liki 9 000 kilometrin matkalta. Tämä auttaa pienentämään onnettomuusriskiä, joka muutoin lisääntyisi pimeään aikaan kaksinkertaiseksi ja liukkaalla säällä moninkertaiseksi.

– Vaikutusta on myös väylän käyttäjien omalla toiminnalla. Ajoneuvon kunto ja renkaiden sopivuus vaikuttavat merkittävästi matkanteon mukavuuteen sekä turvallisuuteen talviolosuhteissa. Huonolla säällä ajonopeus on syytä sopeuttaa olosuhteiden mukaan ja tarvittaessa jopa huomattavasti suositeltua ajonopeutta alhaisemmaksi, Jukka Karjalainen opastaa.

Talvi tuo haasteita rataosuuksille

Samaan aikaan kun maateillä on mahdollista tehdä kunnossapitotoimenpiteitä käytännössä aina lukuunottamatta ruuhkahetkiä, ratojen talvikunnossapidossa on erityispiirteitä, jotka tekevät siitä haasteellista.

– Ratojen kunnossapitotoimet on sovellettava lyhyisiin junaliikenteen sallimiin työrakoihin. Raiteilla voidaan tehdä kunnossapitotoimenpiteitä vain, kun junaliikenne on kyseessä olevalta osuudelta estetty. Toisekseen pääkaupunkiseudulla ratojen kunnossapidon haaste on lumitilojen vähäisyys ja lumen poiskuljettaminen. Tilannetta voi verrata vaikkapa Helsingin katujen kunnossapitoon, joka on lumisina talvina merkittävästi vaikeampaa kuin normaali maanteiden lumen auraus.

Kolmantena rataverkon ongelmana Jukka Karjalainen pitää verkon häiriöherkkyyttä. Yksittäinen häiriö rataverkolla heijastuu usein laajalle alueelle, koska suuri osa maakuntien rataverkosta on yksiraiteista ja pääkaupunkiseudulla liikenne on niin tiheää, että se ei kestä häiriöitä.

Varovaisuutta ajokäyttäytymiseen

Talviset olosuhteet aiheuttavat jonkin verran ongelmia liikenteelle joka vuosi, vaikka väylien kunnossapitäjät pyrkivät omalta osaltaan minimoimaan näitä ongelmia ja tarjoamaan väylien käyttäjille mahdollisuuden sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen myös talvella. Aina se ei kuitenkaan yksin riitä.

– Suomessa talvikunnossapito väylillä on korkealaatuista. Kuitenkin on olemassa olosuhteita, jolloin paraskaan kunnossapito ei riitä, vaan tarvitaan väylänkäyttäjän huomiota ja varovaisuutta, Jukka Karjalainen muistuttaa.

Teksti: Kati Knuuttila

Lue myös Rakennusinsinöörien Liiton hallituksen puheenjohtajan Ralf Lindberg puheenvuoro:
Infrarakentaminen tarvitsee osaajia

– Kunnilla on nyt pohdinnan paikka ja tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Kuntainfran rakentaminen ja kunnossapito voidaan ulkoistaa kokonaan tai osittain yksityisille toimijoille, kuntaan voidaan rakentaa tilaaja-tuottaja-malli, jossa kunnan tekninen toimi jaetaan tuottajaorganisaatioon ja tilaajaorganisaatioon, kuntaan voidaan perustaa kokonaan uusi yhtiö tai vaikkapa kunnan ja jonkun yksityisen tahon yhteisesti omistama yritys. Vaihtoehtoja on siis runsaasti, sanoo INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Paavo Syrjö pitää kuntamarkkinoiden avaamista julkiseen kilpailuun hyvänä asiana ja INFRA ry on mukana kuntien kanssa käytävissä uudistusneuvotteluissa. Syrjö peräänkuuluttaa kunnallisen yhtiön läpinäkyvyyttä.

– Ei voi käydä niin, että kunnan eli veronmaksajien rahoilla tuetaan tehottomasti toimivaa organisaatiota. Näistä asioista on keskusteltava, jotta ongelmia ei pääse syntymään, hän toteaa.

Uudistushankkeet etenevät tällä hetkellä kunnissa eri tahtiin, mutta tuleva kuntauudistus tulee Syrjön mukaan nopeuttamaan suunnitelmien toteuttamista.

– Lakisääteiset tehtävät nielevät usein mittavan osan kunnan budjetista ja silloin infrarakentamisen hankkeita herkästi lykätään. Tämä näkyy kuitenkin jo nyt kuntainfraan sitoutuneena korjausvelkana katu- ja viemäriverkostoissa. INFRA ry kannustaakin tekemään kunnossapitotoimenpiteet ajallaan, jotta vältytään suuremmilta korjauskustannuksilta, hän painottaa.

Taantuma pelottaa yrityksiä

Vuosi 2012 tulee Paavo Syrjön mukaan olemaan työllisyyden osalta haastava infrarakentamisen sektorilla. INFRA ry:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan kesä 2011 meni jopa odotuksia paremmin, mutta talven tulo herättää kausivaihteluihin tottuneella alalla poikkeuksellista pelkoa.

– Uuden taantuman pelko aiheuttaa sen, että teollisuus ja kunnat eivät uskalla investoida ja sitä myötä työt väistämättä vähenevät. Pääkaupunkiseutua työllistävät vuonna 2012 muutamat suuret työmaat, mutta maakunnissa tilanne on huonompi.

Valtion budjetti oli infarakentamisen kannalta positiivinen yllätys, sillä käytettävän rahan määrää ei juurikaan karsittu. Paavo Syrjö toivoo kuitenkin valtiolta pitkäjännitteisempää suunnittelua uusien hankkeiden osalta.

– Ongelmia syntyy siksi, kun hankkeiden alkamisesta eikä aina edes loppuunsaattamisesta ole selvää kuvaa. Alan kannalta on ikävää, että ennustettavuus valtion hankkeiden osalta puuttuu. Se ei kannusta yrityksiä investointeihin. Veronmaksajankin kannalta olisi toivottavaa, että rakentaminen jatkuisi mahdollisimman tasaisena, mikä ehkäisisi kustannus- ja hintapiikkejä. Infrarakentamiseen käytetty raha jää kuitenkin aina palvelemaan omaa maata, Syrjö muistuttaa.

Uudistusta koulutuspolitiikkaan

Infrarakentaminen työllistää noin 50 000 henkeä. INFRA ry:n jäsenyritysten mukaan yhtenä suurimmista toimintaa haittaavista tekijöistä on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman puute.

Ongelmana on koulutuspaikkojen vähäisyys etenkin työnjohtotasolla, mutta samaan aikaan vähäisiin koulutuspaikkoihin on ollut tulijoita enemmän kuin oppilaitokset ovat voineet ottaa vastaan. Paavo Syrjö toivoo tilanteeseen ratkaisua valtion taholta.

– Kun oppilaitokset saavat itse valita opintolinjansa, infra-ala ei ole kärkivaihtoehtona. Opetusministeriön ja -hallituksen tulisi tarttua asiaan, jotta koulutuspaikkojen määrää saataisiin kohdennettua paremmin elinkeinoelämän tarpeita ajatellen, hän sanoo ja jatkaa:

– INFRA ry kouluttaa erilaisissa työllistämiskoulutuksissa alalle uusia työntekijöitä yhteistyössä oppilaitosten ja jäsenyritystensä kanssa. Silloin opiskelija tietää jo koulutukseen mennessään, että luvassa on varma työpaikka. Tämä lisää opiskelumotivaatiota ja myöhemmin työviihtyvyyttä, Paavo Syrjö toteaa.

Teksti: Kati Knuuttila

INFRA ry on infra-alan yritysten palveleva asiantuntijajärjestö. Jäsenyrityksiä siinä on noin 1 500. Jäsenyritykset rakentavat ja pitävät kunnossa maamme tiestöä, satamia sekä lentoasemia.

Tieväylien osalta rakennustyöt ovat kesken kantatie 51:llä välillä Kirkkonummi-Kivenlahti, valtatie 14:sta Savonlinnan keskustan alueella, valtatie 8:lla Sepänkylän ohikulkutien osalta, Eurooppatie 18:sta Haminan ohikulun osalta ja Kehä III:n ensimmäisen osan jälkirahoituksen osalta.

– Lisäksi valtateillä 5, 6, ja 19 on menossa mittavia muutoshankkeita, ministeri Kyllönen linjaa.

Rataverkko kokee uudistuksia Rovaniemi-Kemijärvi välillä radan sähköistämisen myötä.

– Pääkaupunkiseudulla kehärata ja länsimetron valtionapu näkyvät tämän vuoden budjetissa, Merja Kyllönen sanoo.

Perusparannuksia ja uuden rakentamista

Miltä sitten näyttää tuleva vuosi 2012 infrarakentamisen osalta? Merja Kyllösen mukaan käytössä tulee olemaan 1 661,918 miljoonaa euroa liikenneverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon ja 2 375,380 miljoonaa euroa koko hallinnonalan käyttöön.

– Kehittämishankkeisiin on varattu rahaa kaikkiaan 600 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi käytössä tulee olemaan 235 miljoonaa euroa, joka jaetaan hankkeiden etenemisen myötä. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuonna 2012 infrarakentaminen tulee olemaan historian korkeimmalla investointitasolla.

Vuoden 2012 ratahankkeista Merja Kyllönen nostaa esiin Seinäjoki-Oulu -osuuden, jonka loppurahoitus on turvattu.

– Perusparannuksen tarvittava loppuvaltuus 344 miljoonaa euroa, ja sen määräraha 100 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Rataosuus tulee valmistumaan vuonna 2015. Kokkola-Ylivieska -kaksoisraide muutetaan tavanomaisella budjettirahoituksella toteutettavaksi ja se valmistuu vuonna 2017, ministeri listaa.

Vuonna 2012 alkaa kolme uutta investointia: Tampereen rantaväylä, Turun satamatie eli Suikkilan tie ja E18 Koskenkylä-Kotka -erillishanke.

Tulevaisuudessa henkilöauto vuokrataan

Tulevaisuudesta kysyttäessä Merja Kyllönen kertoo visiostaan urbaanin kansalaisen liikkumistavoista vuonna 2050.

– Vuonna 2050 urbaanin yksityishenkilön liikkuminen painottuu toimivan ja asiakasta monipuolisesti palvelevan joukkoliikenteen varaan, jossa eri joukkoliikennemuodot palvelevat yhdessä sujuvasti asiakkaiden tarpeita. Kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia on kehitetty ja sovitettu paremmin toimimaan joukkoliikenteen kanssa. Silloin harvoin, kun urbaani yksityishenkilö tarvitsee omaa autoa, hän voi vuokrata alan toimijoilta sähköauton tai jonkun muun ympäristöystävällisellä polttoaineella kulkevan menopelin, jolla pääsee liikkumaan toimivalla liikenneverkostolla, jossa myös uuden ajan polttoaineiden jakeluverkosto toimii, Kyllönen toteaa.

Teksti: Kati Knuuttila

Työssään GSP määrittää hankkeelle vision, strategian ja visiota toteuttavat liiketoimintakonseptit, kohderyhmät, operaattori- ja sijoittajavaihtoehdot, rakennuskannan käyttökelpoisuuden ja tekee laskennat syntyvistä kustannuksista. Kantaa otetaan myös alueiden maineen rakentamiseen esimerkiksi designin, viestinnän ja merkittävien kaupallisten tapahtumien osalta. Tämä on relevanttia muun muassa kun kaupunginosia halutaan elinvoimaistaa ja vetovoimaa rakentaa.

Tarveselvitykset perustuvat lukuisiin haastatteluihin, elämäntapa- ja trenditietoihin, benchmark-tietoon maailmalta, paikkakuntaan tutustumiseen, kaupunkistrategioihin ja paikallisten ihmisten ja eri toimialoja edustavien edelläkävijöiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Tutkimusmenetelmien käyttö on olennaista sen sijaan, että rajoituttaisiin ainoastaan mittaamaan esimerkiksi alueen ostovoimaa tai ohi kiitävien autojen määrää.

– Ostovoimalla ei ole väliä jos ihminen ei halua mennä kohteeseen. Liikennevirta tai rahamäärä ovat mittareita, joita voidaan käyttää esimerkiksi päivittäistavarakaupassa, mutta ne eivät toimi monellakaan muulla toimialalla, linjaa GSP:n kiinteistökehitysjohtaja Tiia Sammallahti.

– Ja olisihan se hienoa noin bisneksen kestävyydenkin näkökulmasta, että vetovoima ei perustu vain sijaintiin, hän jatkaa.

Tutkimustulosten analysoinnin jälkeen projektiryhmä, asiakas mukaanlukien, saa mittavan tutkimus- ja ideointiaineiston varsinaista suunnittelua varten. GSP etsii yhdessä asiakkaan kanssa keinoja myös millä organisaatiolla toteutus on mahdollista ja mistä konseptiin sopivat yritykset löydetään. Varsinainen suunnittelukokonaisuus koostuu perustellusta selvitysaineistosta, rakentamisen kustannusarvioista, kassavirtalaskelmista ja operaattori- ja investointikartoituksista.

GSP:n organisaatiossa on eri koulutustaustaisia ihmisiä tuomassa omaa osaamistaan kokonaisuuksiin.

– Käytämme tiimissämme myös arkkitehtia, mutta työmme ei ole arkkitehti- vaan elinkeinovetoista, Tiia Sammallahti selventää eroa moniin kollegayrityksiin.

– Työmme on ihmisten yhteensaattamista ja välittämistä, ei pelkkää suunnitelman tekemistä ja sen jättämistä asiakkaalle. Pyrkimyksemme on saattaa projekti tietylle toteutumisen asteelle yhdessä asiakkaan kanssa, Sammallahti toteaa.

Uuskäyttöhankkeet elävöittävät

Eräänä GSP:n toimintamuotona ovat kiinteistöjen uuskäyttökartoitukset. Suomessa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneen rakennemuutoksen seurauksena kunnissa ja kaupungeissa on runsaasti tyhjiksi jääneitä tai pienellä käyttöasteella toimivia teollisuuskiinteistöjä, joiden käyttöä halutaan tehostaa ja saamaan alueelle elinvoimaisuutta. Tämä on kuntien ja kaupunkien tahtotila silloinkin, kun kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa.

– Uuskäyttöhankkeissa olemassa olevan rakennuskannan käyttömahdollisuudet selvitetään markkinalähtöisesti ja projektissa on mukana myös GSP:n rakennuttamisen osaajat. Käytössämme on rakentamisen ammattilaisia ja kassavirta-analyytikko, joten pystymme laskemaan kustannukset ja mahdolliset tuotot tulevaisuudessa. Kun tähän yhdistetään elinkeinovetoinen liiketoimintakonsepti tai vaihtoehtoja niistä, on omistajan helppo tehdä ratkaisut jatkotoimista. Pystymme toteuttamaan projektin kustannustehokkaasti ja nopeasti, Sammallahti sanoo.

Vahvaa panostusta asiakkuuksiin

Kiinteistökehityksen tulevaisuus näyttää Tiia Sammallahden mukaan GSP:n näkökulmasta hyvältä.

Kasvanut liikevaihto ja lisääntyvät asiakkaat luovat vahvaa uskoa tulevaisuuteen.

– Palvelumme kattavat laajan repertuaarin, mutta se on perusteltua koska panostamme asiakkuuksiin, eli pyrimme tekemään hyvää työtä, enemmän, harvemmille, kumppanuuspohjalta. Asiakkailla on erilaisia tarpeita ja niihin etsitään parhaat yksilölliset ratkaisut, Tiia Sammallahti toteaa. •

Teksti: Kati Knuuttila | Kuvat: Sami Perttilä

OMAKYLÄ®

Omakylä® on GSP Groupin kehittävä uudenlainen asumisen konsepti, jonka pilottihankkeena toteutuu Lohjaan Hippatammen kylä. Jokainen Omakylä on erityinen ja omanlaisensa kylä, johon hengen luovat yhteisöllisyyteen uskovat asukkaat. Konsepti tarjoaa muuntautumiskykyisen ja yhteistiloja tehokkaasti huomioivan asumisen mallin.

Omakylän arvoja ovat eettisyys, ekologisuus, esteettömyys ja esteettisyys. Asunnot suunnitellaan ja toteutetaan kestävää kehitystä ajatellen ja ne soveltuvat eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville asukkaille.

– Kylään muuttava asukas pystyy todella vaikuttamaan kotinsa suunnitteluun pihan, sisätilojen rakenteen ja varustetason osalta, jopa ulko-ovi on yksilöllisesti valittavissa vaikka kyse on asunto-osakeyhtiömuotoisesta asumisesta, Tiia Sammallahti kertoo.

Omakylään rakennetaan asukkaiden harrastus- ja ajanviettokäyttöön soveltuva kylätalo ja nikkaripaja ja viereen nousee lisäksi palvelutalo. Ikääntyville tämä mahdollistaa palveluiden jouhevan saannin kotiin ja eri sukupolvien asumisen ”samalla pihalla”. Kylän yhteisöllisyyden kehittämisestä vastaa kylässä itsekin asuva, juuri pestiin valittu pormestari. •

Omakylä-konseptiin ja Lohjan Hippatammeen voit käydä tutustumassa osoitteissa:
www.omakyla.fi ja www.hippatammi.fi

Fakta on se, että liikenneinfran rahoitusta tullaan kiristämään kaikkialla Euroopan unionissa.

– Mikäli jatkamme samalla tekniikalla ja menetelmillä, tulee tieverkko väistämättä rappeutumaan, Roadscanners Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarenketo toteaa. Roadscanners Oy on kotimainen, moderniin infradiagnostiikkaan erikoistunut yritys, joka kehittää välineitä ja palveluja liikenneinfrastruktuurin valvontaan ja hallintaan. Yhtiö on alansa suurimpia vientiyrityksiä; noin 60-70 prosenttia toiminnasta menee vientiin.

Ei tilastoina, vaan yksilöinä

Saarenketo harmittelee että tiestöä käsitellään tilastollisesti.

– Tiestöä pitäisi käsitellä yksilöinä – aivan kuten ihmisiä. Täsmähoidolla voitaisiin toimia nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Se tarkoittaa, että meidän olisi kyettävä ymmärtämään syvällisemmin miten tiet käyttäytyvät ja korjattava oireiden sijaan syitä.

Tutkimusta pintaa syvemmältä

Saarenkedon mukaan Suomessa lasketaan tiestöstä kuntoa kuvaavia tunnuslukuja, mutta ne eivät kerro koko totuutta.

– Ongelma on se, että teitä tutkitaan pistemäisesti sieltä täältä, visuaalisen arvion perusteella. Yhtiömme kehittämän diagnostiikan avulla korjaaminen ja teiden ylläpito perustuu tarkkaan mittaamiseen ja mittaustulosten perusteella tehtyyn diagnostiikkaan. Näin voidaan selvittää vaurioiden syyt ja paikantaa niiden tarkka paikka, mikä luo merkittäviä säästöjä.

Saarenketo kertoo että uudella laserskannaustekniikalla on kyetty mittaamaan Suomessa routanousuja.

– Olemme havainneet että suurin osa koeteiden routavaurioista johtuu yksityistieliittymien rumpujen huonosta kunnosta, mikä aiheuttaa vaurioita yleiselle tielle. Suomessa on siis käytetty miljoonia tai kymmeniä miljoonia euroja teiden korjaamiseen kun korjaustoimenpiteet olisi pitänyt kohdistaa liittymärumpuihin.

Huikea säästöpotentiaali

Tulevaisuudessa infrahankkeissa tullaan käyttämään yhä enemmän pistepilvianalyysiä tien pinnan ja ympäristön kartoitukseen ja maatutkatekniikkaa pinnanalaisien rakenteiden mittaamiseen. Näin toimittaessa teiden korjaustoimenpiteitä voidaan tehdä diagnostiikan perusteella ja korjata tiet neliömetrin tarkkuudella.

– Tällöin tietä ei korjata varmuuden vuoksi sata metriä eteen- ja taaksepäin. Tekniikkaa on kehitetty ja testattu eri maissa mm EU:n rahoittamassa ROADEX -projektissa ja tulokset osoittavat, että mikäli tienpidossa siirryttäisiin rohkeasti uusien teknologioiden käyttöön, voisimme toimia 20 – 50 prosenttia nykyistä kustannustehokkaammin ja ylläpitää tai jopa kohentaa tieverkostomme kuntoa tapahtuipa taloudessa mitä tahansa, Saarenketo toteaa lopuksi.

Teksti: Mia Heiskanen

ICT-sektori on tullut uuteen kehitysvaiheeseen. Keskiöön ovat nousseet tiedon sijasta ihmisten välinen viestintä ja verkostot sekä kasvamassa määrin laitteiden ja järjestelmien välinen automaattinen tiedonvaihto. Yhteiskunta on siirtynyt verkostoyhteiskuntaan, jossa tieto- ja viestintäjärjestelmät ovat kriittinen perusinfrastruktuuri ja ICT-sektorin tuotteiden ja palvelujen käyttö sekä digitaalisuuden hyödyntäminen ovat laajaa ja tapahtuvat kaikkialla.

Käyttäjien ja laitteiden määrän kasvusta huolimatta teknologia on suuressa määrin arkipäiväistynyt. Yrityksille tämä merkitsee tuotteiden ja palveluiden kasvavaa kysyntää globaaleilla markkinoilla, jossa käyttäjämäärät voivat olla satoja miljoonia tai jopa miljardeja henkilöitä, mutta samalla myös globaalia kilpailua.

ICT-sektori on dynaaminen kasvuala, jossa kasvuyrittäjyydelle ja uudelle yritystoiminnalle on runsaasti mahdollisuuksia. Uusia yrityksiä syntyy runsaasti erityisesti ohjelmisto- ja palveluliiketoimintaan. Yritykset tavoittelevat usein suoraan kansainvälisiä markkinoita ja Tekesissä tämä näkyy ICT-alan yritysten suurena kiinnostuksena kansainvälisen kasvun rahoitukselle.

Kasvuyritykset syntyvät syvällisestä asiakastarpeiden ymmärryksestä ja teknologiaosaamisesta. Yrittäjien taustana on usein yrityksissä hankittu laaja-alainen osaaminen, mutta myös tutkimuksesta syntyvät yritykset ovat mahdollisia. Suomen edelläkävijyys langattomassa viestinnässä ja vahva osaaminen useissa digitaalisissa palveluissa ja ohjelmistoissa tukevat yritysten menestymistä. Matkapuhelinsektorin rakennemuutos tuo myös piristystä uusien yritysten syntymiseen ja on jo synnyttänyt ulkomailla laajan kiinnostuksen suomalaisen osaamisen hyödyntämiseen.

ICTn hyödyntäminen ja digitalisoituminen johtavat myös rakennemuutoksiin eri toimialoilla. Suomessa on edistyksellisiä ICT-teknologian hyödyntäjätoimialoja ja useat organisaatiot ovat edenneet nopeasti tiedon digitalisoinnissa. Sulautetun tietotekniikan potentiaalia ei ole kuitenkaan kokonaisuudessaan hyödynnetty esimerkiksi laitetekniikassa ja palveluissa. ICT onkin keskeinen keino yksittäisten yritysten, organisaatioiden ja verkostojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa ja kilpailukyvyn kehittämisessä sekä uuden palvelutuotannon ja viennin luomises-sa kaikilla toimialoilla.

Mediasektori tarjoaa hyvän esimerkin rakennemuutoksesta. Sisältöjen digitalisoituminen, digitaaliset jakelukanavat ja käyttäjien käyttäytymisen muutokset ovat johtaneet siirtymiseen kasvamassa määrin painetusta viestinnästä internetissä tapahtuvaan liiketoimintaan. Muutoksen mahdollistajina ovat digitaalisten päätelaitteiden laadukas media- ja käyttäjäkokemus sekä digitaalisuuden tarjoama mahdollisuus käyttäjäkohtaiseen markkinointiin.

Kokonaisuutena Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijänä globaalissa digitaalitaloudessa sekä hyödyntää digitaalisuutta toimialojen uudistamisessa ja uusien kasvuyritysten synnyttämisessä.

Lue myös FiCom ry:n toimitusjohtajan Reijo Sventon puheenvuoro:
Ministeriöiden älyohjelmat tietoyhteiskunnan jatkajiksi