Kun hankit Arvo Rating – palvelun luottotietoraportteja kesä,- heinä,- tai elokuussa, saat online-maiden raportit -30 % alennuksella. Alennus koskee online-maita, joiden normaali hinta on 24€ + alv.

Kesällä kiireet hellittävät hetkeksi. Ehkä nyt olisi aika tehdä tarkastuksia ulkomaisista asiakkaista, yhteistyökumppaneista tai kilpailijoista? Kesäkampanjan myötä säästät myös kustannuksissa.

Kampanjatarjous voimassa 4.6-31.8.12 Arvo Rating –palveluun rekisteröityneille asiakkaille. Editorin lukijoille veloitukseton rekisteröityminen sekä ensimmäisen vuoden vuosimaksu 0€.

Olethan jo tutustunut uudistuneeseen hinnastoomme, josta löydät eriteltynä online – ja offline -maat?

Asiakaspalvelumme palvelee kesällä:

Kesäkuu: normaalisti klo 9-17
Heinä – ja elokuu: 5.7-10.8.12 klo 10-16.

Vastaukset sähköposteihin 1 työpäivän kuluessa.

Jari Sarasvuo haastaa yrittäjät työhyvinvointitalkoisiin. – Haastan yritysten johdon nostamaan ihmisille tärkeät asiat rohkeasti esiin kiinnittämällä huomiota työiloon ja perusenergiaan liittyviin seikkoihin.

Puhumme 1.6. voimaan astuvasta 90 päivän säännöstä professori Kaj Husmanin johdolla. Päivi Dahl Kuntoutuskeskus Petreasta kysyy: Yrittäjä, oletko varma, että jaksat?Mikä on innovaatio, joka mullistaa työhaastattelun? Recruitby.netin toimitusjohtaja Ari Beilinson kertoo.Näitä aiheita ja paljon muuta uudessa AsiantuntijaOppaassa Talouselämän liitteenä sekä verkossa Asiantuntijakanava Editorissa.

Suomalais-Venäläisen kauppakamari

- Vaikuttaa ihan siltä kuin koko Euroopan puoleinen Venäjä rakennettaisiin uudestaan. Lue lisää

Jaana Rekolainen, varatoimitusjohtaja

_________________________________________________________________________

RYM Oy

- SHOK-toiminta parantaa kansainvälistä kilpailukykyä. Lue lisää

Ari Ahonen, toimitusjohtaja

_________________________________________________________________________

Finnfoam Oy

- Viimeisimmässä valmistuneessa nollaenergiatalokohteessamme lämmitykseen kului vuositasolla vain 550 kwh. Lue lisää

Asso Erävuoma, markkinointipäällikkö

_________________________________________________________________________

Rakennustoimisto Pohjola

- Haemme kansainvälistä, uniikkia ja kaupunkikuvaan sopivaa ratkaisua, joka tekee Ratinasta erottuvan ja huomiota herättävän sekä koko Tampereen kaupunkikuvaa kohottavan kaupunginosan. Lue lisää

Juha Metsälä, toimitusjohtaja

_________________________________________________________________________

– Yllätyimme hieman siitä, mikä ominaisuuksien järjestys lopulta oli. Esimiehen tekninen osaaminen jäi listalla viimeiseksi, sen sijaan henkilöstö koki tärkeäksi sen, että oma esimies on hyvä johtamaan tiimiä ja osaa valmentaa tiimiläisiä eteenpäin urallaan, kertoo Googlen maajohtaja Anni Ronkainen.

Ronkaisen mukaan Google kerää jatkuvasti tietoa johtajiensa toiminnasta ja työntekijöidensä työhyvinvoinnista. Kerätystä informaatiosta käy selkeästi ilmi, että Googlen määrittämien kahdeksan hyvän johtajan ominaisuuden omaavat managerit saavat omat tiiminsä yltämään hyviin suorituksiin.

– Jos asiat eivät suju hyvin, ei tulostakaan synny. Managerien tehtävänä on saada omat tiimiläisensä loistamaan. Itse haluan tehdä omista tiimiläisistäni tähtiä ja tavoitteenani on, että he pääsevät tekemään työnsä puitteissa hienoja asioita niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Jatkuvaa uuden oppimista

Googlen rekrytointiprosessi on Anni Ronkaisen mukaan hyvin haastava, sillä yritykseen halutaan palkata alan parhaat osaajat. Tällöin rekrytoitavan on oltava paitsi asiantuntija omalla alallaan myös omattava laaja yleissivistys ja intohimoinen ote elämään.

– Arvostamme sitä, että ihmisellä on elämässään muutakin kuin työ. Se, että tekee asioita vapaa-ajallaan intohimoisesti, saa ihmisen suhtautumaan samalla tavoin myös työhönsä, Ronkainen toteaa.
Koska digitaalisessa maailmassa muutos on jatkuvaa, kouluttaa Google työntekijöitään kaiken aikaa. Sopivan koulutuksen löytymisessä työntekijää auttaa oma esimies.

– On esimiehen tehtävä löytää tiimiläisille oikea kanava kouluttautumiseen. Olemme määritelleet tavoitteissamme jokaiselle kvartaalille tietyn määrän päiviä, jolloin työntekijöiden on osallistuttava koulutuksiin. Tällä alalla koulutus on ikään kuin henkivakuutus, Ronkainen kuvailee.

Oman oppimisensa suhteen Anni Ronkainen kertoo olevansa hyvin pro-aktiivinen.

– Kokemusteni kautta tiedän mitä tarvitsen ja mitkä ovat omat kehityksen kohteeni. Koko ajan on opittava lisää, sillä juna etenee vääjäämättä eteenpäin.

Avoimuutta tarvitaan

Ihmisten mielipiteiden kuuntelu ja huomioonottaminen ovat Anni Ronkaisen kokemuksen mukaan seikkoja, joiden avulla on mahdollista vahvistaa positiivista työilmapiiriä.  Vaikka toiveita ei aina välttämättä voida toteuttaa, synnyttää avoin keskustelukulttuuri luottamusta ja negatiivisetkin asiat uskalletaan nostaa pöydälle.

– Johtajalta vaaditaan tänä päivänä jatkuvaa itsensäkehittämistä. On väärin kuvitella, että johtajana olisi joskus täysin valmis. Sen sijaan johtajalle muodostuu varmasti ajan mittaan valmiudet toimia eri tilanteissa.
Viime aikoina paljon puhutun johtajan roolin ohella Anni Ronkainen nostaa esiin alaisen roolia.

– Jokaisen tiimiläisen tulisi antaa palautetta joka suuntaan sekä olla lojaali työtovereitaan kohtaan ja kertoa ajoissa huolistaan. Näkisin, että johtajaan ja alaiseen kohdistuvat samat odotukset, jotta työssä viihdytään ja tulosta syntyy.

Entä tunnistaako Anni Ronkainen itsestään Googlen hyvän johtajan ominaisuudet?

– Teimme jälleen alkuvuodesta palautekyselyn, jossa tiimiläiset arvioivat minun pärjänneen tehtäväissäni erittäin hyvin, joten johtamistyylini näyttää sopivan heille hyvin. Olen ilahtunut tuloksista, mutta pidän samalla mielessä, että voin aina parantaa omaa toimintaani ja pohtia ennen kaikkea sitä, minkälainen johtajuus sopii eri ihmisille. Kaikkia ihmisiä ei voi johtaa samalla tavalla, Anni Ronkainen toteaa.

Hyvän johtajan
kahdeksan ominaisuutta

1. Ole hyvä valmentaja – keskustele jatkuvasti kasvokkain alaistesi kanssa ja tarjoa alaisillesi heidän vahvuuksiin pohjautuvia ratkaisuja.

2. Delegoi valtaa tiimillesi äläkä puutu yksityiskohtiin. Ole kuitenkin saatavilla, jos ryhmä tarvitsee neuvoja.

3. Osoita mielenkiintoa tiimisi jäsenten menestykseen ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Opettele tuntemaan alaisesi myös työajan ulkopuolella.

4. Älä ole pelkuri: ole tuottava ja tuloskeskeinen. Auta alaisiasi priorisoimaan töitään ja käytä valtaasi poistaaksesi esteitä heidän tieltään.

5. Ole hyvä viestijä ja kuuntele tiimiäsi. Rohkaise alaisiasi avoimeen, kaksisuuntaiseen keskusteluun.

6. Auta alaisiasi urasuunnittelussa.

7. Tuo tiimille selkeä visio ja strategia. Pidä tiimi mukana strategian luomisessa ja auta ryhmää keskittymään siihen.

8. Pidä huolta teknisistä taidoistasi, jotta voit neuvoa alaisiasi. Ole valmis käärimään hihasi ja tekemään töitä tiimisi rinnalla, jos tarpeen.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Sami Perttilä

Heinäkuussa voimaan astuvien uusien rakennusmääräysten mukaan uudisrakennuksille lasketaan kokonaisenergian käytön osoittava E-luku, mikä muun muassa helpottaa rakentajia vertaamaan energiajärjestelmien ympäristöystävällisyyttä CO2 päästöjen osalta.

Mitä pienempi E-luku on sitä ympäristöystävällisempää on talon kulutus. Käytännössä omakotitalojen lämmitysjärjestelmät ovat jo nyt arkkitehti Pasi Heiskasen mukaan tehokkaita. Hän vinkkaa, että ensi kesän Asuntomessuilla Tampereella E-luvut on jo nähtävissä talojen esittelykylteissä.

Lämmitysmuotojen valinnassa päädytään yhä useammin paikalla tuotettaviin energiaratkaisuihin, joissa lämpöenergiaa saadaan aurinkoenergiasta, maalämmöstä sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Lisäksi rakennuksen tiiviit rakenteet mahdollistavat tarkasti säädellyn ilmanvaihdon.

– Jopa nollaenergiarakentaminen on tulossa teknisesti mahdolliseksi eli taloihin halutaan tekniikkaa, joka tuottaa itse  mahdollisimman suuren osan vuotuisesta energiatarpeesta. Esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja -keräimillä tuotetaan yhä useammassa talossa merkittäviä määriä sähköä. Lämmityksen päälähteenä käytetään yhä useammin aurinkokeräimiä sekä ilma- ja maalämpöpumppuja, Heiskanen tarkentaa.

Heiskasen mukaan kesällä tuotettu energia tulisi voida varastoida talven varalle tai myydä eteenpäin. Paikalla tuotettavan sähköenergian myyminen sähköyhtiöille on Suomessa parhaillaan kokeiluvaiheessa. Esimerkiksi kesän Asuntomessuilla Tampereella kaksi omakotitaloa toimittaa sähköenergiaa yleiseen sähköverkkoon.

Rakentamisen trendi noudattelee talouden suhdanteita

Asenne rakentamisessa on Heiskanen näkemyksen mukaan muuttunut niin, että valinnoissa painottuvat yhä enemmän ympäristökysymykset ja energian kulutus ja hinta, kun esimerkiksi muutama vuosi sitten tavoitteena oli pikemminkin maksimoida rakennuksen neliömäärä.

Heiskasen mukaan rakentajat miettivät nyt tarkemmin tilantarvetta, mikä näkyy omakotitalojen koonkasvun pysähtymisenä. Neliömäärältään isoja taloja ei rakenneta aiempien vuosien tahtiin, vaan esimerkiksi yksitasoiset 80-120 m2:n asunnot ovat kasvattaneet suosiotaan.

Tulevaisuudessa on nähtävissä vaihtoehtoinen tapa järjestää asioita ja siksi kodit voivat olla pienempiä, kun esimerkiksi kotiteatteria ei enää rakenneta oman kodin sisään ja vaatehuoltoa varten ei välttämättä tarvita suurta kodinhoitohuonetta. Kaikkea ei tehdä itse, eikä tarvittavia palveluja tuoteta kotona, vaan niiden äärelle hakeudutaan muualle. Erilaisten ostopalvelujen, kuten ulkona syömisen ennakoidaan lisääntyvän. Julkisten kulkuyhteyksien läheisyys tuleekin olemaan merkittävä kriteeri alueen valinnassa.

– Tämä trendi tiivistää kaupunkirakennetta entisestään. Omakotitaloja rakennettaisi varmasti enemmän, jos tontteja olisi saatavilla. Tonttien niukkuus puolestaan nostaa hintaa, mikä sulkee pois potentiaalisia rakentajia. Tähän kierteeseen täytyisi löytää ratkaisu. Vuonna 2015 Asuntomessuilla Marja-Vantaan alueella tullaankin näkemään tiivistä urbaania rakentamista, tietää Heiskanen, joka toimii myös Suomen Asuntomessujen toimitusjohtajana.

www.asuntomessut.fi

Teksti: Tarja Rannisto | Kuvat: Antero Tenhunen

Työhyvinvoinnista on keskusteltu kuluneen talven aikana paljon. Yritysvalmentaja Jari Sarasvuon mukaan työpaikan huono työilmapiiri johtuu pohjimmiltaan siitä, että työntekijöiltä puuttuu mahdollisuus tuntea työtään mielekkääksi ja itseään hyödylliseksi. Toisekseen Sarasvuo näkee syyn työtehtävien huonossa organisoinnissa, joka puolestaan juontaa juurensa huonosti toteutettuun esimiestyöhön, väärin tehtyyn työsuunnitteluun ja huonoon työnohjaukseen.

– Työhyvinvoinnin heikkeneminen johtuu myös tälle ajalle ominaisesta tekijästä, eli ihmisten mielenterveyden heikkenemisestä. Mieli vaatii jatkuvaa vahvistamista, jotta se ei käänny ihmistä itseään vastaan. Vaikka asiat olisivat päällisin puolin hyvin, on ihmisellä jatkuvasti kasvavia haasteita hallita omaa mieltään. Tämä näkyy työpaikoilla: vastoinkäymisten kestokyky heikkenee.

Jari Sarasvuo näkee etenkin nuorison olevan heikoilla ja syrjäytymisriskin kasvavan jatkuvasti. Nuorten kohdalla ongelmana on hänen mukaansa se, että elämän velvollisuudet ovat vieraita ja sen seurauksena työssä ei pärjätä ja syntyy ongelmia.

– Tälle ajalle tyypillisesti abstraktiksi muuttunut työn luonne aiheuttaa sen, että työn arvo syntyy ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Samalla asioiden hallinta on kuitenkin vaikeampaa kuin niin sanotuissa perinteisissä ammateissa, joissa työvaiheet seurasivat toistaan tietyllä tutulla kaavalla, Sarasvuo toteaa ja jatkaa:

– Lisäksi iästä riippumatta osa ihmisistä omaa elämäntavat, joilla he eivät voi voida hyvin ja jaksaa työssään: on huono fyysinen kunto, syödään huonoa ravintoa, nukutaan liian vähän ja juodaan liikaa alkoholia.

Parannusta keskustelukulttuuriin

Työhyvinvoinnista puhuttaessa Jari Sarasvuo kritisoi yritysten johtoportaan kykyä ymmärtää meneillään olevaa aikaa.
– Aiemmin, eli 1990-luvun alussa työntekijöiltä vaadittu työmäärä oli jotain ihan käsittämätöntä. Se ei enää onnistu, ja yrityksen johdon on sopeuduttava muutokseen. Työnantajan haasteena onkin se, miten tässä ajassa on käyttäydyttävä ja elettävä.

Ratkaisuksi työhyvinvointiongelmiin Sarasvuo tarjoaa rakentavan keskustelukulttuurin luomista yrityksen sisälle. Tällöin johtoporras ja työntekijät keskustelisivat yhdessä yrityksen toimintaan liittyvistä asioista ja antaisivat toisilleen palautetta. Yrityksen päämääristä puhuminen paitsi lisäisi kommunikaatiota myös parantaisi vuorovaikutusta ja luottamusta johdon ja työntekijöiden välillä.

– Mutta tiedostan kyllä, että keskustelun avaaminen voi olla vaikeaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Olisi kuitenkin tärkeää puhua avoimesti siitä, miten työpaikalla toimitaan ja tuoda työpaikan arvot näkyviksi. Johdon tulee auttaa työntekijöitä ongelmanratkaisussa eikä eristäytyä arjen tekemisestä, koska silloin vuorovaikutus vähenee eikä luottamusta synny, Jari Sarasvuo muistuttaa.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Jari Sarasvuon arkisto

______________________________________________________

Kaj Husman: Yrittäjän ja yrityksen
työkyky hallintaan

Keskeinen yhteiskunnallinen kysymys Suomessa on kuinka selättää kestävyysvaje? Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkinen talous syö enemmän kuin yksityinen tuotanto tienaa. Tilanne on käännettävä toisin päin, mikäli Suomi haluaa jatkaa hyvinvointivaltiona, kykenee esimerkiksi rahoittamaan nykyisen tasoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työtä on tehtävä enemmän kuin viime vuosiin asti ja eläkkeelle pitäisi jäädä 2000 – luvulla toteutunutta merkittävästi myöhemmin.

Ratkaisuksi on esitetty työurien pidentämistä eri keinoilla. Asiaa on pohdittu useissa työryhmissä kolmikantaisesti, valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työryhmät ovat mm. esittäneet yhdeksi keinoksi työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämistä puoleen, vuoden 2011 alkaneista n. 23 000 uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä se merkitsisi pudotusta n. 11 500. Tämä merkitsee n. 1 vuoden pidennystä eläkeiän odotteeseen, kolmannesta hallituksen asettamasta tavoitteesta vuoteen 2025 mennessä. Kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena olevista sairauksista on mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.

Voiko terveydenhuolto omalta osaltaan merkittävästi vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämiseen? Työryhmien esitysten perusteella voi: nykyistä merkittävästi paremmalla yhteistyöllä ja hoidon ja kuntoutuksen paremmalla koordinoinnilla. Tästä on myös kotimaista tutkimusnäyttöä. Tavoite saavutetaan, kun erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalivakuutus  tulevat mukaan samaan orkesteriin soittamaan kappaletta: ”Työkyvyn tukeminen”. Kapellimestarikin täytyy löytää tälle orkesterille, jossa nyt on terveydenhuollon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen soolosoittajia esittämässä osaoptimoituja numeroitaan tuloksena kakofonia ja tukea tarvitsevan ihmisen päätyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Kun joutuu jonottamaan turhaan, ei saa palvelua oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti.

Kolmikantatyöryhmien esityksen tilanteen parantamiseksi tältä osin johtivat istuvan hallituksen säätämään ns. 90 päivän lakipaketin. Siinä muutetaan 1.6. alkaen sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakia.

Muutoksella tuetaan yrittäjiä ja työntekijöitä, työnantajia ja työpaikkoja siten, että työntekijät olisivat nykyistä paremmin työkykyisinä töissä tekemässä mielekästä työtä kohtuullisissa työolosuhteissa. Itse työhön kohdistuvat tarpeelliset mjuutokset ovat työpaikan toimijoiden, yrittäjien, esimiesten ja työntekijöiden tehtäviä. Tässä keskeinen rooli koordinaattorina, urkujen soittajan on työterveyshuollolla ja työterveysyhteistyöllä, jossa pääasiallinen vastuu on työpaikoilla, mutta työterveyshuolto tukee työkyvyn hallintaa terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen monimutkaisissa pelikuvioissa. Työvälineet ovat nytkin olemassa, ne on vain saatava hallitusti käyttöön.

Uudistuksen tavoitteena on:

•    Parantaa työkyvynarviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä
•    Parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin
•    Pidentää työuria tehostamalla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen

Kirjoittaja:
Kaj Husman
professori, Työterveyslaitos

Älypuhelin on mielestäni merkittävin yksittäinen teknologiatekijä, joka muuttaa ihmisten tapaa tehdä työtä ja myös vapaa-aikaa. Aina päällä oleva ja internetiin kytkeytynyt puhelin, jossa on kookas värinäyttö, ja jota on helppo käyttää intuitiivisesti kosketuksella, muokkaa käyttäjän ajattelua ja tapoja. Muutosta ajaa nyt kuluttajat, ja se on konkreettisempi kuin ensimmäisen läppärin kanssa, joka ei ollut aina verkossa kiinni ja oli käytännössä vain työkäyttöön.

Suomessa puhelimien myyntitilastojen kärjessä kamppailevat Nokian uudet Windows Phonella varustetut Lumiat ja Applen iPhone. Molempien vahvuus on helppokäyttöisyys, joka on ensimmäinen vaatimus, kun uutta teknologiaa ja toimintatapaa halutaan levittää teknofriikkien pienen, mutta äänekkään ryhmän ulkopuolelle.

Sovelluksissa on voimaa

Älypuhelimien vahvuus on ”appsit” eli niihin sovelluskaupasta ladattavat sovellukset, joiden avulla laitteen toimintoja voidaan laajentaa. Sovellukset poikkeavat selainpohjaisista verkkopalveluista  – jotka nekin toimivat tyydyttävästi pienellä näytöllä – siten, että niiden avulla saadaan käyttökokemus optimoitua liikkuvaan käyttöön. Niiden rooli korostuu tehtävissä, joissa tarvitaan työkalumaista tehokkuutta, jota edes HTML5 ei vielä täysin tarjoa.

Hyvä esimerkki on taulukkolaskenta. Microsoftin Excelistä on selainpohjainen ja maksuton ”WebApp”, mutta en voisi edes kuvitella tekeväni sillä puhelimen näytöllä samanlaista taulukoiden muokkausta, kuin Excelin aidolla pienelle kosketusnäytölle suunnitellulla mobiiliversiolla. Läppärissä asia onkin sitten toinen.

Jatkot pilvessä

Puhelimen resurssit ovat kuitenkin edelleen rajoittuneita, jolloin apuun tulevat erilaiset palvelut, joissa älyä on siirretty verkkoon. Näitä palveluita kutsutaan yleisesti pilvipalveluiksi. Pilvipalvelut ovat suuren murroksen toinen tekijä, joka on mahdollistunut vasta nyt, kun riittävän nopeat mobiiliyhteydet ovat kaikkien saatavilla.

Kun älypuhelin ja pilvipalvelut yhdistettiin saumattomaksi kokonaisuudeksi, syntyi jotain sellaista, joka muuttaa niin pienen kuin suurenkin yrityksen toimintamahdollisuuksia radikaalisti. Yritys ja sen liiketoimintayksiköt voivat siirtyä palvelin- ja IT-investoinneista ostamaan tuottavuustyökaluja operatiivisesta budjetista tarpeen mukaan. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä konkreettisemmaksi hyöty ja säästöt muuttuvat.

Uusi työ on kaikkien asia

Otetaan konkreettisena esimerkkinä Office 365 -pilvipalvelu ja Nokian Lumia. Sen avulla muutaman hengen ammattilaisporukka saa käsiinsä samat oleellisimmat tuottavuustyökalut mitä suuryritykset käyttävät noin viidellä eurolla per käyttäjä. Näin kaikilla on käytössä yhteiset jaetut kalenterit, monipuolinen viestintä, toimistotyökalut ja varmennettua talletustilaa kaikissa laitteissa puhelimesta tietokoneisiin aina käyttötarpeen mukaan. Puhelimessa palvelun käyttöönotto tapahtuu yksinkertaisesti syöttämällä sähköpostiosoite ja salasana, jonka jälkeen kaikki asetukset ja sovellukset menevät hetkessä kohdalleen ja käyttö voi alkaa.

Suomen kannalta tärkeää ei ole muutaman huippuyrityksen työskentelyn tehostuminen, vaan suuren massan pitäisi muuttaa työskentelytapojaan ja nostaa tehokkuutta. Tämä ei käy kivuttomasti, koska uuden oppiminen ja muutos vie meidät hetkeksi pois mukavuusalueelta, mutta teknologian matala käyttöönottokynnys on minimivaatimus.

Kuka johtaa yrityksesi muutosta?

Pitkästä aikaa kaikki tekniset ja infrastruktuuriin liittyvät palaset ovat napsahtaneet kohdalleen, ja käyttäjien on mahdollista ottaa käyttöön työvälineet, joiden käyttö on nopeaa ja mutkatonta. Tämä kannustaa jatkamaan eteenpäin ja kehittämään kilpailuetua muihin nähden.

On tärkeää, että yrityksestä löytyy henkilöitä, jotka näkevät työkalujen ja teknologian taakse ja samalla ymmärtävät ydinliiketoiminnan tarpeet. Teknologia on niin edullista, että se on kaikkien saatavilla, mutta kilpailuetu syntyy sen innovatiivisesta hyödyntämisestä liiketoimintaan.

Kirjoittaja:
Vesa-Matti Paananen
Liiketoimintajohtaja, Windows Phone, Microsoft Oy

______________________________________________________

Timo Simell: Mobiilimaailman haaste internetmarkkinoinnille ja verkkokaupoille

Pikavipeistä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta niitä tarjoavat mobiilipalvelut menevät kehityksen etujoukossa. Siinä missä muut yritykset kehittelevät vielä verkkokauppoja isolta ruudulta ja kotona katsottaviksi, niin pikavippifirmat tarjoavat palvelujaan kaikille päätelaitteille. Palvelut ovat helppoja käyttää, ja käytettävissä silloin kun kuluttaja kokee niitä tarvitsevansa.

Pikavippejä tarjoavat yritykset ovat ymmärtäneet mihin internet-maailman muutoksen tuulet puheltavat: internetin käyttö siirtyy kiihtyvällä vauhdilla mobiililaitteilla selattavaksi. Älypuhelimet ja tabletit ovat syrjäyttämässä pöytäkoneet kodeissa ja yhä useammin myös työpaikoilla. Niitä on helppo käyttää ja ne kulkevat käyttäjän mukana. Uutisia, viestejä ja nettikauppoja selataan silloin kun on joutoaikaa ja silloin kun tietoa tarvitaan. Erityisesti alle 25-vuotiaat ovat siirtyneet pääasiallisiksi mobiiliselaajiksi mutta ikäskaala nousee kohisten ylöspäin.

Yksi mobiilimaailman haaste internetmarkkinoinnille ja verkkokaupoille on selainikkunan koko. Oletko yrittänyt selata älypuhelimella oman yrityksesi sivuja? Sivujen selaaminen on usein kuin lukisi lehteä avaimenreiästä. Mobiiliselaimet asettavat haasteen terävöittää yrityksen viestinnän kärkeä: näkyville mahtuu vain kaikkein oleellisin asia. Harmittavan vaikeaa on vain keksiä se mikä on se oleellisin viesti mitä asiakkaille halutaan kertoa.

Lähes jokainen sivusto karahtaa myös ”peukalosääntöön”: peukalon pään koon suhde älypuhelimen ruudun kokoon. Jos peukalon alle mahtuu enemmän kuin yksi linkki tai sivuston navigointinapikka, niin todennäköisyys sille, että pääset sinne minne haluat on pieni. Sivustolla kävijä äänestää nopeasti peukalollaan ja siirtyy sinne missä selaaminen onnistuu.

Tekniset haasteet mobiililaitteissa kiteytyvät latausnopeuteen. Kaikista lupauksista huolimatta kännykkäverkkojen nopeudet takkuilevat joskus, ja mikä harmittaa enemmän kuin hitaasti latautuvat nettisivut? Tämä pitäisikin yritysten huomioida. Tärkeimmän viestin lisäksi verkkosivut tulee räätälöidä siten, että sivut latautuvat vauhdilla verkossa kuin verkossa.

Tilanne ei ole mitenkään helpompi uuden verkkokaupan perustajalle. Sivuston yleisen ulkonäön ja toimintalogiikan suunnittelu on sinänsä jo aikaa vievää ja siinä pitäisi vielä ohessa kartoitaa käyttävätkö potentiaaliset asiakkaat mobiililaitteita. Mobiililaitteiden käyttö antaa mahdollisuuden nopeaa viestintärytmiin ja käyttäjät odottavatkin vastauksia entistä nopeammassa tahdissa. Verkkokaupan konseptissa pitääkin jo etukäteen miettiä mitä tehdään ja missä tahdissa jos joku kysyy tuotteista jotain ja vieläpä tilaakin sellaisen.

Mobiililaitteiden käyttö netin pääasiallisena selaimena tulee aiheuttamaan päänvaivaa yrityksien viestinnästä vastaaville. Oleellisen sanoman puristaminen erilaisiin ruutukokoihin ja selainkokemuksen tekeminen miellyttäväksi asiakkaille tulee olemaan haasteellista. Yrityksissä tulee kuitenkin muistaa viestinnän myllerryksessä, että oman alan asiantuntijat löytyvät yrityksen henkilökunnasta. He tietävät parhaiten mikä on oleellista asiakkaiden kannalta ja mitä heille pitää kertoa. Verkkosivuja tekevät firmat eivät sitä yleensä tiedä mutta voivat olla sen löytämisessä suureksi avuksi. Uudistamissa tätä hiljaista tietoa kannattaakin kaivaa esille yhteisvoimin.

Kirjoittaja:
Timo Simell
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus

– Palvelun avulla ensimmäiselle kierrokselle saadaan mukaan useampi hakija. Tässä niin sanottu puhelinhaastatteluvaihe jää pois, mikä säästää aikaa ja vaivaa. Rekrytoija tekeekin viikon työn päivässä ja päivän työn tunnissa, kiteyttää Recruitby.netin toimitusjohtaja Ari Beilinson.

Kyse on pilvipalvelusta, joka on syntynyt nimenomaan rekrytoijien tarpeesta tehostaa työtään. Tämän vuoden alusta saakka toiminut Recruitby.net on tähän mennessä  käytössä kymmenillä yrityksillä. Sen avulla on rekrytoitu henkilöitä hyvin erilaisiin tehtäviin esim. kansainvälisiä asiantuntijoita ja tapahtumien asiakaspalvelijoita.

– Kyse on yhtä suuresta mullistuksesta kuin aikanaan oli työpaikkailmoittelun siirtyminen internetiin. Videohaastattelusta tulee lähivuosina pysyvä osa työhaastattelua.

Mistä on kysymys?

Käytännössä työnhakijat lähettävät edelleen hakemuksensa työpaikkaan, joista rekrytoija valitsee potentiaaliset kandidaatit. Tälle joukolle lähetetään sähköpostitse kutsu videohaastatteluun.

– Rekrytoija lähettää linkin, josta avautuu näkymä hänen tekemäänsä esittelyvideoon ja muutamiin kysymyksiin, joihin hakija vastaa määräaikaan mennessä. Kysymykset vaihtelevat tehtävän mukaan.

Hakijat lähettävät videovastauksensa omalta tietokoneeltaan, ja rekrytoija arvioi ne palvelun tarjoamilla työkaluilla. Koska kyse on pilvipalvelusta, hän voi kutsua esimerkiksi New Yorkissa työskentelevän kollegansa mukaan arviointiin.

– Palvelu irrottaa rekrytoinnin ajasta ja paikasta. On aiempaa helpompaa ottaa mukaan myös ulkomailla asuvia kandidaatteja, sillä alkuvaiheessa kommunikointi hoituu palvelussa. Eikä hakijoiden ja rekrytoijien tarvitse varata haastatteluaikoja tai matkustaa.

Kun hakijajoukosta on saatu esille sopivimmat, voidaan järjestää vielä toinen kierros Recruitby.net-työkalulla tai kutsua henkilökohtaiseen haastatteluun pari kolme parasta. Beilinson huomauttaa, että hakijajoukosta saadaan esille aiempaa helpommin myös “yllättävä potentiaali”.

– Ensimmäiselle kierrokselle on helppo kutsua henkilöitä, joiden ansioluettelossa on jotain joka herättää kiinnostuksen, mutta joita ei olisi aiemmin kutsuttu henkilökohtaiseen haastatteluun. Toisaalta esille saadaan myös ansioluettelossa esitettyjen kykyjen aitous, kun esimerkiksi kielitaitoa voidaan testata helposti.

Helppo työkalu ottaa käyttöön

Suomalaisen innovaation käyttöönotto ei edellytä yritykseltä tietojärjestelmäintegrointeja eikä uusia ohjelmistoja. Tarvitaan vain web-kamera ja internet-yhteys tietokoneelta.

– Yhden hakijan videohaastattelu palvelussa maksaa 35 euroa. Palvelu tuottaa selkeitä, rahassa mitattavia säästöjä ja monia hyötyjä, joita on vaikeampi mitata rahassa. Recruitby.netil­lä haastattelu antaa modernin työantajakuvan ja hyvän ensivaikutelman hakijoille, kun rekrytoiva esimies esiintyy videolla hakijoille kysymyksiä tehden.

Yksi hyvä esimerkki palvelun tehokkuudesta on Vaasaan valittu energialähettiläs, jossa 12 yritystä haki tehtävään opiskelijaa kolmeksi kuukaudeksi. Hakemuksia tuli noin 1600.

– Tästä joukosta valittiin Recruitby.netin videohaastatteluun 25 hakijaa, joista poimittiin muutamia henkilökohtaiseen haastatteluun. Asiakkaat kokivat, että videohaastattelu auttoi tuomaan esille haetun potentiaalin hakijoista.

Beilinson huomauttaa, että rekrytoinnin lisäksi palvelulla on myös paljon muita käyttömahdollisuuksia.

– Yrityksen ostaja voi esimerkiksi haastatella eri palveluiden toimittajakandidaatteja. Palvelua on helppo alkaa kokeilla sivulla www.recruitby.net.

Teksti: Lea Taivasalo

– pk-yritysten pilvipalvelujen käyttö on lisääntynyt huimasti viimeisen parin vuoden aikana. Uskomme, että maksullisten pilvipalvelujen käytön kasvu tulee olemaan lähivuosina jopa 200-300 prosentin luokkaa, linjaa Nervogrid Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Partanen.

Nervogrid tarjoaa IT-palveluita modernilla tavalla ja sen laajasta palveluvalikoimasta valitaan asiakkaan tarpeisiin sopivat palvelukomponentit,  joista rakentuu tyypillisesti yrityksen koko IT -ympäristö. Kasvava asiakasryhmä ovat myös IT-palveluntarjoajat, jotka myyvät palveluvalikoimaa kanavakumppaneina.

Vuonna 2004 perustettu Nervogrid aloitti pilvipalveluiden tuottamisen omaan automaatioon perustuen vuonna 2007. Palveluiden myynti aloitettiin Suomessa, mutta toiminta laajeni kovan kysynnän johdosta nopeasti muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin.

– Asiakkaat ovat usein tyytyväisiä siihen, että he todellakin tietävät, missä omat tiedot sijaitsevat, Partanen huomauttaa ja jatkaa:

– Pyrimme siihen, että asiakas voi keskittyä siihen toimintaan jonka parhaiten osaa. Pk-yrityksen kannattaa keskittyä oman liiketoimintansa kehittämiseen ja jättää IT-asiat sellaisen tahon huomaan, joka toteuttaa ratkaisut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Pk-yritysten lisäksi Nervogridin asiakaskuntaan kuuluu 25 kanavakumppania, jotka ostavat Nervogridin pilvipalveluita whitelabel -periaatteella ja myyvät niitä loppuasiakkaillensa oman brändinsä alla. Kumppanit saavat käyttöönsä ainutlaatuisen pilvipalveluiden hallintaportaalin, jossa uusi asiakas luodaan alle minuutissa ja joka palvelee palveluiden provisioinnista aina laskutukseen.

– Nämä 25 kanavakumppania ovat tulleet asiakkaiksemme viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakasmäärän huikea kasvu on johtanut siihen, että työntekijämäärämme on tuplaantunut vuoden takaisesta ja liikevaihtomme kasvoi alkuvuonna yli 65 prosenttia vuodentakaisesta. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä, Tukholmassa, Amsterdamissa, Oslossa ja Riikassa, Aleksi Partanen kertoo.

Luotettava yhteistyökumppani

Partasen mukaan Nervogridin tarjoamat edut liittyvät suureen volyymiin ja pitkälle vietyyn automaatioon. Tavoitteena on tuottaa korkealaatuisia ja moderneja pilvipalveluita järkevällä hintatasolla, jotta myös pk-yritykset pääsevät palveluiden piiriin.

– Emme suosi pitkiä sopimuskausia, vaan päinvastoin sopimuskautemme voivat olla vaikka vain yhden kalenterikuukauden mittaisia. Ideana on, että asiakas maksaa vain todellisesta käytöstä, eikä joudu sitoutumaan usean vuoden sopimuksiin. Olemme teollistaneet pilvipalveluiden tuotannon automaation avulla, ja nyt kaikilla on mahdollisuus käyttää niitä tehokkaasti.

Heinäkuussa 2011 Microsoft valitsi Nervogridin yli 3 000 hosting -kumppanin joukosta maailman top kolmen kumppanin joukkoon.

– Olemme erittäin tyytyväisiä menestykseemme tässä arvioinnissa. Se kertoo, että olemme osoittaneet olevamme luotettava ja moderni yhteistyökumppani, Aleksi Partanen toteaa.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Sami Perttilä

Hamina Tattoossa esiintyvät sotilassoittokunnat ympäri maailmaa soittaen sekä sotilaallista että kevyempää ohjelmistoa. Tänä vuonna tapahtumaan osallistuvat Suomesta Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta, Kaartin Soittokunta sekä Karjalan Sotilassoittokunta ja Rakuunasoittokunta. Ulkomailta Hamina Tattooseen saapuvat Hollannin Armeijan Kuninkaallinen Soittokunta, ranskalainen Signaalisoittokunta, Moskovan Laivaston Soittokunta, Latvian Maavoimien Keskussoittokunta sekä italialainen Fanfara Bersaglieri ”A Caretto”.

– Hamina Tattoon ohjelmassa on jokaisella kerralla jotain uutta ja erikoista. Tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa italialainen sotilassoittokunta. Suomalaisesta tavasta poiketen he eivät marssi soittaessaan, vaan juoksevat, kertoo Haminan kaupungin matkailu- ja tapahtumapalveluiden toiminnanjohtaja Sanna Gango.

Monipuolinen ohjelmisto

Tattoo-viikko käynnistyy sunnuntaina 29.7. Marian kirkossa järjestettävällä kirkkokonsertilla sekä avajaiskonsertilla Hamina Bastionissa. Alkuviikolla yleisö pääsee kuulemaan sotilassoittokuntia kolmessa pitkässä konsertissa ja loppuviikolla Hamina Tattoo huipentuu marssishownäytöksiin Hamina Bastionissa.

– Konserttien lisäksi Haminan kaupungin alueella on viikon aikana runsaasti oheisohjelmaa keskustan puistoissa ja läheisen Tervasaaren alueella. Tervasaaressa yhteistyökumppanimme Puolustusvoimat esittelee kalustoaan, joten Hamina Tattoossa voi vaikkapa käydä panssarivaunuajelulla, Sanna Gango vinkkaa.

Tattoo-viikolla Haminassa ja sen lähialueella on paljon nähtävää ja koettavaa. Haminan Yöt -tapahtumassa esiintyy joukko suomalaisia eturivin artisteja ja Tattoo-markkinat puolestaan kerää tuhansia kävijöitä kauppatorille.

– Viikon aikana kaupungin museot sekä galleriat toivottavat Tattoo-vieraat lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan menneeseen aikaan sekä taiteilijoiden töihin, Gango lisää.

Hamina Tattoo on suosittu ryhmämatkakohde ja yrityksille se tarjoaa hyvän ympäristön asiakassuhteiden ylläpitoon ja yrityksen oman henkilökunnan yhteisen kesäpäivän viettoon. Hamina Tattoon kävijämäärässä yritysten osuus on Sanna Gangon mukaan merkittävä ja kasvaa jatkuvasti.

– Räätälöimme yritysasiakkaillemme yksilölliset Hamina Tattoo -paketit, joihin sisältyvät konserttiliput sekä VIP-palvelut ruokailuineen ja väliaikatarjoiluineen. Tulevaisuudessa tulemme panostamaan yritysasiakkaiden palveluun entistä voimakkaammin, Gango toteaa. Teksti: Kati Knuuttila

Nähtävää Haminan keskustassa:
• Marian kirkko
Pikkuympyränkatu 34, ma-su 11-16

•  Johanneksen kirkko
Raatihuoneentori 10, ma-su 11-16

• Pietari-Paavalin ortodoksinen kirkko
Raatihuoneentori 2, ti-su 12-16

• s/s Hyöky ja m/s Merikarhu
Tervasaari

• Maatila Tykän Tuulimylly
Tykäntie 28, Kannusjärvi

• Aholafarm
Kirkkovuoren tie 291, Kannusjärvi

Riihimäellä on 1970-luvun rakennemuutoksen jälkeen eletty 30 vuotta vahvan väestökasvun aikaa. Riihimäki onkin kolmanneksi suurin muuttovoittoseutu Tampereen ja Helsingin jälkeen. Kasvu on välillä mennyt niidenkin ohi.

Kun alue sijaitsee logistisesti parhaalla paikalla kolmostien varrella, niin ei ole ihme, että Riihimäki on valtakunnallisesti houkuttelevimpia alueita yrityksille. Markkinat ovat lähellä ja liikenneyhteydet ovat hyvät.

– Riihimäeltä menee junalla Helsingin keskustaan 45 minuuttia. Yhtä lailla Helsingistä voi käydä Riihimäellä töissä ja ruuhkia vastaan on mukava matkata autollakin, kertoo Herpiö.

Riihimäen yhtenä vahvuutena on henkilökunnan saatavuus. Junaristeysaseman ansiosta kulkuyhteydet ovat tiiviit ja 15 km säteellä asukkaita on 84 000, joista iso osa pendelöi pääkaupunkiseudulle. Riihimäkeläisistä lähes puolet käy töissä kaupungin ulkopuolella. 7000 ammattilaista käy seudulta Uudellamaalla töissä, mutta kun Riihimäellä avautuu työpaikkoja, hakevat he niitä.

– Olemme myös riittävän kaukana. Täällä on varaa asua laadukkaasti. Tonttien hinnat ovat toista luokkaa kuin Uudellamaalla. Omakotitontteja ei tarvitse jonottaa ja lapsiperheet muuttavatkin mielellään seutukunnalle. Yritystontitkaan eivät ole hinnalla pilattu, vaan niitä löytyy jopa 5 € neliöltä, sanoo Herpiö.

Vip-kohtelu pienellekin yritykselle

Riihimäen maine lasikaupunkina on vanhaa perua. Muutamia pieniä lasinpuhaltamoja kaupungista löytyy edelleen. Elinkeinorakenne on kuitenkin nykyään moderni ja monipuolinen.

– Kaupunki ei ole yhden savupiipun varassa ja yritykset ovat löytämässä Riihimäen myös kauppapaikkana. Esimerkiksi Biltema rakentaa tänne juuri. Toisaalta Puolustusvoimien korkean teknologian toimintoja ollaan keskittämässä Riihimäen varuskuntaan, sanoo Herpiö.

Suurimpia yrityksiä ovat Valion Herajoen meijeri, Würth Oy, VR, Kumera, varuskunta-alueella toimiva Millog Oy, Berettan tytäryhtiö Sako Oy, IT-talo Logica Oy, Ekokem Oy ja perheyritys RTV-yhtymä. Pieniäkään yrityksiä ei unohdeta. Palveluita löytyy myynnin ja markkinoinnin kehittämisestä toimitilapalveluihin.

– Pienenä kaupunkina meillä pienempikin yritys saa vip-kohtelun. Tänne siirtyville yrityksille olemme koonneet jopa 30 erilaista palvelua Riihimäelle.fi-sivuille, sanoo Herpiö.

Riihimäen Tilat ja Kehitys (RTOY) rahoittaa yritysten toimitiloja lainaamalla jopa 70 prosentin osuuden rakentamiskustannuksista. ELY-keskukselta voi lisäksi saada jopa 20 prosentin investointiavustuksia toimitilahankkeisiin Riihimäen seudulla.

– Riihimäki on ainoa paikkakunta kolmostien varrella, johon ELY-avustusta voi saada rakennushankkeisiin, Herpiö toteaa.

RTOY:llä on vankka rutiini yritysten palvelemisessa, sillä toteutuneita hankkeita on jo nelisenkymmentä. Kaupungille tämä on taloudellisesti kannattavaa ja olemme alkaneet maksaa sille vuosittain osinkoja, sanoo Herpiö.

Kulttuuria pidetään arvossa

Viihdetaiteilija Janne Kataja pitää Riihimäkeä kulttuuriystävällisenä kaupunkina, jossa ymmärretään teatteriin satsaamisen tuovan euroja myös yrittäjille.

– Paikallispolitiikassa on ymmärretty kulttuurinkin arvo huonosta taloudellisesta ajasta huolimatta. Nuorisoteatteri ja musiikkiopisto ovat tärkeitä nuorten ja lasten kannalta. Ne ovat todellisia vuorovaikutuksen ja kohtaamisen paikkoja, sanoo Kataja.

Riihimäki on säilyttänyt Katajan mielestä kaupunkimaisuutensa, vaikka onkin pieni paikkakunta.

– Keikkatyöläiselle tämä on hyvä paikka asua, koska kaikki isot kaupungit ovat lähellä ja niihin pääsee junalla vaivattomasti. Paikallisliikennekin on kelvollinen, sanoo Kataja.

Opiskelumahdollisuudetkin ovat erinomaiset, sillä kaupungissa on mm. Hämeen Ammattikorkeakoulun lähes 1000 opiskelijan yksikkö ja Suomen ympäristöopisto.

www.riihimäelle.fi  |  www.riihimaki.fi

Teksti: Tero Elsilä

Pieniä kynsitulia syttyy sinne tänne. Turku rankattiin Taloustutkimuksen selvityksessä kakkoseksi muuttohalukkuusalueena. Vetovoimatekijöiksi ko­­­­­­et­tiin kulttuuritarjonta, asuinympäristö ja opiskelumahdollisuudet. Negatiivisena koettiin sen sijaan syrjäisyys, joka sekin on näkökulmakysymys, sillä paikkakunta voi aidosti ylpeillä monipuolisilla kulkumahdollisuuksilla. Kaupungissa on lentokenttä josta on yhteydet kahdeksaan eri maahan, vilkas satama sekä kohtuulliset maayhteydet kaikkialle Suomeen.

Kaupungin tavoitteena onkin saada 70 000 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Ilman panostuksia tätä ei saavuteta. Tarvitaan uusia työpaikkoja, asumisen monimuotoisuutta ja näköaloja kaupungin kehittämiseksi.

Elinkeinojohtaja Niko Kyynäräisen puheessa vilahtelee usein vanhan ja perinteisen yhdistäminen uusiin konsepteihin.  Turussa onkin runsaasti hankkeita, jotka odottavat toteutumistaan tai on jo aloitettu. Luovien alojen Logomo VR:n entisessä konepajassa, pikaraitiotie, tori- ja keskustan kehittäminen sekä uudet kerrostaloalueet  ja monipuoliset omakotialueet eri puolilla kaupunkia.

Pikaraitiotie symboloi uutta

Yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Siemensin kanssa etenevä pikaraitiotiehanke on yksi uuden ulospäin suuntautuvan Turun symboli. Seutukunnan kokonaisliikkuminen pitää myös ratkaista.

– Rakennemalli  luotaa pitkälle vuoteen 2035 asti ja määrittelee yhdeksi kehityksen painopisteeksi pikaraitioliikenteen. Kaikki seudun kunnat liputtavat Turun keskustan puolesta, arvelee  Kyynäräinen.

Turun keskustan vetovoimatekijöitä halutaan vauhdittaa uusilla, mutta vanhaan kytkeytyvillä ratkaisuilla. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja brownfield-alueiden käyttöönotot ovat näitä muotoja. Kun rautatie katkaisee kaupungin toiselta puolelta ja Aurajoki toiselta puolelta, tuntuu usein siltä, että keskustan ulkopuolella ei ole elämää. Kuitenkin rautatien toinen puoli on yhtälailla keskustassa lähellä kulkuyhteyksiä. Aurajoen ranta on jo löytänyt tiensä ihmisten sydämiin. Näiden kahden alueen yhdistäminen keskustaan luontevasti  on tärkeätä yritysten elinvoimaisuuden ja kevyen  liikenteen sujuvuuden kannalta.

Tätä taustaa vasten  Logomo rautatien suunnassa ja suunnitteilla oleva designiin keskittyvä 100 yrityksen Fortuna-kortteli ovat merkittävässä roolissa. Kesäksi Fortunaan on jo suunnitteilla useita tapahtumia.

Positiivista imua ja näkyvyyttä ovat lisänneet kulttuuripääkaupunkivuosi ja Voice of Finlandin kautta vähintään valtakunnallisesti tutuksi tullut Logomo.  Päämääränä Logomossa on luoda mahdollisuuksia pienille ja korkeatasoisille eri kokoisille muotoilualan  yrityksille.

– Laivateollisuus tarvitsee muotoiluosaamista aina viihdettä myöten. Tässä meillä on suunnaton osaaminen, kiteyttää Kyynäräinen ajatuksen perinteisen ja uuden yhteenliittymisestä.

Logomosta luovien alojen monitoimitalo

Musiikki ja esittävät taiteet ovat saaneet Logomosta mahtavat puitteet.  Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä muistuttaa kuitenkin, että Logomon vahvuus on monipuolisuudessa.

– Logomon vahvuus on niin toimitila-, näyttely-, kuin yritysten tarpeita huomioiden monipuolisuudessa, joustavissa ja muuntautuvissa tiloissa. Tapahtumia on jatkuvasti, kuvailee toimitusjohtaja Päivi Rytsä.

Logomo-salin kokoa voidaan muuntaa ilmatyynyillä liikkuvan 165 tonnia painavan katsomon siirrolla muutamista sadoista paikoista aina 3500 henkeä vetäväksi halliksi.  Äänentoisto, audiovisuaaliset laitteet ja keinoakustiikka  mahdollistavat monipuolisia esityksiä aina oopperasta pienimuotoisiin konsertteihin. Tilat ovat ainutlaatuisia Suomessa ja vastaavat kansainvälistä tasoa. Logomo onkin vakuuttanut kävijöitä ulkomaita myöten.

– Tarve tällaisille tiloille on ilmeinen. Tämän tyyppistä taloa ei Suomessa ole aiemmin tehty. Helsingistä saakka on sanottu, että paikan pitäisi olla siellä. Jos tämä avattaisiin Lontoossa, olisi se varmasti kuuminta hottia, kertoo innostunut Rytsä kuulemistaan kommenteista.

Vaikka tiloista on käytössä vasta kolmannes, on tapahtumia jatkuvasti jo nyt: konsertteja, oppilastyönäyttelyitä ja valokuvanäyttelyitä. Jatkossa tilojen käyttö edelleen monipuolistuu ja lisää tulee esimerkiksi konferenssi- ja seminaaritiloja, auditorioita ja aitioita.

Toimitiloille haetaan käyttäjiä

Tiloja VR:n vanhalla konepajalla on kaikkiaan 24 000 m2, josta 10 000m2 on varattu yrityksille. Ravintola ja elokuvateatteri sekä pienet muunneltavat auditoriot valmistuvat syksyllä. Toimitilat valmistuvat keväällä 2013. Pienimmät, vain kuukaudeksikin vuokrattavat toimipisteet ovat 13 m2 kokoisia ja isoimmat 400 m2.

Toimitilojen vuokraus ja yritysten etsintä on käynnissä ja kyselyitä on tullut Varsinais-Suomen lisäksi Helsingistä ja pohjoisemmasta Suomesta saakka. Haussa on luovien alojen toimijoita – muotoilijoita, IT- ja pelialan osaajia, hyvinvointipalveluita, start-upeja – tekijöitä, joilla on vahva halu tehdä liiketoimintaa.

Kuvaavaa on kuitenkin, että messuja on buukattu jo vuoteen 2017 saakka ja 3500 m2 vuokrattavista toimitiloista  puolet on korvamerkittyjä.

– Turussa on vahva luovien alojen koulutus ja osaaminen. Monet tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Uudenlaisten alojen yhdistäminen on tämän hetken juttu. Voimme tarjota tavallisesta business-parkista poikkeavan konseptin, jossa on  läsnä sosiaalisuus ja mahdollisuus kohdata yhteistyökumppaneita, kuvailee Rytsä.

Täysin valmis Logomo on vuonna 2014, mutta ympäristöä kehitetään edelleen. Kevyen liikenteen silta yli rautatien kohti 700 metrin päässä olevaa ydinkeskustaa on suunnitteilla samoinkuin 2000 asunnon kerrostalokokonaisuus aivan Logomon viereen.

Tapahtumat Logomossa

Teksti: Tero Elsilä | Kuva: Mikael Soininen

Yläpohjan ja seinien eristämisessä Finnfoam toimii samanaikaisesti lämmöneristeenä, höyrysulkuna ja tuulensuojana. Täysin yhtenäinen ja suljettu solurakenne saadaan suulakepuristamalla polystyreeniä ja tiiviin solurakenteen ansiosta rakenne ei vety eikä sinne voi muodostua hometta (VTT:n tutkima).

Lämmöneristyskyvyltään Finnfoam ylittää perinteiset lämmöneristeet, mutta on materiaalina hieman kalliimpi. Rakenteiden kokonaiskustannuksia laskettaessa Finnfoam on jo edullisempi, koska perinteisiin rakenneratkaisuihin verrattuna rakenteista jää pois kerroksia, asennuskustannuksista puhumattakaan.

– Uudisrakennuksessa lisäeristäminen nykymääräysten mukaisesta tasosta nollaenergiatalon eristevahvuuksiin maksaa noin 2-4 % luokkaa kokonaiskustannuksista. Kannattaa miettiä, olisiko rakennusvaiheessa tinkimisen varaa vaikkapa keittiöön upotetusta rahasta ja satsaisi sen sijaan rakenteisiin. Rakenteet ovat usein rakennuksen elinikäisiä investointeja, kun pintaremontin voi tehdä helposti myöhemminkin, muistuttaa markkinointipäällikkö Asso Erävuoma.

Vastaavanlaisia tuotteita kuin Finnfoam on käytetty maailmalla jo 50 vuotta. Erityisesti Keski-Euroopassa jossa voimakkaat lämpötilaerot eri vuoden aikoina lisäävät vesihöyryvirtaussuuntien vaihtelua.

– Meillä ongelmaa ei ole aikaisemmin ollut, kun sisätilojen lämpötilat ovat olleet lämpimämpiä kuin ulkoilma, on muovikalvo kelvannut höyrysuluksi. Tilanne on muuttumassa, kun kesällä käytetään jäähdytystä. Finnfoamin solurakenne toimii sekä höyrynsulkuna että eristeenä. Moninkertainen pontti, saumojen massaus ja teippaus tekevät rakenteesta tiiviin. Viimeisimmässä valmistuneessa nollaenergiatalokohteessamme lämmitykseen kului vuositasolla vain 550 kwh, kertoo Erävuoma.

Uutta tuote­kehitystä

30-vuotiaan perheyrityksen uusin tuotekehitys on Tulppa-märkätilalevy, joka toimii sekä rakennuslevynä että vedeneristeenä märkätiloissa. VTT-sertifioitu Finnfoam-levy on vahvistettu lasikuituverkolla ja Sika Finland:n erikoissementtilaastilla. Sen päälle voidaan suoraan laatoittaa. Asennusjärjestelmä on patentoitu.

– Asentaminen on yleensä kallista ja vie aikaa. Yksinkertaisella ja nopealla asennustavalla saadaan kustannuksia pienemmäksi. Kaikki järjestelmää käyttäneet ovat olleet tyytyväisiä, suitsuttaa Erävuoma. Finnfoamin raaka-aine polystyreeni on täysin kierrätettävä materiaali. Esimerkiksi tutut muoviset oluttuopit ovat samaa materiaalia. Tehtaalla kierrätetään kaikki hukkapalat uudelleen.

Teksti: Tero Elsilä

– Etsimme koko ajan uusia ratkaisuja, joilla voimme pitää rakennuskustannukset kurissa samalla kun rakennamme energia- ja kustannustehokkaita asuntoja, kertoo Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Juha Metsälä.

Pohjola on yksi Pirkanmaan suurimpia rakennusyhtiöitä. Perheyhtiö tunnetaan omaperäisen ja laadukkaan asunto- ja liikerakentamisen, senioriasuntorakentamisen ja projektinjohtopalveluiden lisäksi aktiivisesta hankekehittämisestä. Tästä näkyvimpänä mediassa on ollut esillä Rakennustoimisto Pohjolan ja YH Länsi Oy:n järjestämä Tampereen Ratinanniemen arkkitehtikilpailu.

Ratinasta Tampereen keskustan olohuone

Ratinan alueen suunnittelukilpailuun kutsuttiin mukaan neljä arkkitehtitoimistoa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Kilpailun visiona oli ekologinen ja arkkitehtonisesti korkealuokkainen kaupunginosa, joka ulottuu Ratinanniemen pohjoisrannalta Ratinan sillalle Koskikeskuksen kupeeseen saakka.

– Ratinan alue on olennainen osa Tampereen keskustaa. Tällä hetkellä sen käyttö rajoittuu lähinnä stadionin urheilu- ja musiikkitapahtumiin. Haluamme elävöittää ja eheyttää keskustaa ja tehdä siitä houkuttelevan työ- ja asuinpaikan tuomalla Ratinaan kaupallisia palveluja ja kulttuuritoimintoja, Metsälä maalailee.

– Haemme kansainvälistä, uniikkia ja kaupunkikuvaan sopivaa ratkaisua, joka tekee Ratinasta erottuvan ja huomiota herättävän sekä koko Tampereen kaupunkikuvaa kohottavan kaupunginosan. Keskustan tiivistäminen vähentää myös yksityisautoilun tarvetta ja ohjaa ihmisiä käyttämään julkisia liikennevälineitä. Tämä tukee valtakunnallisia päästö- ja energiansäästötavoitteita.

Juha Metsälän haaveena on tehdä Ratinasta Tampereen viihtyisä olohuone. Myös suunnitelman ekologinen kestävyys oli yksi arkkitehtikilpailun arviointikriteereistä.

– Kaikissa suunnitelmissa on ekologisia ratkaisuja. Voittajaehdotuksessa sadevettä käytetään vessojen huuhteluun ja kasvien kasteluun. Osa energiasta tuotetaan katolle sijoitettavien aurinkopaneelien avulla.

Yhdessä suunnitelmassa Ratinan suvannon vettä hyödynnetään asuntojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä, Metsälä kuvailee.

Palkintolautakunta valitsi yksimielisesti voittajaksi tanskalaisen arkkitehtitoimisto BIGin ”The Red Line” -ehdotuksen, jonka mieleenpainuvin rakennus on käärmemäisesti kiemurteleva ja rantaa kohti madaltuva hybridirakennus. ”Käärmetalon” erikoisuutena on katolla kulkeva ulkoilureitti.

Trendikästä puurakentamista Vuoreksessa

Rakennustrendeistä tällä hetkellä pinnalla ovat eko- ja energiatehokkuus, ylläpitokulujen hallinta ja puurakentaminen. Parhaimmillaan kaikki nämä yhdistyvät, kuten Tampereen uudessa Vuoreksen puutarhakaupunginosassa.

– Siellä olemme noudattaneet olemassa olevia määräyksiä tiukempia suunnittelu- ja energiavaatimuksia.Käytämme mm. hyöty­suhteeltaan tavanomaista tehokkaampia ilmanvaihtokoneita ja normaalia laadukkaampia kalusteita. Asuinnoissa on suojaisat kattoterassit ja valoisat porrasterassit. Asukkaiden yhteisöllisyyttä tuetaan kerhohuoneilla ja yhteisillä saunaosastoilla. Viihtyisyyttä lisäävät erilaiset asuntotyypit, rivitalojen vaihteleva ulkoasu ja massoittelu, pihojen erikoinen suunnittelu kivettyine kumpuineen sekä taideseinät. Talojen viherkatot viivyttävät hulevesiä, Metsälä kertoo.

Katso: As Oy Tampereen Vuoreksen Eemeli

Teksti: Eila Aalto | Kuva: Ari Ijäs

– Tilanero-konseptilla tarkoitetaan toimistoa, jossa työympäristöä on helppo muokata uudenlaiseksi yrityksen muuttuvien tarpeiden myötä. Yhteen toimitilaan voidaan joustavasti toteuttaa mitä erilaisimpien työtehtävien vaatimia tilakokonaisuuksia, kertoo YIT:n pääkaupunkiseudun toimistorakentamispalveluiden johtaja Jarkko Pakkala.

Tilanero-konsepti sai alkunsa vuonna 2011 asiakkaiden tarpeista ja toiveista.

– Ryhdyimme pohtimaan eri vaihtoehtoja ja tutkimaan miten uudenlaisia joustavia toimitilaratkaisuja olisi käytännössä mahdollista toteuttaa. Hankkeeseen liittyvässä visuaalisessa puolessa tukenamme olivat voimakkaasti arkkitehdit SARC:in toimistosta, Pakkala sanoo.

Tekniikka haltuun

Tilanero-konseptin mukaisia tiloja suunniteltaessa kiinnitetään huomiota erityisesti taloteknisiin ratkaisuihin ja tavoitteena on maksimoida miellyttävät olosuhteet kaikille tilassa työskenteleville. Perinteisten ilmanvaihto- ja jäähdytyspalkkien sijaan käytössä ovat monitoimipäätelaitteet, joiden avulla toiminnot voidaan sovittaa oikealle tasolle työpisteittäin.

– Uutta Tilanero-konseptissa on, että siinä käytetään lattialämmitystä perinteisten pattereiden sijaan. Valaistus puolestaan toteutetaan ergonomisesti, mikä perustuu vakiovalo- ja läsnäolovalaistukseen, Jarkko Pakkala kuvailee.

Kun yrityksen toimitilat rakennetaan Tilanero-konseptin mukaisesti, niitä voidaan muokata esimerkiksi yrityksen toiminnan muutosten mukaan tai vuokralaisen vaihtuessa joustavasti. Näin asiakas säästää samalla sekä aikaa että rahaa.

Työhyvinvointia edistämässä

YIT tekee asiakkaan kanssa yhteistyötä suunnittelun alkuvaiheesta lähtien. Ratkaisut räätälöidään sellaisiksi, että ne vastaavat parhaiten asiakkaan tarpeita. Tiloja voidaan rajata ääntä vaimentavilla verhoilla tai seinäkkeillä. Myös lattia- ja seinämateriaalien osalta on olemassa useita eri vaihtoehtoja.

– Toimitilojen tulee olla ennen kaikkea sellaiset, joissa työntekijät viihtyvät. Tavoitteenamme onkin edistää työhyvinvointia kiinnittämällä huomiota tilan akustiikkaan, ilmanvaihtoon, valaistukseen sekä lämpötilaan, joita voidaan uuden konseptimme avulla säätää halutun kaltaisiksi.

Eräs Tilanero-konseptin myötä syntynyt idea on Jarkko Pakkalan mukaan liikuteltava neuvottelutila. Neuvottelutila on suunniteltu noin neljää henkeä ajatellen ja lasiset seinät erottavat sen ympäristöstä. Erityistä tässä ratkaisussa ovat sen alle asennettavat renkaat, joiden avulla neuvottelutilaa voidaan siirtää paikasta toiseen tarpeiden mukaan.

– Tilanero-konsepti on synnyttänyt runsaasti uusia ideoita ja innovaatioita. Kehitys on jatkuvaa. Kaikki uudet ajatukset otetaan vastaan ja niiden työhyvinvointia ja työntekijöiden viihtyvyyttä edistävät hyödyt tutkitaan, Jarkko Pakkala toteaa.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Sami Perttilä

– Toimitilojen puhtaanapitoon käytetään tänä päivänä rahaa vähemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Suuntaus on huono, sillä se johtaa kiinteistöjen arvon alenemiseen, toteaa Meranti Siivoupalvelut Ky:n toimitusjohtaja Antti Pietilä.

Siistit ja asianmukaiset toimitilat lisäävät Pietilän mukaan työhyvinvointia, vähentävät sairauspoissaolojen määrää, jolloin työn tuottavuus lisääntyy. Hän kannustaa kiinnittää huomiota siihen, että puhtaanapito suoritetaan oikeaan aikaan ja oikeita välineitä käyttäen.

– Työnantajan kuuluu järjestää työntekijöilleen turvallinen ja terveellinen työympäristö ja tämän onnistumisessa on suuri merkitys siivouksella, sen suunnittelulla ja toteutuksella. On tiedettävä miten puhtaanapito toteutetaan päivittäin, viikottain ja kuukausittain, Pietilä linjaa.

Puhtaanapitopalveluiden kehityksen kärjessä

Meranti tarjoaa asiakkailleen puhtaanapidon asiantuntijapalveluita, joiden avulla pystytään parantamaan sisäilman laatua. Yritys on tehnyt vuosien ajan työtä puhtaanapitopalveluidensa kehittämiseksi ja on ollut pitkään mukana Tekesin tukemissa Tykes-projekteissa, joiden tavoitteena on kehittää työhyvinvointia.

– Meillä on käytössä työnohjausjärjestelmä, jota käyttäen voimme tehostaa resurssejamme ja sen myötä tarjota asiakkaillemme entistä parempaa palvelua. Lisäksi olemme kehittäneet aivan uudenlaisen puhtauspalvelun hallinnointia tehostavan Clean Management -palvelun, Pietilä sanoo.

Clean Management on Antti Pietilän mukaan asiantuntijapalvelu, jota käyttämällä puhtaanapitopalvelut voidaan organisoida eri toimialoille.

– Clean Managementia käyttämällä pystymme tuomaan puhtaanapitoalalle uusia toimintatapoja ja -malleja työn toteutukseen. Se soveltuu hyvin puhtaanapidon hankinnasta vastaavien käyttöön esimerkiksi silloin, kun ollaan valitsemassa uutta yhteistyökumppania toteuttamaan puhtaanapitotyö, hän toteaa.

Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Janica Karasti

– Vastuu omasta yrityksestä, tuloksesta ja henkilöstöstä voi olla rankkaa. Itseä ei säästellä, mikä on yksi yrittäjän suurimmista terveysriskeistä, muistuttaa Kuntoutuskeskus Petrean toimitusjohtaja Päivi Dahl. Myös tutkimukset osoittavat, että yrittäjä usein kuvittelee olevansa todellisuutta paremmassa kunnossa.

Elämä ei saisi olla pelkkää työtä

Kun vapaa-aikaan, perheelle ja ystäville ei jää riittävästi aikaa, kannattaa pysähtyä miettimään, miten vastuita voisi jakaa muille. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

– Usein työntäyteiseen elämäntapaan liittyy myös se, että ruokailu on epäsäännöllistä ja vähän epäterveellistäkin eikä unikaan ole täysin levollista, muistuttaa psykologi Camilla Lindström.

Mistä lisää virtaa ja voimaa?

Kun yrittäjä voi hyvin, myös yrityksellä on paremmat toimintaedellytykset. Jaksamiseen ja tasapainon löytämiseen saa apua myös yrittäjille ja yritysjohdolle suunnatusta kuntoutuksesta. Virtaa ja voimaa -työhyvinvointikurssin tavoitteena on työkyvyn parantaminen, terveyden edistäminen ja elämänhallinnan tukeminen.

Työterveyskuntoutuskurssi on rakennettu kiireisen yrittäjän arkeen sopivaksi. Se kestää runsaan vuoden ja toteutetaan pääosin ryhmätyöskentelynä. Lähipäiviä on kahdeksan ja niiden välissä muutosta tuetaan yksilötapaamisilla ja mm. ajanhallintaan, ruoka- ja liikuntamuutoksiin liittyvillä etätehtävillä.

Jaksamiseen kannattaa panostaa

– Parempaa investointia, kuin itseensä satsaaminen, ei voi tehdä, Dahl muistuttaa, emmekä edes puhu isoista kustannuksista. Koko kurssin hinta on vain n. 2000 euroa. Meidän elämäntehtävämme täällä Petreassa on asiakkaittemme tukeminen kaikin mahdollisin tavoin. Teemme sen huippuammattilaisten voimin ja suurella sydämellä.

Teksti: Maarit Reingoldt | Kuva: Pasi Leino

Tänä päivänä tarkastellaan mitä ihminen on tehnyt, tulevaisuuden johtajaa kiinnostaa eniten mihin ihminen kykenee, mitä hän voi luoda, miksi hän voi kasvaa. Hän näkee ihmisissä mahdollisuudet, antaa niille tukea ja tilaa tulla esiin. Nykypäivänä aliarvioidaan ilon, yhteenkuuluvuuden ja lojaaliuden merkitys liiketoiminnan tuloksille. Jos ihminen tekee sitä mistä innostuu ja missä on todella hyvä, tulokset ovat merkittävästi erilaisia kuin henkilöllä, joka käy vain töissä. Mahtavaa liiketoimintatulosta tehdään vain mahtavien ihmisten tekemänä. Hyvää voi saada aikaiseksi muutenkin, ainakin hetkellisesti.

Mitä tulevaisuuden johtajilta vaaditaan?

Hyvä johtajuus lähtee ihmisen sisimmästä. Tulevaisuuden johtajilta vaaditaan entistä parempaa itsensä tuntemusta, omien arvojen, hyveiden ja ajattelumallien ymmärrystä. Heiltä vaaditaan oikeudenmukaisuutta, harkitsevaisuutta, rohkeutta nähdä ja kohdata ihminen, uskallusta uskoa mahdottomaan ja kykyä tehdä mahdottomasta mahdollista. On kyettävä puhumaan vaikeista asioista ymmärrettävästi ja otettava reilusti kantaa sekä kyettävä luomaan aito visio, jonka jokainen voi kokea tärkeäksi. Tulevaisuudessa työn merkityksellisyyden tarve korostuu ja tulevaisuuden johtaja kykenee johtamaan ihmistä merkityksen kautta. Ennen kaikkea hänellä itsellään on oltava oikea syy johtaa, todellinen kutsumus työlle, merkitys, kirkas MIKSI ja halu saada muut loistamaan.

Tärkeintä ihmisyyden säännöt

Yhdeksi johtamisen osaamisvaatimukseksi nousee ihmisen kykyjen näkeminen, kyky valmentavasti haastaa ja ohjata ihmistä olemaan mahtava. Jotta johtaja kykenee näkemään muut mahtavina, on hänen ensin kyettävä aidosti näkemään itsensä ja löydettävä sisäinen rauha sekä oma johtamisen ääni. Tulevaisuuden johtajalta kaivataan rohkeutta reflektointiin, aitoihin kohtaamisiin sekä myös vahvaa eettistä ja moraalista otetta. Tulevaisuuden johtajalle on tärkeintä tehdä oikein, vaikkei säännöt sitä vaadikaan. On oleellista ymmärtää tilanne, nähdä ihminen, noudattaa ihmisyyden sääntöjä yli muiden, olla yrityksen työntekijöiden luottamuksen arvoinen.

Mikä sinulle on johtajana tärkeintä?

Tulevaisuuden johtaja vain on, on ihminen, on nöyrä oppimaan uutta, on utelias kohtaamaan ihmisiä. Hänellä on jatkuva kasvaminen nälkä, hän haastaa nykytilaa ja uskaltaa kysyä ne yksinkertaiset, mutta kaikista oleellisimmat kysymykset. Tunnistat hänet rauhasta ja kurittomasta pilkkeestä silmäkulmassa.

Mistä tukea johtajana kasvamiseen?

Lue lisää johtajana kasvamisesta: www.adare.fi

Kirjoittaja Nonna Babitzin on kokenut johtaja isossa kansainvälisessä IT-alan yrityksessä. Hän toimii myös leadership valmentajana ja coachina muille johtajille.

Ilmoittaudu nyt ja hyppää rohkeasti!

LEAP (Leadership Excellence Accelerator Program) on kasvumatka, pitkäkestoinen reflektointipainotteinen pienryhmässä tapahtuva valmennus johtajille leadership aiheen ja henkilökohtaisen kasvun ympärillä. LEAP on ainutlaatuinen kokemus; kasvumatka johtajana ja hyppäys uudelle tasolle johtamisen laadussa. Voit lukea osallistujien kommentteja täältä!

Ilmoittautuminen seuraavaan valmennukseen on parhaillaan käynnissä. Lisätiedot löydät täältä!

– Tuotamme verkkopalveluita aina pitkälle integroituihin verkkokauppa- ja tilausjärjestelmiin. Tarjoamme asiakkaillemme kaikki verkkoliiketoimintaan liittyvät palvelut keskitetysti saman katon alta, jolloin asiakkaan ei tarvitse hakea palveluita useammalta eri toimijalta, kertoo Whitestonen myynti- ja markkinointipäällikkö Tuomas Haanpää.

Verkkomaailmassa asiakkaiden tarpeet ovat hyvin moninaiset ja näihin tarpeisiin Whitestone vastaa asiakkaan kanssa yhteistyössä räätälöidyin palveluin.

– Käytössämme on oma komponenttipohjainen alusta, jota voidaan kasvattaa ja muokata sitä myöten, kun asiakkaan tarpeet kasvavat, Haanpää kuvailee.

Whitestonen asiakkaat ovat sekä pk-yrityksiä että isoja toimijoita. Asiakassuhteet ovat pitkäikäisiä ja niistä pitävät huolen jokaiselle asiakkaalle nimetyt asiantuntijat.

– Liiketoimintamme ytimessä on ajatus siitä, että meidän tehtävänämme on pitää asiakkaamme tietoisina ja informoituna alan kehityksestä ja uusista suuntauksista. Se on meidän ydinosaamistamme ja näin annamme asiakkaillemme enemmän resursseja keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Asiakkaan tarpeet huomioiden

Jokainen verkkopalveluprojekti on yksilöllinen ja projektin ytimessä on toimittajan ymmärrys asiakkaan liiketoimintaa kohtaan. Tähän asiaan paneudutaan Haanpään mukaan Whitestonesta erityisen huolella.

– Haluamme tarjota asiakkaillemme markkinoiden parasta ja laadukkainta palvelua ja siksi määräävään rooliin projekteissa nousee asiakkaan businesslogiikan ymmärtäminen. Kun me ymmärrämme asiakkaidemme liiketoimintaa, voimme tehokkaasti myös tuottaa heille lisäarvoa omalla asiantuntijuudellamme, hän toteaa.

Kasvu jatkuu tulevina vuosina

Tulevaisuuteen Whitestone suuntaa Tuomas Haanpään mukaan positiivisin mielin.

– Haluamme pysyä tähän astisella linjallamme, jolloin vuotuinen kasvu on 30-40 %. Haluamme olla toimija, joka valitaan kumppaniksi kun halutaan tehdä vakavasti otettavaa ja tuloshakuista verkkoliiketoimintaa.

Juhani Tamminen, Eurotam Oy:

“Verkkosivut tuovat suurimman osan asiakasyhteydenotoistani, joten verkkopalveluni on minulle elintärkeä. Lisäksi jatkuvasti päivittyvä sisältö on liiketoimintani kannalta tärkeää ja ennen kaikkea arvostan sivujen ylläpidon helppoutta ja Whitestonen konsultoivaa otetta minuun asiakkaana. Olen ollut erittäin tyytyväinen saamaani kokonaisvaltaiseen palveluun ja voin suositella Whitestonen palveluita lämpimästi kaikille liiketoimintansa kehittämisestä kiinnostuneille.”

Teksti:Kati Knuuttila | Kuva: Whitestone Oy