Takaisin
Infrarakentamisen urakoista 30 prosenttia tulee kuntapuolelta ja ne pitävät sisällään kunnallistekniikan eri osa-alueita, kuten vesi-, viemäri- ja katuverkoston rakentamisen ja kunnossapidon. Tällä hetkellä kuntatasolla on menossa mittava uudistus, kun kunnat joutuvat pohtimaan miten lakisääteiset velvoitteet kuntainfran osalta saadaan hoidettua tehokkaimmin. Valtion osalta sama kehitys läpikäytiin 2000-luvun alussa, jolloin silloinen Tielaitos jakaantui Tiehallinnoksi ja Tieliikelaitokseksi. Nykyisin Tiehallinnon tehtäviä jatkaa Liikennevirasto ja Tieliikelaitoksen Destia Oy.
– Kunnilla on nyt pohdinnan paikka ja tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja. Kuntainfran rakentaminen ja kunnossapito voidaan ulkoistaa kokonaan tai osittain yksityisille toimijoille, kuntaan voidaan rakentaa tilaaja-tuottaja-malli, jossa kunnan tekninen toimi jaetaan tuottajaorganisaatioon ja tilaajaorganisaatioon, kuntaan voidaan perustaa kokonaan uusi yhtiö tai vaikkapa kunnan ja jonkun yksityisen tahon yhteisesti omistama yritys. Vaihtoehtoja on siis runsaasti, sanoo INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.
Paavo Syrjö pitää kuntamarkkinoiden avaamista julkiseen kilpailuun hyvänä asiana ja INFRA ry on mukana kuntien kanssa käytävissä uudistusneuvotteluissa. Syrjö peräänkuuluttaa kunnallisen yhtiön läpinäkyvyyttä.
– Ei voi käydä niin, että kunnan eli veronmaksajien rahoilla tuetaan tehottomasti toimivaa organisaatiota. Näistä asioista on keskusteltava, jotta ongelmia ei pääse syntymään, hän toteaa.
Uudistushankkeet etenevät tällä hetkellä kunnissa eri tahtiin, mutta tuleva kuntauudistus tulee Syrjön mukaan nopeuttamaan suunnitelmien toteuttamista.
– Lakisääteiset tehtävät nielevät usein mittavan osan kunnan budjetista ja silloin infrarakentamisen hankkeita herkästi lykätään. Tämä näkyy kuitenkin jo nyt kuntainfraan sitoutuneena korjausvelkana katu- ja viemäriverkostoissa. INFRA ry kannustaakin tekemään kunnossapitotoimenpiteet ajallaan, jotta vältytään suuremmilta korjauskustannuksilta, hän painottaa.
Taantuma pelottaa yrityksiä
Vuosi 2012 tulee Paavo Syrjön mukaan olemaan työllisyyden osalta haastava infrarakentamisen sektorilla. INFRA ry:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan kesä 2011 meni jopa odotuksia paremmin, mutta talven tulo herättää kausivaihteluihin tottuneella alalla poikkeuksellista pelkoa.
– Uuden taantuman pelko aiheuttaa sen, että teollisuus ja kunnat eivät uskalla investoida ja sitä myötä työt väistämättä vähenevät. Pääkaupunkiseutua työllistävät vuonna 2012 muutamat suuret työmaat, mutta maakunnissa tilanne on huonompi.
Valtion budjetti oli infarakentamisen kannalta positiivinen yllätys, sillä käytettävän rahan määrää ei juurikaan karsittu. Paavo Syrjö toivoo kuitenkin valtiolta pitkäjännitteisempää suunnittelua uusien hankkeiden osalta.
– Ongelmia syntyy siksi, kun hankkeiden alkamisesta eikä aina edes loppuunsaattamisesta ole selvää kuvaa. Alan kannalta on ikävää, että ennustettavuus valtion hankkeiden osalta puuttuu. Se ei kannusta yrityksiä investointeihin. Veronmaksajankin kannalta olisi toivottavaa, että rakentaminen jatkuisi mahdollisimman tasaisena, mikä ehkäisisi kustannus- ja hintapiikkejä. Infrarakentamiseen käytetty raha jää kuitenkin aina palvelemaan omaa maata, Syrjö muistuttaa.
Uudistusta koulutuspolitiikkaan
Infrarakentaminen työllistää noin 50 000 henkeä. INFRA ry:n jäsenyritysten mukaan yhtenä suurimmista toimintaa haittaavista tekijöistä on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman puute.
Ongelmana on koulutuspaikkojen vähäisyys etenkin työnjohtotasolla, mutta samaan aikaan vähäisiin koulutuspaikkoihin on ollut tulijoita enemmän kuin oppilaitokset ovat voineet ottaa vastaan. Paavo Syrjö toivoo tilanteeseen ratkaisua valtion taholta.
– Kun oppilaitokset saavat itse valita opintolinjansa, infra-ala ei ole kärkivaihtoehtona. Opetusministeriön ja -hallituksen tulisi tarttua asiaan, jotta koulutuspaikkojen määrää saataisiin kohdennettua paremmin elinkeinoelämän tarpeita ajatellen, hän sanoo ja jatkaa:
– INFRA ry kouluttaa erilaisissa työllistämiskoulutuksissa alalle uusia työntekijöitä yhteistyössä oppilaitosten ja jäsenyritystensä kanssa. Silloin opiskelija tietää jo koulutukseen mennessään, että luvassa on varma työpaikka. Tämä lisää opiskelumotivaatiota ja myöhemmin työviihtyvyyttä, Paavo Syrjö toteaa.
Teksti: Kati Knuuttila
INFRA ry on infra-alan yritysten palveleva asiantuntijajärjestö. Jäsenyrityksiä siinä on noin 1 500. Jäsenyritykset rakentavat ja pitävät kunnossa maamme tiestöä, satamia sekä lentoasemia.
