Takaisin
Talviaikaan laadukaskaan väylien kunnossapito ei yksin riitä, vaan väylien käyttäjien on sopeutettava liikkuminen olosuhteiden mukaan.
Suomessa tarvitaan etenkin talvikuukausina tehokasta väylien kunnossapitoa. Teiden ja rataosuuksien kunnossapito toteutetaan urakoina. 78 000 kilometriä maantieverkostoa on jaettu 82 ja 6 000 kilometriä rataverkostoa 12 urakka-alueeseen.
– Urakat sisältävät väylästön ympärivuorokautisen peruskunnossapidon ja ovat tiestön osalta kolme tai viisi vuotisia ja rataverkon osalta 5-vuotisia kahden vuoden jatko-optiolla. Tilaaja määrittää eri väylille halutun laatutason, jonka tuottamisesta urakoitsija vastaa, kertoo johtaja Jukka Karjalainen Liikenneviraston väylänpito-osastolta.
Sopimusten mukaan urakoitsijan vastuulle jää päättää käytettävistä menetelmistä, kalustosta ja henkilöresursseista. Työ on organisoitava siten, että vaadittu laatu toteutuu.
– Toki tilaaja tekee myös omaa laadunvalvontaa käyttäen omaa henkilöstöään tai ulkopuolisia konsultteja, Karjalainen toteaa.
Tehokkuus tuonut säästöjä
Teiden kunnossapidossa tapahtui suuri muutos vuosina 2001-2004, jolloin kunnossapito avattiin vapaaseen kilpailuun. Tämä on tehostanut toimintaa siten, että samaan aikaan kun liikenne väylillä on lisääntynyt noin 20 prosenttia, ovat kustannukset alentuneet saman verran.
– Osa saavutetuista säästöistä on pystytty ohjaamaan takaisin kunnossapitoon, esimerkiksi yöajan laatutason parantamiseksi. Tienkäyttäjien tyytyväisyys teiden talvikunnossapitoon on pysynyt samalla tasolla kuin se oli ennen kilpailun avaamista. Ratojen kunnossapidon avaaminen on osin kesken, joten kilpailun avaamisen vaikutuksia ei voida vielä täysin arvioida. Viimeinen urakka-alue, eli pääkaupunkiseudun alue, kilpailutetaan ensi vuoden aikana, Jukka Karjalainen sanoo.
Pelkkä laadukas kunnossapito ei riitä
Hyvän kunnossapidon lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, jotta liikkuminen talvisin on turvallista. Yksi keino on nopeusrajoitusten laskeminen liki 9 000 kilometrin matkalta. Tämä auttaa pienentämään onnettomuusriskiä, joka muutoin lisääntyisi pimeään aikaan kaksinkertaiseksi ja liukkaalla säällä moninkertaiseksi.
– Vaikutusta on myös väylän käyttäjien omalla toiminnalla. Ajoneuvon kunto ja renkaiden sopivuus vaikuttavat merkittävästi matkanteon mukavuuteen sekä turvallisuuteen talviolosuhteissa. Huonolla säällä ajonopeus on syytä sopeuttaa olosuhteiden mukaan ja tarvittaessa jopa huomattavasti suositeltua ajonopeutta alhaisemmaksi, Jukka Karjalainen opastaa.
Talvi tuo haasteita rataosuuksille
Samaan aikaan kun maateillä on mahdollista tehdä kunnossapitotoimenpiteitä käytännössä aina lukuunottamatta ruuhkahetkiä, ratojen talvikunnossapidossa on erityispiirteitä, jotka tekevät siitä haasteellista.
– Ratojen kunnossapitotoimet on sovellettava lyhyisiin junaliikenteen sallimiin työrakoihin. Raiteilla voidaan tehdä kunnossapitotoimenpiteitä vain, kun junaliikenne on kyseessä olevalta osuudelta estetty. Toisekseen pääkaupunkiseudulla ratojen kunnossapidon haaste on lumitilojen vähäisyys ja lumen poiskuljettaminen. Tilannetta voi verrata vaikkapa Helsingin katujen kunnossapitoon, joka on lumisina talvina merkittävästi vaikeampaa kuin normaali maanteiden lumen auraus.
Kolmantena rataverkon ongelmana Jukka Karjalainen pitää verkon häiriöherkkyyttä. Yksittäinen häiriö rataverkolla heijastuu usein laajalle alueelle, koska suuri osa maakuntien rataverkosta on yksiraiteista ja pääkaupunkiseudulla liikenne on niin tiheää, että se ei kestä häiriöitä.
Varovaisuutta ajokäyttäytymiseen
Talviset olosuhteet aiheuttavat jonkin verran ongelmia liikenteelle joka vuosi, vaikka väylien kunnossapitäjät pyrkivät omalta osaltaan minimoimaan näitä ongelmia ja tarjoamaan väylien käyttäjille mahdollisuuden sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen myös talvella. Aina se ei kuitenkaan yksin riitä.
– Suomessa talvikunnossapito väylillä on korkealaatuista. Kuitenkin on olemassa olosuhteita, jolloin paraskaan kunnossapito ei riitä, vaan tarvitaan väylänkäyttäjän huomiota ja varovaisuutta, Jukka Karjalainen muistuttaa.
Teksti: Kati Knuuttila
Lue myös Rakennusinsinöörien Liiton hallituksen puheenjohtajan Ralf Lindberg puheenvuoro:
Infrarakentaminen tarvitsee osaajia
