Takaisin
”Yrittäjyys on arjen ymmärtämistä ja moraalista vastuuta”.
Työhyvinvoinnista on keskusteltu kuluneen talven aikana paljon. Yritysvalmentaja Jari Sarasvuon mukaan työpaikan huono työilmapiiri johtuu pohjimmiltaan siitä, että työntekijöiltä puuttuu mahdollisuus tuntea työtään mielekkääksi ja itseään hyödylliseksi. Toisekseen Sarasvuo näkee syyn työtehtävien huonossa organisoinnissa, joka puolestaan juontaa juurensa huonosti toteutettuun esimiestyöhön, väärin tehtyyn työsuunnitteluun ja huonoon työnohjaukseen.
– Työhyvinvoinnin heikkeneminen johtuu myös tälle ajalle ominaisesta tekijästä, eli ihmisten mielenterveyden heikkenemisestä. Mieli vaatii jatkuvaa vahvistamista, jotta se ei käänny ihmistä itseään vastaan. Vaikka asiat olisivat päällisin puolin hyvin, on ihmisellä jatkuvasti kasvavia haasteita hallita omaa mieltään. Tämä näkyy työpaikoilla: vastoinkäymisten kestokyky heikkenee.
Jari Sarasvuo näkee etenkin nuorison olevan heikoilla ja syrjäytymisriskin kasvavan jatkuvasti. Nuorten kohdalla ongelmana on hänen mukaansa se, että elämän velvollisuudet ovat vieraita ja sen seurauksena työssä ei pärjätä ja syntyy ongelmia.
– Tälle ajalle tyypillisesti abstraktiksi muuttunut työn luonne aiheuttaa sen, että työn arvo syntyy ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Samalla asioiden hallinta on kuitenkin vaikeampaa kuin niin sanotuissa perinteisissä ammateissa, joissa työvaiheet seurasivat toistaan tietyllä tutulla kaavalla, Sarasvuo toteaa ja jatkaa:
– Lisäksi iästä riippumatta osa ihmisistä omaa elämäntavat, joilla he eivät voi voida hyvin ja jaksaa työssään: on huono fyysinen kunto, syödään huonoa ravintoa, nukutaan liian vähän ja juodaan liikaa alkoholia.
Parannusta keskustelukulttuuriin
Työhyvinvoinnista puhuttaessa Jari Sarasvuo kritisoi yritysten johtoportaan kykyä ymmärtää meneillään olevaa aikaa.
– Aiemmin, eli 1990-luvun alussa työntekijöiltä vaadittu työmäärä oli jotain ihan käsittämätöntä. Se ei enää onnistu, ja yrityksen johdon on sopeuduttava muutokseen. Työnantajan haasteena onkin se, miten tässä ajassa on käyttäydyttävä ja elettävä.
Ratkaisuksi työhyvinvointiongelmiin Sarasvuo tarjoaa rakentavan keskustelukulttuurin luomista yrityksen sisälle. Tällöin johtoporras ja työntekijät keskustelisivat yhdessä yrityksen toimintaan liittyvistä asioista ja antaisivat toisilleen palautetta. Yrityksen päämääristä puhuminen paitsi lisäisi kommunikaatiota myös parantaisi vuorovaikutusta ja luottamusta johdon ja työntekijöiden välillä.
– Mutta tiedostan kyllä, että keskustelun avaaminen voi olla vaikeaa sekä työnantajalle että työntekijälle. Olisi kuitenkin tärkeää puhua avoimesti siitä, miten työpaikalla toimitaan ja tuoda työpaikan arvot näkyviksi. Johdon tulee auttaa työntekijöitä ongelmanratkaisussa eikä eristäytyä arjen tekemisestä, koska silloin vuorovaikutus vähenee eikä luottamusta synny, Jari Sarasvuo muistuttaa.
Teksti: Kati Knuuttila | Kuva: Jari Sarasvuon arkisto
______________________________________________________
Kaj Husman: Yrittäjän ja yrityksen
työkyky hallintaan
Keskeinen yhteiskunnallinen kysymys Suomessa on kuinka selättää kestävyysvaje? Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkinen talous syö enemmän kuin yksityinen tuotanto tienaa. Tilanne on käännettävä toisin päin, mikäli Suomi haluaa jatkaa hyvinvointivaltiona, kykenee esimerkiksi rahoittamaan nykyisen tasoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Työtä on tehtävä enemmän kuin viime vuosiin asti ja eläkkeelle pitäisi jäädä 2000 – luvulla toteutunutta merkittävästi myöhemmin.
Ratkaisuksi on esitetty työurien pidentämistä eri keinoilla. Asiaa on pohdittu useissa työryhmissä kolmikantaisesti, valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Työryhmät ovat mm. esittäneet yhdeksi keinoksi työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämistä puoleen, vuoden 2011 alkaneista n. 23 000 uudesta työkyvyttömyyseläkkeestä se merkitsisi pudotusta n. 11 500. Tämä merkitsee n. 1 vuoden pidennystä eläkeiän odotteeseen, kolmannesta hallituksen asettamasta tavoitteesta vuoteen 2025 mennessä. Kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeiden perusteena olevista sairauksista on mielenterveys-, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.
Voiko terveydenhuolto omalta osaltaan merkittävästi vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden vähentämiseen? Työryhmien esitysten perusteella voi: nykyistä merkittävästi paremmalla yhteistyöllä ja hoidon ja kuntoutuksen paremmalla koordinoinnilla. Tästä on myös kotimaista tutkimusnäyttöä. Tavoite saavutetaan, kun erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, kuntoutus ja sosiaalivakuutus tulevat mukaan samaan orkesteriin soittamaan kappaletta: ”Työkyvyn tukeminen”. Kapellimestarikin täytyy löytää tälle orkesterille, jossa nyt on terveydenhuollon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen soolosoittajia esittämässä osaoptimoituja numeroitaan tuloksena kakofonia ja tukea tarvitsevan ihmisen päätyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Kun joutuu jonottamaan turhaan, ei saa palvelua oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti.
Kolmikantatyöryhmien esityksen tilanteen parantamiseksi tältä osin johtivat istuvan hallituksen säätämään ns. 90 päivän lakipaketin. Siinä muutetaan 1.6. alkaen sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakia.
Muutoksella tuetaan yrittäjiä ja työntekijöitä, työnantajia ja työpaikkoja siten, että työntekijät olisivat nykyistä paremmin työkykyisinä töissä tekemässä mielekästä työtä kohtuullisissa työolosuhteissa. Itse työhön kohdistuvat tarpeelliset mjuutokset ovat työpaikan toimijoiden, yrittäjien, esimiesten ja työntekijöiden tehtäviä. Tässä keskeinen rooli koordinaattorina, urkujen soittajan on työterveyshuollolla ja työterveysyhteistyöllä, jossa pääasiallinen vastuu on työpaikoilla, mutta työterveyshuolto tukee työkyvyn hallintaa terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen monimutkaisissa pelikuvioissa. Työvälineet ovat nytkin olemassa, ne on vain saatava hallitusti käyttöön.
Uudistuksen tavoitteena on:
• Parantaa työkyvynarviointiprosessin toimivuutta työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä
• Parantaa mahdollisuuksia puuttua nykyistä varhaisemmin pitkittyviin työkyvyttömyyksiin
• Pidentää työuria tehostamalla toimenpiteitä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen
Kirjoittaja:
Kaj Husman
professori, Työterveyslaitos
