Takaisin
Energiatehokkuus ja ympäristöystävällinen rakentaminen ohjaavat yhä enenemässä määrin omakotirakentamista Suomessa.
Heinäkuussa voimaan astuvien uusien rakennusmääräysten mukaan uudisrakennuksille lasketaan kokonaisenergian käytön osoittava E-luku, mikä muun muassa helpottaa rakentajia vertaamaan energiajärjestelmien ympäristöystävällisyyttä CO2 päästöjen osalta.
Mitä pienempi E-luku on sitä ympäristöystävällisempää on talon kulutus. Käytännössä omakotitalojen lämmitysjärjestelmät ovat jo nyt arkkitehti Pasi Heiskasen mukaan tehokkaita. Hän vinkkaa, että ensi kesän Asuntomessuilla Tampereella E-luvut on jo nähtävissä talojen esittelykylteissä.
Lämmitysmuotojen valinnassa päädytään yhä useammin paikalla tuotettaviin energiaratkaisuihin, joissa lämpöenergiaa saadaan aurinkoenergiasta, maalämmöstä sekä rakennuksen käytön aiheuttamaa lämpöä hyödyntämällä. Lisäksi rakennuksen tiiviit rakenteet mahdollistavat tarkasti säädellyn ilmanvaihdon.
– Jopa nollaenergiarakentaminen on tulossa teknisesti mahdolliseksi eli taloihin halutaan tekniikkaa, joka tuottaa itse mahdollisimman suuren osan vuotuisesta energiatarpeesta. Esimerkiksi aurinkopaneeleilla ja -keräimillä tuotetaan yhä useammassa talossa merkittäviä määriä sähköä. Lämmityksen päälähteenä käytetään yhä useammin aurinkokeräimiä sekä ilma- ja maalämpöpumppuja, Heiskanen tarkentaa.
Heiskasen mukaan kesällä tuotettu energia tulisi voida varastoida talven varalle tai myydä eteenpäin. Paikalla tuotettavan sähköenergian myyminen sähköyhtiöille on Suomessa parhaillaan kokeiluvaiheessa. Esimerkiksi kesän Asuntomessuilla Tampereella kaksi omakotitaloa toimittaa sähköenergiaa yleiseen sähköverkkoon.
Rakentamisen trendi noudattelee talouden suhdanteita
Asenne rakentamisessa on Heiskanen näkemyksen mukaan muuttunut niin, että valinnoissa painottuvat yhä enemmän ympäristökysymykset ja energian kulutus ja hinta, kun esimerkiksi muutama vuosi sitten tavoitteena oli pikemminkin maksimoida rakennuksen neliömäärä.
Heiskasen mukaan rakentajat miettivät nyt tarkemmin tilantarvetta, mikä näkyy omakotitalojen koonkasvun pysähtymisenä. Neliömäärältään isoja taloja ei rakenneta aiempien vuosien tahtiin, vaan esimerkiksi yksitasoiset 80-120 m2:n asunnot ovat kasvattaneet suosiotaan.
Tulevaisuudessa on nähtävissä vaihtoehtoinen tapa järjestää asioita ja siksi kodit voivat olla pienempiä, kun esimerkiksi kotiteatteria ei enää rakenneta oman kodin sisään ja vaatehuoltoa varten ei välttämättä tarvita suurta kodinhoitohuonetta. Kaikkea ei tehdä itse, eikä tarvittavia palveluja tuoteta kotona, vaan niiden äärelle hakeudutaan muualle. Erilaisten ostopalvelujen, kuten ulkona syömisen ennakoidaan lisääntyvän. Julkisten kulkuyhteyksien läheisyys tuleekin olemaan merkittävä kriteeri alueen valinnassa.
– Tämä trendi tiivistää kaupunkirakennetta entisestään. Omakotitaloja rakennettaisi varmasti enemmän, jos tontteja olisi saatavilla. Tonttien niukkuus puolestaan nostaa hintaa, mikä sulkee pois potentiaalisia rakentajia. Tähän kierteeseen täytyisi löytää ratkaisu. Vuonna 2015 Asuntomessuilla Marja-Vantaan alueella tullaankin näkemään tiivistä urbaania rakentamista, tietää Heiskanen, joka toimii myös Suomen Asuntomessujen toimitusjohtajana.
Teksti: Tarja Rannisto | Kuvat: Antero Tenhunen
