Takaisin
Riihimäellä kaikki on sopivan lähellä. Meillä ei ole liikenneruuhkia ja kaikki palvelut ovat lähellä. Arki on sujuvaa eikä päivittäisiin rutiineihin kulu aikaa, listaa Riihimäen etuja kaupungin elinkeinojohtaja Mika Herpiö.
Riihimäellä on 1970-luvun rakennemuutoksen jälkeen eletty 30 vuotta vahvan väestökasvun aikaa. Riihimäki onkin kolmanneksi suurin muuttovoittoseutu Tampereen ja Helsingin jälkeen. Kasvu on välillä mennyt niidenkin ohi.
Kun alue sijaitsee logistisesti parhaalla paikalla kolmostien varrella, niin ei ole ihme, että Riihimäki on valtakunnallisesti houkuttelevimpia alueita yrityksille. Markkinat ovat lähellä ja liikenneyhteydet ovat hyvät.
– Riihimäeltä menee junalla Helsingin keskustaan 45 minuuttia. Yhtä lailla Helsingistä voi käydä Riihimäellä töissä ja ruuhkia vastaan on mukava matkata autollakin, kertoo Herpiö.
Riihimäen yhtenä vahvuutena on henkilökunnan saatavuus. Junaristeysaseman ansiosta kulkuyhteydet ovat tiiviit ja 15 km säteellä asukkaita on 84 000, joista iso osa pendelöi pääkaupunkiseudulle. Riihimäkeläisistä lähes puolet käy töissä kaupungin ulkopuolella. 7000 ammattilaista käy seudulta Uudellamaalla töissä, mutta kun Riihimäellä avautuu työpaikkoja, hakevat he niitä.
– Olemme myös riittävän kaukana. Täällä on varaa asua laadukkaasti. Tonttien hinnat ovat toista luokkaa kuin Uudellamaalla. Omakotitontteja ei tarvitse jonottaa ja lapsiperheet muuttavatkin mielellään seutukunnalle. Yritystontitkaan eivät ole hinnalla pilattu, vaan niitä löytyy jopa 5 € neliöltä, sanoo Herpiö.
Vip-kohtelu pienellekin yritykselle
Riihimäen maine lasikaupunkina on vanhaa perua. Muutamia pieniä lasinpuhaltamoja kaupungista löytyy edelleen. Elinkeinorakenne on kuitenkin nykyään moderni ja monipuolinen.
– Kaupunki ei ole yhden savupiipun varassa ja yritykset ovat löytämässä Riihimäen myös kauppapaikkana. Esimerkiksi Biltema rakentaa tänne juuri. Toisaalta Puolustusvoimien korkean teknologian toimintoja ollaan keskittämässä Riihimäen varuskuntaan, sanoo Herpiö.
Suurimpia yrityksiä ovat Valion Herajoen meijeri, Würth Oy, VR, Kumera, varuskunta-alueella toimiva Millog Oy, Berettan tytäryhtiö Sako Oy, IT-talo Logica Oy, Ekokem Oy ja perheyritys RTV-yhtymä. Pieniäkään yrityksiä ei unohdeta. Palveluita löytyy myynnin ja markkinoinnin kehittämisestä toimitilapalveluihin.
– Pienenä kaupunkina meillä pienempikin yritys saa vip-kohtelun. Tänne siirtyville yrityksille olemme koonneet jopa 30 erilaista palvelua Riihimäelle.fi-sivuille, sanoo Herpiö.
Riihimäen Tilat ja Kehitys (RTOY) rahoittaa yritysten toimitiloja lainaamalla jopa 70 prosentin osuuden rakentamiskustannuksista. ELY-keskukselta voi lisäksi saada jopa 20 prosentin investointiavustuksia toimitilahankkeisiin Riihimäen seudulla.
– Riihimäki on ainoa paikkakunta kolmostien varrella, johon ELY-avustusta voi saada rakennushankkeisiin, Herpiö toteaa.
RTOY:llä on vankka rutiini yritysten palvelemisessa, sillä toteutuneita hankkeita on jo nelisenkymmentä. Kaupungille tämä on taloudellisesti kannattavaa ja olemme alkaneet maksaa sille vuosittain osinkoja, sanoo Herpiö.
Kulttuuria pidetään arvossa
Viihdetaiteilija Janne Kataja pitää Riihimäkeä kulttuuriystävällisenä kaupunkina, jossa ymmärretään teatteriin satsaamisen tuovan euroja myös yrittäjille.
– Paikallispolitiikassa on ymmärretty kulttuurinkin arvo huonosta taloudellisesta ajasta huolimatta. Nuorisoteatteri ja musiikkiopisto ovat tärkeitä nuorten ja lasten kannalta. Ne ovat todellisia vuorovaikutuksen ja kohtaamisen paikkoja, sanoo Kataja.
Riihimäki on säilyttänyt Katajan mielestä kaupunkimaisuutensa, vaikka onkin pieni paikkakunta.
– Keikkatyöläiselle tämä on hyvä paikka asua, koska kaikki isot kaupungit ovat lähellä ja niihin pääsee junalla vaivattomasti. Paikallisliikennekin on kelvollinen, sanoo Kataja.
Opiskelumahdollisuudetkin ovat erinomaiset, sillä kaupungissa on mm. Hämeen Ammattikorkeakoulun lähes 1000 opiskelijan yksikkö ja Suomen ympäristöopisto.
www.riihimäelle.fi | www.riihimaki.fi
Teksti: Tero Elsilä
