Takaisin
On ollut mieluista havaita, että keskustelu työhyvinvoinnista on vähitellen siirtymässä oikeille raiteille. Ja mikä parasta, keskustelusta ollaan siirtymässä yhä enemmän käytännön toimiin ja todelliseen tekemiseen työpaikoilla. Työhyvinvointia on perinteisesti pidetty pehmokäsitteenä, mutta kuva on muuttumassa. On tärkeää hahmottaa, miksi tämä teema on tärkeä.
Makrotasolla kannetaan huolta kansantalouden kestävyysvajeesta ja sitä ruokkivasta väestön ikääntymisilmiöstä, johon liittyy vielä odotettavissa olevan eliniän trendinomainen nousu. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että työn määrää pitää lisätä ja samalla tuottavuutta nostaa, jotta voisimme kasvattaa taloutta ja sitä kautta säilyttää hyvinvointimme. Miten tähän liittyy työhyvinvointi? Siten, että ihmisten pitää tehdä pidempiä työuria; pidennystä alussa, keskellä ja lopussa niin kuin sanonta kuuluu.
Yrityksen näkökulmasta työhyvinvointiin panostaminen on tärkeä investointi. Se on investointi työkykyyn, motivointiin ja muihin kannusteisiin. Rahalla mitattavia työkykyyn liittyviä elementtejä ovat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet. On tunnettu tosiasia, että näiden vähentäminen näkyy positiivisesti suoraan yrityksen tuloksessa. EK:n tuottama työkykyjohtamisen malli tähtääkin juuri sen seikan korostamiseen, että työkykyjohtaminen on osa yrityksen yleisjohtamista ja että siihen panostaminen kannattaa. Työkykyä voi ja pitää johtaa!
Tätä kautta työhyvinvointi ei enää näyttäydy pehmoasiana, vaan osana ennakoivaa, suunnitelmallista ja ennen kaikkea tuloshakuista johtamista. Win-win- tilanne syntyykin siitä, että nähdään ne yhteiset edut, joita yritysjohdolla ja henkilöstöllä on tässä suhteessa. Tuloksena on hyvä ja tuottava työ.
Työurien pidentämistä pohtinut työelämäryhmä esitti joukon toimenpiteitä työterveyshuollon kehittämiseksi samoin kuin yhteistyön lisäämiseksi työeläkejärjestelmän, työpaikkojen sekä työterveyshuollon välillä. Keskeistä näissä ehdotuksissa oli varhaisempi puuttuminen ongelmiin, tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden lisääminen samoin kuin eri toimijoiden välisen yhteistyön tehostaminen. Sanotaan, että Suomessa on maailman paras työterveyshuolto. Nyt siitä halutaan tehdä vielä parempi.
Ehkä konkreettisin ehdotus oli ns. 90 päivän sääntö: sairauspäivärahan maksaminen lakkaa yli 90 päivää kestävissä sairauslomissa, ellei työpaikalla tehdä yhteistä selvitystä työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Lainsäädännöllistä ”keppiä” tarvitaan joissakin tapauksissa, mutta pääkeino työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisessä on kuitenkin normaali ihmisten välinen kanssakäyminen: hyvä ja tavoitteellinen johtaminen, roolien selkeys ja oman vastuun kanta-minen, avoin yhteistyö sekä suunnitelmallisuus; tunne siitä, että homma on hanskassa!
Lue myös puheenvuoro:
Taloudellisista uhkakuvista huolimatta työntekijöiden hyvinvointiin työpaikoilla pitää investoida
Kuvaaja: Sami Perttilä
