Takaisin
Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa ei ole todettu mitään tietoyhteiskunnan kehittämisestä; ei sen tavoitteista, toteutustavoista tai vastuista. Sen sijaan on sanottu, että kukin ministeriö laatii omaa hallinnonalaansa koskevat älyohjelmat tavoitteineen ja ohjauskeinoineen.
Älyohjelmalla tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä ratkaisuja toimintojen tehostamiseksi.
Älyohjelmat tehdään nimenomaan ministeriöiden alaisiin hallinnonaloihin, ei itse hallintoon. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön tulee pohtia, kuinka tieto- ja viestintätekniikkaa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin Suomen maa- ja metsätaloudessa. Maa- ja metsätalousministeriön samoin kuin muiden ministeriöiden tieto- ja viestintätekniikkaratkaisut ja niiden suunnittelu kuuluvat valtiovarainministeriön alaiselle JulkIT-yksikölle.
Hallitus päätti vastikään, että kaikkien älystrategioiden koordinointi kuuluu liikenne- ja viestintäministeriölle ja siellä erityisesti viestintäministeri Krista Kiurulle sekä ministeriön virkamiesjohdolle.
Vaikkei vanhaa nimeä ”tietoyhteiskunta” enää hallitusohjelmassa mainitakaan, sisältää ohjelma runsaasti tietoyhteiskuntakehitystä edistäviä toimenpide-ehdotuksia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja väestörakennemuutoksen haittavaikutusten ehkäisyissä tieto- ja viestintätekniikalla nähdään olevan merkittävä rooli.
Väestörakennemuutoksen aiheuttama ongelma pahenee kiihtyvällä vauhdilla tulevina vuosina. Sinällään hyvä uutinen on se, että parantuneiden elinolosuhteiden ja lääketieteen ansiosta kansalaiset elävät entistä pidempään. Ikääntyneitä suhteessa työssäkäyvään väestöön on kuitenkin jatkuvasti edellisiä sukupolvia enemmän. Tämä johtaa siihen, että hoitajien määrä eri hoitolaitoksissa vähenee voimakkaasti. Haasteellisesta tilanteesta ei kerta kaikkiaan selvitä ilman, että yksinkertaiset hoitoon liittyvät toimenpiteet automatisoidaan tieto- ja viestintätekniikan avulla.
Myös yksityinen sektori mukaan
Ministeriöiden älyohjelmat ovat niin merkityksellinen hanke, että myös elinkeinoelämän tulee osallistua niiden valmisteluun. Elinkeinoelämä voi omalla panostuksellaan osoittaa sekä kehityskohteita että jo toteutettuja parhaita käytäntöjä.
Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on usein jääty puolitiehen toimintojen uudistamisessa. Laite- ja ohjelmakantaa on saatettu uudistaa kalliistikin, mutta uusia ratkaisuja ei ole hyödynnetty täysimittaisesti. Asioita tehdään vanhoilla tavoilla ja rakenteilla uudistamatta itse toimintoja.
Älyohjelmia tulisikin tehdä ministeriöiden lisäksi myös yksityisellä sektorilla. Kokonaisvaltainen toimintojen uudelleenarviointi tekisi varmasti hyvää monille yrityksille.
Älyohjelmien tekeminen tulee olemaan keskeisessä asemassa tietoyhteiskunta-asioiden kehittämisessä tällä vaalikaudella. Aiempien hallituskausien tietoyhteiskuntastrategiat antavat hankkeille hyvän pohjan, ja suurien uusien linjausten sijaan toivottavaa on, että nyt siirrytään ripeästi konkretiaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tuleekin nyt kiireesti perustaa koordinaatioryhmä työn käynnistämiseksi kaikissa ministeriöissä. Koordinaatioryhmässä on oltava mukana myös tieto- ja viestintätekniikka-alan yritysten edustajia.
Kuva: Anna Huovinen
