Kuluttajalle

Entä kun rintasyövän ennuste ei olekaan paraneminen?

10.04.2017

Lähes tuhat suomalaista naista saa vuosittain kuulla sairastuneensa levinneeseen rintasyöpään. Siihen ei ole parantavia hoitoja. Moni pystyy kuitenkin elämään sen kanssa melko normaalia arkea huomattavan pitkään.

Levinnyt rintasyöpä tarkoittaa rinnasta muualle kehoon levinnyttä syöpää ja siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 1000 naista. Etäpesäkkeiden sijainti vaikuttaa siihen, millaisia oireita syöpä aiheuttaa ja miten se vaikuttaa potilaan päivittäiseen elämään. 

– Koska parantavaa hoitokeinoa ei ole, sairastuneet saavat syöpähoitoja koko loppuelämänsä ajan. Hoidoilla pyritään hidastamaan syövän etenemistä, vähentämään sairaudesta aiheutuvia oireita ja kohentamaan potilaan yleisvointia ja elämänlaatua, HYKS Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson kertoo. Levinneeseen rintasyöpään sairastuneet naiset ovat siis aivan eri tilanteessa kuin paikallisen rintasyöpädiagnoosin saaneet. 


Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti

Jokaisen potilaan sairaus on omanlaisensa, joten hoitokin suunnitellaan aina yksilöllisesti. 

– Hoito räätälöidään aina potilaan kokonaistilanne huomioiden. Rintasyövän hoitoon löytyy onneksi tänä päivänä useita erilaisia hoitoja, joita voidaan käyttää peräkkäin. 


Vilkasta tutkimusta ja lääkekehitystä 

Syöpä on sairaus, jota tutkitaan paljon. Mattsonin mukaan markkinoille on viime vuosina tullut vuosittain muutamia kymmeniä joko täysin uusia syöpälääkkeitä tai vanhojen lääkkeiden uusia käyttöaiheita. Esimerkiksi rintasyövän HER2-positiiviseen alatyyppiin on kehitetty tehokkaita täsmälääkkeitä ja hormonireseptoripositiiviseen alatyyppiin solusyklin säätelijöitä, jotka estävät syöpäsolujen jakaantumista. 

– Hyviä hoitotuloksia on saavutettu muun muassa yhdistämällä solusyklin säätelijä hormonaaliseen hoitoon, jolloin pystytään lykkäämään solusalpaajahoidon aloitusta ja välttämään näin solumyrkkyjen aiheuttamia haittoja, kuten hiustenlähtöä ja väsymystä. Immunologiset hoidot ovat tutkimuskohteena kolmoisnegatiivisessa rintasyövän alatyypissä, joka ei ilmennä HER-2 pintaproteiinia eikä hormonireseptoreita.


……………

Voimaa vertaistukiryhmästä

Kun taustalla on ajatus, että rintasyöpää ei voi parantaa, on tärkeää löytää paikka, jossa voi keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Rintasyöpäyhdistyksellä on Helsingissä ja Tampereella omat vertaistukiryhmät levinnyttä rintasyöpää sairastaville. 

– Kaikki ovat ryhmässä samassa tilanteessa ohjaajia myöten, jolloin on helpompi puhua ja samastua toisen tilanteeseen. Paikalla on muutaman kerran vuodessa myös psykoterapeutti johdattamassa keskustelua tietyn teeman ympärillä. Keskusteluryhmiin voi tulla vapaasti ilman ennakko ilmoittautumista vaikka vain kuuntelemaan, Rintasyöpäyhdistyksen puheenjohtaja Anu Niemi kertoo.

Rintasyöpäyhdistyksen tapahtumat ja vertaistukiryhmien tapaamiset löytyvät www.europadonna.fi -kalenterista!

……………

Potilastarina

Nainen, 55-vuotta

Tiedän, että en voita tätä syöpää ikinä, joten sen kanssa on kyettävä elämään. 

”Sairastan luustoon ja imusolmukkeisiin levinnyttä rintasyöpää, joka oli päässyt salakavalasti etenemään kehossani. Olin kärsinyt vuosien ajan ajoittaisista selkäsäryistä. Lopulta kipu oli jatkuvaa ja pääsin magneettikuvaukseen, jossa syövän etäpesäkkeet löytyivät. Olin diagnoosin saatuani shokissa. Syöpäkasvain oli nimittäin lähtöisin rinnasta, eikä sitä oltu havaittu mammografiassa. Kyseessä oli lobulaarinen kasvain, joka oli rakenteeltaan verkkomainen ja sijaitsi rinnan yläosassa, josta sitä oli vaikea havaita. 

Aloitettiin sytostaattihoito, joka tehosi ja selkä tuli hyvään kuntoon. Syöpäkasvainkin hävisi rinnasta. Sen jälkeen alkoi hormonihoito ja palasin töihin, jossa tein lyhennettyä työviikkoa. Näin kului 1,5 vuotta. 

Käyn tutkimuksissa neljän kuukauden välein, ja viime vuonna niissä kävi ilmi, että syöpäarvoni olivat kohonneet, eikä hormonihoito enää tehonnut. Syöpä oli jälleen aktivoitunut. Aloitettiin uusi sytostaattihoito, jonka jäljiltä olen edelleen sairaslomalla. Tarkoituksena olisi kuitenkin palata töihin huhtikuussa. 

Oma olotila ja mieliala vaihtelevat päivittäin. Olen kuitenkin päättänyt, että käyn joka päivä kävelylenkillä ja nyt myös kuntosalilla. Liikunta auttaa pitämään mielen ja kehon virkeänä. Haluan pysyä hyvässä kunnossa myös siksi, että voin ottaa vastaan syöpähoitoja. 

Käyn myös säännöllisesti Rintasyöpäyhdistyksen kroonisen syövän vertaistukiryhmässä, joka on tärkeä henkireikä. Kroonikkojen ryhmässä voin puhua vaikka kuolemanpelosta, eikä asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Olen nyt itsekin kouluttautunut vertaistukijaksi, jotta voin auttaa myös muita. 

Olen todella kiitollinen Suomen hyvinvointiyhteiskunnalle siitä, että pääsen näin usein tutkimuksiin. Kaikkein stressaavinta on nimittäin pelätä, onko tauti edennyt tai mihin se on levinnyt. Sekin helpottaa, että mikäli tutkimuksissa käy ilmi, että se on levinnyt, hoidot voidaan aloittaa nopeasti. 

Tiedän varsin hyvin, että en voita syöpää, joten minun on vain kyettävä elämään sen kanssa. Kaikkien tärkeintä on läheisten tuki ja oma asenne. En aio luovuttaa tälle sairaudelle ja niin kauan kuin voin, haluan vaikuttaa siihen, miten elän jäljellä olevan ajan.” 

Teksti: Mia Heiskanen


Voit tutustua levinnyttä rintasyöpää sairastavien tarinoihin myös osoitteessa www.minuntarinani.fi 

Pfizerin tavoitteena on parantaa syöpää sairastavien tulevaisuudennäkymiä. Tunnistamalla ja ymmärtämällä vieläkin tarkemmin eri syöpätauteja löydämme entistä parempia lääkehoitoja. Haluamme ne myös suomalaisten potilaiden käyttöön mahdollisimman nopeasti. Tinkimättömänä päämääränämme on auttaa yhä useampia syöpää sairastavia elämään täyttä elämää ja tavoittelemaan omia unelmiaan. 


Kehitys on vasta alkanut