Uusien asuntojen keskikoot ovat pienentyneet sen vuoksi, että yksiöitä ja kaksioita rakennetaan entistä enemmän, ei sen vuoksi, että rakennettujen yksiöiden tai kaksioiden koot olisivat entistä pienempiä.

Kuluttajalle

Epävarmuus asuntomarkkinoilla vähentynyt

27.06.2017

Pääkaupunkiseutu ja isot kaupungit vetävät uusia asukkaita edelleen. Tästä seuraava hintojen nousu on ohjannut kysyntää pienempiin asuntoihin. Erityisesti pienempien asuntojen kohonneet myyntihinnat ja vuokrat ovat nostaneet sijoittajien kiinnostusta. Asuntotuotanto onkin painottunut viime vuosina voimakkaasti yksiöiden ja kaksioiden rakentamiseen. 

Pienempien asuntojen kysynnän lisääntymiseen on vaikuttanut pienten asuntokuntien voimakas lisääntyminen. Vuonna 2015 yhden ja kahden hengen asuntokunnat muodostivat yli 60 prosenttia koko asuntoväestöstä. Lisäksi Suomen viime vuosien taloudellinen taantuma on johtanut usein siihen, että on hankittu alun perin suunniteltua pienempi asunto. Sen jälleenmyynti on helpompaa ja arvonnousu todennäköisempää. Asunnon hankintaa on voitu myös lykätä ja siirtyä väliaikaisesti vuokralle, mikä on lisännyt kysyntää vuokramarkkinoilla. Talouden paraneminen voi heijastua lähiaikojen lisääntyvänä asunnon ostohalukkuutena. 

PTT on ennustanut tälle vuodelle vanhojen kerrostaloasuntojen hintoihin 1,8 prosentin keskimääräistä korotusta koko maassa. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä: muuttovoittoisilla alueilla nousu on keskiarvoa suurempaa, muuttotappioaluilla hinnat jopa laskevat. Erityisesti kasvavissa kaupungeissa yksiöiden hintakehitys on erkaantunut muiden asuntojen hintakehityksestä ja yleensäkin näillä alueilla pienten asuntojen kallistuminen on ollut voimakkaampaa kuin isojen perheasuntojen.

Asuntojen hintojen nousu verrattuna tulokehitykseen on ollut erityisesti Helsingissä selkeästi nopeampaa. Näin on ollut myös muissa isoissa kaupungeissa Jyväskylää ja Oulua lukuun ottamatta, joissa nousu on ollut maltillisempaa. Koko maan tasolla neliöhintojen kasvu on ollut ansiokehitystä nopeampaa.

Suurissakin kaupungeissa asuntojen hintakehityksessä on eroja, sillä työllisyys on vaihdellut näissä 10 ja 18 prosentin välillä. Kaikissa PTT:n tarkastelemissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa työttömyys oli suurempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Nopeakaan väestönkasvu ei näin ollen välttämättä aiheuta isoja muutoksia asuntojen hintoihin, sillä osa uusista asukkaista hakeutuu työttöminä aluksi vuokra-asuntomarkkinoille, joilla kysyntä kasvaa ja johtaa yleensä vuokrien nousuun. 


Asuntosijoittaminen lisääntynyt

Sekä asuntojen kohoavat hinnat että kasvaneesta kysynnästä johtuva vuokrien nousu ovat viime vuosina lisänneet erityisesti pieniin asuntoihin sijoittavien määrää. Etenkin kasvukeskuksissa pienten asuntojen vuokrien odotetaan edelleen nousevan. Mahdollisuudet asuntosijoittamiseen ovat monipuolistuneet erilaisten sijoitusrahastojen avulla, sillä niihin pääsee mukaan pienelläkin pääomalla 


Polarisoitumista vaikea estää

PTT:n mukaan kaupunkien kasvun rajoittaminen ei johda työpaikkojen siirtymiseen maaseudulle tai pikkupaikkakunnille. Sen sijaan kasvun rajoittaminen asuntotuotantoa rajoittamalla nostaa asuntojen hintoja. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että pienipalkkaiset työntekijät eivät pysty muuttamaan alueille, joilla työpaikkoja olisi. 

PTT:n mukaan kaavoitusta lisäämällä lisätään asuntotarjontaa ja pitkällä aikavälillä riittävä tarjonta hidastaa asumisen hinnan nousua.

Teksti: Maija-Liisa Saksa


Artikkelin lähteet: PTT: Asuntomarkkinmat 2017 – Teema: Pienten asuntojen markkinat sekä PTT: Asuntomarkkinat 2017 – ennuste