Alati kiristyvät kustannus- ja aikataulupaineet ajavat korjausrakentamisen siihen, että vain välttämättömin tehdään.

Kuluttajalle

Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus

27.05.2019

Katto-, putki- ja julkisivuremontit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kohentaa rakennuksen energiatehokkuutta vähällä lisävaivalla ja -kustannuksella. Keinoja olisi käytettävissä yllin kyllin - suurin syy tämän mahdollisuuden heikkoon hyödyntämiseen löytyykin ymmärryksen ja intressien saralta.


Ilmastonmuutoksen hillintään ratkaisuja kehittävän Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiön johtava asiantuntija Jaana Pelkonen pitää tilannetta suorastaan paradoksaalisena. Ilmastonmuutosta halutaan hillitä, mutta yhteen sen suurimmista aiheuttajista ei katsota aiheelliseksi puuttua.

– Useimmilla kaupungilla on omat kunnianhimoiset suunnitelmansa hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi, Jaana Pelkonen toteaa.

– Helppo ja kustannustehokas tapa tämän edistämiseksi olisi kiinnittää huomio asuntojen lämmitykseen. Kauniit ajatukset eivät kuitenkaan yllä käytännön tasolle.

Pelkonen toivoisi aktiivisempaa otetta asiaan, mutta toteaa samalla väistämättömän; alati kiristyvät kustannus- ja aikataulupaineet ajavat korjausrakentamisen siihen, että vain välttämättömin tehdään. Elinkaarikustannusten huomioiminen jää kertaluontoisten projektikulujen jalkoihin, vaikka etenkin julkisella sektorilla prioriteettien toivoisi olevan päinvastoin.

– Kiinteistöjä omistavat tahot mieltävät korjausrakentamisen suurelta osin puhtaasti tekniseksi toimenpiteeksi, Jaana Pelkonen kertoo.

– Jos ajatusmalliin saisi mukaan ripauksenkin ekologista näkökulmaa, mahdollisuuksia voitaisiin pohtia ja hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa.

Kulttuuri ja toimintamallit tulevat kuitenkin vielä pari askelta ajan vaatimusten perässä.

– Tarvitaan aitoa markkinavuoropuhelua ja riippumatonta vertailutietoa eri vaihtoehdoista, jotta energiatehokkuus pystyttäisiin huomioimaan jo tarjouspyyntövaiheessa, Jaana Pelkonen painottaa.

– Erillisten ilmalämpöpumppujen ja aurinkopaneelien kaltaisten tuotteiden myyjiä toki riittää, mutta kun ajatellaan vaikkapa taloyhtiömaailman substanssiosaamista, metsä katoaa helposti puilta jokaisen keskittyessä puhtaasti omiin intresseihinsä.

Pelkonen korostaa, että yritysten kanssa olisi pystyttävä keskustelemaan aidosti jo ennen teknisten hankesuunnitelmien tekoa. Näin saataisiin hyvä kuva siitä, mitä kannattaa tehdä ja millaisia ratkaisuja on käytettävissä. 

Myös ekosysteemiajattelu auttaa saavuttamaan parempia tuloksia. Kun hankkeen kaikki toimijat, alihankintaketjun marssijärjestykseen katsomatta, saadaan mukaan avoimeen yhteistyöhön ja ajatusten vaihtoon, prosessista pystytään ottamaan vastuuta kokonaisuutena. Tämä auttaa varmistamaan sekä työn laadun että laaja-alaisten ja uusienkin ratkaisuvaihtoehtojen huomioimisen.

Näin pakon sanelema remontti voidaan helposti kääntää asunnon arvoa ja elinikää kohottavaksi energiatehokkuuden parannusprojektiksi. Teksti: Timo Mansikka-aho


http://smartclean.fi


Smart&Clean Renovation Leap -projektin tavoitteena on aktivoida ja tehostaa kunnianhimoista asuntojen korjaamista. Hankkeessa asetetaan yhdessä kiinteistönomistajien kanssa laatutavoitteet korjausrakentamiselle sekä luodaan yritysten ja tutkijoiden yhteistyöllä palvelukonsepteja, uudenlaisia teknisiä ratkaisuja ja hankintamenettelyjä, jotka auttavat tekemään vanhoista asuinrakennuksista energiatehokkaita ja viihtyisiä asua. Hanketta toteuttavat VTT sekä joukko rakennusalan yrityksiä. Rahoittajina ovat Uudenmaan liitto, Helsingin kaupunki, Smart&Clean -säätiö sekä ARA.


Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö

Smart & Clean kiihdyttää muutosta Helsingin seudulla niin, että pääkaupunkiseutu ja Lahti on vuonna 2021 maailman paras testialue älykkäille ja puhtaille ratkaisuille. Liikenteeseen, energiaan, asumiseen sekä vesi- ja jätesektoriin rakennettavat ratkaisut hillitsevät ilmastonmuutosta, edistävät kiertotaloutta ja luovat uutta liiketoimintaa.
Yrityksen verkkosivut