Kuluttajalle

Migreeni – työyhteisön piilossa oleva ongelma

27.09.2019

Migreenistä kärsivä ei usein puhu sairaudestaan työpaikalla, vaan pyrkii suoriutumaan tehtävistään myös kohtausten aikana. Siitä kärsii niin migreeniä sairastava, hänen kollegansa kuin kansantalouskin.

Vaikka migreeniä ymmärretään tänä päivänä varsin hyvin, on myös niitä, jotka eivät saa työpaikoillaan tarvitsemaansa tukea. Olisikin tärkeää, että migreeniä sairastava puhuisi asiasta ja ottaisi esiin niitä tekijöitä, joilla laukeamista pystyttäisiin ehkäisemään. Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietarannan mukaan asian ottaminen puheeksi ei kuitenkaan ole aina helppoa.

– Kokemustemme mukaan monet migreeniä sairastavat ovat tunnollisia työntekijöitä, Sirpa Hietaranta kertoo. 

– Voi olla, että he eivät halua vedota sairauteensa ollakseen poissa töistä, vaan kokevat usein jättävänsä kollegat pulaan.

Migreeniä sairastavat kantavat helposti huolta myös työyhteisön suhtautumisesta. Työnantajan – ja koko kansantalouden – kannalta suurin kustannus aiheutuu kuitenkin usein siitä, että sairaana työskennellessä asiat eivät etene niin kuin pitäisi. Huomattavasti parempi lopputulos saavutetaan jatkamalla työskentelyä vasta sitten, kun migreeni on podettu rauhassa pois.


Jokaisen migreeni on erilainen

HUSin neurologi Ville Artto korostaa, että niin työtehtävien kuin migreenien luonteet ovat hyvin yksilöllisiä. Parhaan analyysin työkyvystä pystyy tekemään vain potilas itse.

– Osaan migreenilääkitys toimii nopeasti, ja jos työtehtävät sen mahdollistavat, työskentely voi jatkua miltei saman tien, Ville Artto toteaa. 

– Osalla kohtaus voi kestää jopa useita päiviä, ja silloin on maltettava mennä kotiin ja hoitaa itsensä kuntoon.

Ville Artto kertoo myös migreenikohtausten tiheyden vaihtelevan; joillakin kohtaus tulee kerran kahdessa vuodessa, joillakin jopa useita kertoja viikossa. Vaikutus niin työkykyyn kuin elämänlaatuunkin voi olla hyvin erilainen.


Pienet asiat voivat auttaa paljon

On laskettu, että migreenien aiheuttamat suorat ja epäsuorat kulut kansantaloudelle (esim. vastaanottokäynnit, sairaalajaksot, poissaolopäivät ja työn tuottavuuden aleneminen) liikkuvat jo useissa sadoissa miljoonissa euroissa. Selvää siis on, että asiaan puuttuminen on kaikkien etu. Yllättävän paljon voidaan tehdä pelkästään kiinnittämällä huomiota tyypillisiin migreenin laukaisutekijöihin.

Kirkkaat ja etenkin vilkkuvat valot voidaan himmentää tasaisen lämpimäksi valaistukseksi. Kollegoita voidaan pyytää vähentämään voimakkaiden parfyymien käyttöä työpaikalla. Työpisteen ergonomia voidaan säätää tukemaan niskan ja hartioiden seutua entistä paremmin, ja niin edelleen.

Ammatinvalinnallakin on merkitystä; esimerkiksi kolmivuorotyö ei ole migreenistä kärsivälle ihanteellinen vaihtoehto. Vastaavasti tämän päivän etätyömahdollisuudet helpottavat merkittävästi niiden työskentelyä joiden ammatti tämän sallii.


Asenteet ratkaisevat

Kaikkein olennaisin, suurimman avun mahdollistava tekijä on kuitenkin työyhteisön asenteisiin vaikuttaminen.

– Kun työyhteisöön saadaan rakennettua avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa jokainen kokee pystyvänsä puhumaan myös migreenin kaltaisista sairauksistaan, kaikki osapuolet hyötyvät, Sirpa Hietaranta kertoo. 

– Migreeniä sairastava ei stressaa toisten suhtautumista tai kohtausten tulemista ja niiden aiheuttamaa sairauslomaa, kollegat osaavat varautua sekä etu- että jälkikäteen, ja työnantaja voi varmistaa, että henkilöstö tekee töitä hyvillä mielin ja tuottavasti. 

Stressi on yksi tyypillisimmistä migreenin laukaisijoista, joten työpaikan asenne ja ilmapiiri ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sirpa Hietarannan mukaan tässäkin kohtaa on syytä muistaa, että kaikki lähtee potilaasta itsestään.

– Sairastavan kannattaa puhua rohkeasti – ei pelkästään kertoa, että hän kärsii migreenistä vaan myös siitä, miten se hänellä ilmenee ja mitkä tekijät sen tyypillisesti laukaisevat. Kyseessä on monimuotoinen sairaus, mutta hyvässä työyhteisössä ollaan valmiita auttamaan, kunhan asia vain kunnolla ymmärretään.

Tunnista migreeni

HUSin neurologi Ville Artto listaa migreenikohtauksessa olevan neljä eri vaihetta. Koska migreeni on yksilöllinen sairaus, kaikki vaiheet eivät aina ilmene kaikilla.

1. Ennakkovaihe – tyypillisesti muutamia tunteja ennen varsinaista migreeniä. Tähän liittyvät oireet ovat esimerkiksi selittämätön väsymys, haukottelu, makeanhimo, keskittymisvaikeudet ja mielialan muutokset. Potilaan on joskus itsekin vaikea tunnistaa, että oireet liittyvät nimenomaan edessä olevaan migreeniin.  

2. Aura – tämä merkitsee sitä, että varsinainen kohtaus alkaa. Kyseessä on laajeneva sahalaitanäköhäiriö, joka kestää 30-60 minuuttia. Noin kolmasosa migreeneistä alkaa auralla.

3. Varsinainen päänsärky – tähän liittyy pahoinvointia ja aistien yliherkkyyttä. Kesto voi vaihdella muutamista tunneista useisiin päiviin.

4. Jälkivaihe – päänsäryn jälkeinen ”krapulavaihe”, jonka aikana keho vähitellen palautuu.