Bisnes

Monimuotoisuuden suojelua naapurien toiveita kuunnellen

04.10.2018

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on joidenkin lähteiden mukaan jopa suurempi uhka yhteiskunnalle kuin ilmastonmuutos. 

Kiviainesten ottoalueet muodostavat laajoina, avoimina ympäristöinä erinomaisen mahdollisuuden uhanalaisen avomaaluonnon monimuotoisuuden kehittymiselle ja säilymiselle. Samalla kun kiviaineshuolto toteuttaa välttämätöntä yhteiskunnallista tehtäväänsä, se voi toimia suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edelläkävijänä. Alueet voivat muodostua tärkeiksi paitsi luonnolle, niin myös asukkaiden virkistyskäytölle. Rudus Oy:n LUMO-ohjelma tähtää monimuotoisuuden suojeluun ja edistämiseen kiviainesoton päättymisen jälkeen jälkihoidettavalla alueella. 

– Ympäristön hyväksi tekemämme työ lisää kiviainestoimintamme hyväksyttävyyttä. Erityisesti naapurien toiveiden kuuleminen jälkihoitotoimenpiteiden suunnittelussa on hedelmällistä kaikille osapuolille, Ruduksen ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäki sanoo.


Paahdealueen kasvi- ja hyönteislajien säilyttäminen

Yhteistyö järjestöjen ja paikallisten yhteisöjen kanssa on avainasemassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2017 luontopolun valmistuminen Suomiehen tuotantoalueelle ja aivan uudenlaisen luonnonsuojelualueen perustaminen Ryttylään 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.

Ruduksen vanha soranottoalue Ryttylässä siirtyi v. 2017 Vuokon Luonnonsuojelusäätiölle. Kyseessä on 32 hehtaarin alue, jossa soranotto loppui vuonna 2003. Alueella on tehty maisemointityötä, ja jälkihoito on toteutettu LUMO-ohjelman mukaisesti. Vuokon Luonnonsuojelusäätiön tavoitteena on hoitaa aluetta erilaisin pitkäaikaisin toimenpitein, jotta alueella maanpinta pysyy riittävän avoimena paahdealueen lajien säilymisen turvaamiseksi. Tätä toteutetaan mm. estämällä lupiinien leviäminen sekä alueen umpeenkasvu. Nyt suojeltavalla soranottoalueella on myös liikunta- ja frisbeegolf -reitit, joita kyläläiset ja kuntalaiset käyttävät aktiivisesti. Ulkoilureittien aktiivinen käyttö myös edesauttaa maanpinnan avoimena pysymistä, mikä on erityisen tärkeää paahdealueen lajistolle. 


Suomiehen luontopolku on yksi Suomen erikoisimmista luontopoluista

Hyvinkäällä sijaitseva Suomiehen luontopolku kulkee ihmisen muokkaamassa harjuympäristössä, entisellä soranottamolla. Maa-ainesten otto päättyi vuonna 2014, jonka jälkeen alueella aloitettiin ennallistamistyöt. Luontopolku on osa Polkua Luontoon -hanketta ja toteutettu yhteistyössä Hyvinkään kaupungin kanssa. Ennallistamistöitä on tehty myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ketosirkka-hankkeen tiimoilta. Alueen pohjavettä on suojeltu palauttamalla kasvillisuus pohjaveden kannalta herkimmille alueille. Lisäksi on kylvetty niitty- ja ketokasvillisuutta houkuttelemaan perhosia ja muita hyönteisiä. Lahopuut ja hyönteishotellit puolestaan tarjoavat hyönteisille pesintä- ja talvehtimispaikkoja. Alueelta on myös poistettu Suomen alkuperäiskasvillisuutta uhkaavia vieraslajeja: kurtturuusua ja lupiinia.

LUMO-ohjelma on vahvasti osa Ruduksen toimintakulttuuria. Luonnon monimuotoisuus huomioidaan kaikissa hankkeissa jo suunnitteluvaiheessa ja johdon sitoutuminen on välttämätöntä hankkeiden onnistumiseksi, liiketoimintajohtaja Mikko Vasama kertoo. Kaikkia LUMOn hyötyjä ei voida mitata pelkästään rahassa. Vastuullinen toiminta herättää luottamusta ja auttaa neuvotteluissa ja yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten kanssa.  

Myös työntekijät ovat innostuneet LUMOsta ja kehittäneet esimerkiksi Oulun Korvenkylän tuotantoalueella törmäpääskyille pesintää varten keinotörmän.

– Aiemmin törmäpääskyt rakensivat pesänsä soratuotekasoihin, joka taas vaikeutti tuotteiden myyntiä. Useat pääskyparit ovat jo rakentaneet pesänsä lähelle rakennettuun keinotörmään ja määrä taitaa olla vain kasvussa, houkuttimena viereisessä lammikossa pyörivät hyönteiset, Vasama kertoo.


Ekosysteemihotellin pilotissa viihdytään hyvin

Rudus Oy:n, SYKEn (Suomen ympäristökeskus) ja muiden alan asiantuntijoiden yhdessä kehittämän ekosysteemihotellin ideana on, että esimerkiksi infra- ja talonrakennuksen työmailta siirretään harvinaisia ja jopa uhanalaisia kasveja ekosysteemeineen ”hotelliin”, josta ne voidaan aikanaan siirtää takaisin alkuperäiselle paikalleen.

Ensimmäinen Ekosysteemihotelli perustettiin Raaseporiin kun valtatielle rakennettava levennys oli jättämässä alleen arvokkaita harjulajiston esiintymiä. Läheisyydessä sijaitsevalle Ruduksen soranottoalueelle siirrettiin 20 mätästä myöhään syksyllä kun kasvit olivat lepotilassa ja hyönteisten seuraava sukupolvi talvehti maassa.

Nyt syyskuun alussa ryhmä ulkopuolisia asiantuntijoita kävi toteamassa saman, mitä säännöllinen seurantakin on kertonut: hotellissa eletään ja voidaan hyvin.

– Tulokset ovat ihan silmin nähtävissä eli kasvit viihtyvät hyvin ja niille tyypillisiä hyönteisiäkin on jo tavattu alueella. Hotelli on toiminut toivotulla tavalla, Terhi Rauhamäki sanoo. 


Lue lisää: www.rudus.fi/vastuullisuus/lumo-ohjelma

Rudus

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on joidenkin lähteiden mukaan jopa suurempi uhka yhteiskunnalle kuin ilmastonmuutos. Luonnon monimuotoisuuden suurimpia uhkia on avomaiden häviäminen. Kiviainesten ottoalueet muodostavat laajoina, avoimina ympäristöinä erinomaisen mahdollisuuden uhanalaisen avomaaluonnon monimuotoisuuden kehittymiselle ja säilymiselle. Laiduntamisen ja metsäpalojen vähenemisen myötä ovat tällaiset laajat, avoimet alueet kokonaan katoamassa Suomen luonnosta. Samalla kun kiviaineshuolto toteuttaa välttämätöntä yhteiskunnallista tehtäväänsä, se voi toimia suomalaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamisen edelläkävijänä.
Yrityksen verkkosivut