Tuomas Qvick, liiketoimintajohtaja, Schneider Electric

Bisnes

Näkökulma: Miksi rakennuksista ei tule älykkäämpiä ja parempia meille kuluttajille?

28.10.2019

Oletko koskaan pohtinut, miksi Suomeen rakennetaan minimaalinen määrä aidosti älykkäitä, rakennuksen elinkaaren ja käyttäjien tarpeet huomioivia rakennuksia suhteessa siihen, kuinka paljon älykästä teknologiaa on jo tarjolla? 

Mielestäni juurisyyt löytyvät rakennusteollisuutta vaivaavista kroonisista kansansairauksista: omistajaohjauksen puutteesta, rakennushankkeiden siiloutumisesta ja omistajuuden hajautumisesta. Miksi muiden alojen lopputuotteet kehittyvät vauhdilla, mutta rakennukset eivät?

Rakennushanketta voisi verrata viestijuoksuun, jossa jokainen ”juoksija” kilpailutetaan esikarsinnoissa hengiltä. Etenkin julkishankkeiden kilpailutuksessa määräävä tekijä on lähes poikkeuksetta halvin hinta ja kilpailutuksessa arvioidaan pelkkää rakentamisen vaihetta, ei rakennuksen elinkaaren aikaista toimivuutta ja kustannuksia. Kun lähtötelineistä päästään vauhtiin, on radalla liikaa juoksijoita, joiden käsissä kapula matkan varrella sinkoilee. Mikä on lopputulos? Ei ainakaan huippumoderni ja käyttäjiä innostava rakennus, vaan pikemminkin rimaa hipoen tavoitteet saavuttanut rakennus, joka ei erotu harmaasta massasta. 

Maalissa ihmetellään, miksi kisa hävittiin. Omistaja raapii päätään ja pohtii, miksi rakennuksen luonne muuttui juoksun aikana täysin toisenlaiseksi tai miksi kiinteistön käyttö on yhtä edistyksellistä kuin 80-luvulla. Maalissa on liian myöhäistä ihmetellä. Näin kävi, koska omistaja luovutti kapulan kokonaan muiden käsiin, eikä pitänyt kiinni omistajaohjauksesta. 

Jos haluaa rakentaa älykkään ja markkinoilla vetovoimaisen rakennuksen, on omistajan määritettävä selkeästi tahtotila ja pidettävä kiinni tavoitteista. Voi tosin olla, ettei moni välttämättä edes tiedä mikä on nykyteknologialla mahdollista. Siinä meillä palveluntarjoajilla on peiliin katsomisen paikka.

Onneksi on olemassa myös hienoja esimerkkejä, kuinka omistajaohjauksella voi syntyä huikea lopputulos. Sellainen on esimerkiksi K-ryhmän K-kampus, Suomen älykkäin toimitalo. Mikä siitä tekee älykkään? Omistajan ja pääkäyttäjän tahto rakentaa Suomen energiatehokkain ja modernein työpaikka, joka muuntautuu tulevaisuuden tarpeisiin.

K-kampus on yksi maailman edistyksellisimmistä toimistorakennuksista, jossa hyödynnetään älyteknologioita, joilla parannetaan toimistotyön sujuvuutta, kiinteistön olosuhteita ja turvallisuutta sekä vähennetään energia- ja ylläpitokustannuksia. Toimisto siirtyy myös kirjaimellisesti käyttäjien älypuhelimiin. Uskon, että se tulee olemaan haluttu työpaikka ja selkeä kilpailuetu K-ryhmälle nyt ja tulevaisuudessa.

Rakentamisessa on tarjolla runsaasti keinoja ja paikkoja erottua älykkäämmillä ja paremmilla rakennuksilla. Heitänkin kiinteistönomistajille haasteen: kuka haluaa tulla muistetuksi toimialan uudistajana ja älykkäämpien rakennusten tuottajana meille kuluttajille?


Tuomas Qvick

liiketoimintajohtaja, Schneider Electric

Schneider Electric

Vuonna 1836 perustetusta Schneider Electricistä on kehittynyt kansainvälinen energian hallinnan spesialisti. Alun perin rauta- ja terästeollisuudessa toiminut ja raskaita koneita ja laivoja valmistanut yritys on sittemmin kasvanut sähkö- ja automaatioalan erikoisosaajaksi. Tänäpäivänä Schneider Electric on yritys, joka auttaa saamaan kaiken irti energiasta. Alla voit lukea tärkeimmistä käännekohdista.
Yrityksen verkkosivut