Kuluttajalle

Pohjoisen taikaa Enontekiöllä

06.03.2019

Suomen Käsivarressa, Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitseva Enontekiö on pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta. Sen alueella sijaitsee yli puolet Suomen kaikista tuntureista ja kaikki yli 1000-metriset huiput. Tunnetuimmat niistä ovat Saana ja Halti Kilpisjärvellä.


– Enontekiön nimi juontuu paikasta, jossa enot eli joet saavat alkunsa. Muonio-Tornionjoki saa alkunsa Kilpisjärvestä ja Ounasjoki saa alkunsa Ounasjärvestä. Ounasjärven rannalla sijaitsee Enontekiön kaunis kuntakeskus Hetta. Hetassa on noin 800 asukasta. Yhteensä Enontekiöllä on noin 1900 asukasta, kertoo Enontekiön kunnan kehitysjohtaja Hannu Autto.

Enontekiö tunnetaan laajoista, omaleimaisista erämaa-alueista ja se onkin luontomatkailijoiden suosima käyntikohde. Kunnan pinta-alasta yli 70 % on kansallis- ja luonnonpuistoalueita, erämaa-alueita ja eriasteisia suojelualueita. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoisin osa on Enontekiöllä. Kansallispuiston Hetta-Pallas -reitti on suosittu vaelluskohde. 

– Laajat arktiset erämaat ovat vahva investointi tulevaisuuteen ja niiden vetovoima tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Toisaalta olemme keskellä Pohjois-Kalottia. Jäämerelle ja Norjan rannikon kaupunkeihin, kuten Tromssaan ja Altaan, on vain parin tunnin matka Enontekiöltä. 

Norjalaiset matkailijat ja liikennevirrat vaikuttavatkin monin tavoin Enontekiön arkeen. Tromssan ja Altan lentokentät ovat kunnan lähilentokenttiä. 

– Erityisesti kesällä olemme ”gateway to Arctic Sea”, minkä vuoksi meillä on jo verrattain vahva kesäsesonki. Norjalaiset tuntevat Enontekiön ja etenkin Kilpisjärven hyvin. Enontekiön oma lentokenttä tuo meille vuosittain talvisesongin aikaan noin 25 000 kansainvälistä matkailijaa. Lentokenttä jättää aluetalouteen vuosittain n. 4,2 miljoonaa euroa, mikä on alle 2000 asukkaan kunnassa iso raha, Autto toteaa.


Panostus kestäviin arvoketjuihin 

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat enontekiöläistä arkea saamelaisten kotiseutualueella. Yhteistä valtakunnanrajaa on Ruotsin ja Norjan kanssa yli 450 km. Norjassa naapurikunnat ovat Storfjord, Kåfjord ja Kautokeino sekä Ruotsin puolella Kiirunan kunta. Storfjord on myös Enontekiön ystävyyskunta. Etelärajan naapurikuntia ovat Muonio ja Kittilä, idässä Inari. 

– Matkailu on kärkitoimialamme, sen vanavedessä kehittyvät poro- ja luontaiselinkeinot, palvelut sekä pienimuotoinen jalostustoiminta. Elämme täällä matkailusta ja poronhoidosta. Matkailu on vahvasti painottunut luontoelämyksiin. Enontekiön kunnan perusarvoja ovatkin luonto, terveys ja yhteistyö. Olemme erityistä poronhoitoaluetta ja saamelaisten kotiseutualuetta, mikä värittää elämää Enontekiöllä monin tavoin. Monen silmiin arkemme näyttää hyvinkin eksoottiselta, Autto sanoo. 

Enontekiön kunta on liittynyt ensimmäisenä lappilaisena kuntana Hiilineutraalien kuntien verkostoon eli HINKU-verkostoon. Tavoitteena on 80 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä. 

– Tämä vaikuttaa tulevien vuosien investointeihimme. Suojelualueilla pyrimme turvaamaan paikallisen ekologisen kestävyyden ja esimerkiksi HINKU-kuntana pyrimme kantamaan kortemme kekoon globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisessa.

Hetan kylän läheisyyteen on myös suunnitteilla uusi matkailualue Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Pöyrisjärven erämaa-alueen väliin. Alueen suunnittelussa etsitään sellaisia arvoketjuja, jotka ovat mahdollisimman kestäviä. Seuraavasta sukupolvesta huolehtiminen on Enontekiölle tärkeää. 

– Ympärivuotisuudella, korkealla palvelutasolla ja paikallista palvelutarjontaa tukemalla pyrimme siihen, että pienemmät matkailuvolyymit riittävät taloudelliseen kannattavuuteen ja ympärivuotisiin työpaikkoihin. Enontekiö jättää tuleville sukupolville hyväkuntoisen tärkeimmän vetovoimatekijänsä eli arktisen luonnon. Sen vetovoima kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä. Samalla huolehdimme siitä, että seuraavalla sukupolvella on hyvät elämisen ja yrittämisen edellytykset alueella. Tärkeää on myös enontekiöläisten oman luontosuhteen vaaliminen ja perinteen jatkaminen. Kunnan työntekijät ajoittavat lomansa usein parhaisiin pilkkiaikoihin keväällä ja toisaalta syksyn metsästys- ja marjastusaikaan. Luulenpa, että tätä tapahtuu nykyään harvassa kunnassa, Autto huomauttaa. Teksti: Kati Keturi

 

Enontekiön kunta

• Suomen kolmanneksi suurin kunta

• Asukkaita n. 1900 ihmistä

• Pinta-ala 8 391,35 km2, vesistöjä 438,44 km2

• Suurin taajama Hetta, jossa 800 asukasta 

enontekio.fi

Enontekiön kunta

• Suomen kolmanneksi suurin kunta • Asukkaita n. 1900 ihmistä • Pinta-ala 8 391,35 km2, vesistöjä 438,44 km2

Enontekis kommun

• Finlands tredje största kommun • Invånarantal ca 1 900 personer • Areal 8 391,35 km², vattendrag 438,44 km² • Största tätorten Hetta, som har 800 invånare
Yrityksen verkkosivut