”Yliopistot joutuvat kamppailemaan houkuttelevuudestaan työpaikkoina”, toteaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Kuva: Veikko Somerpuro

Bisnes

Osaamisen arvostus on palautettava – yliopistot työpaikkana

02.08.2018

Tutkimus ja koulutus ovat olleet esillä nykyisen hallituksen suorittamien leikkauksien takia. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin kansainvälisesti tunnettu tutkittuun tietoon perustuvasta päätöksenteostaan. Mitä tiedeyhteisö itse tästä on mieltä?


Parin viime vaalikauden ajan tutkimuksesta ja koulutuksesta on jatkuvasti leikattu. Nyt toiveenamme on se, että leikkaamisen sijaan aletaan kehittää. Tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko on merkityksellistä, tiedettä tulee arvostaa. Haluamme omalla toiminnallamme vahvistaa tieteen ja yhteiskunnan välistä suhdetta, kommentoi Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Tieteentekijät ja Professoriliitto teettivät hiljattain laajan, korkeakoulupoliittisen kyselyn poliittisten päätöksentekijöiden näkemyksistä. Kyselyn mukaan puolueiden näkemyksissä on eroja, kenties jopa enemmän kuin luulisi. 

– Suomen yliopistoissa opiskelee tai työskentelee lähes 200 000 ihmistä. Useimman lähipiirissä lienee ihmisiä, joita yliopistojen olot kiinnostavat. Kun lasketaan siihen päälle yliopisto-opiskelusta kiinnostuneet, aktiiviset alumnit, viime vuosina yliopistoista valmistuneet ja ne, jotka muuten vain tuntevat sympatiaa yliopistoja ja tiedettä kohtaan, puhutaan jo todella suuresta joukosta. Politiikan suunta todella riippuu siitä, ketkä valtaa käyttävät. Äänestämisellä on merkitystä, Koikkalainen sanoo.

Kuten missä tahansa organisaatiossa, hyvinvoivassa yliopistossa henkilöstökin voi hyvin ja sen seurauksena työt sujuvat. Itsenäinen asiantuntijatyö vaatii aikaa – ja rahoitusta.

– On tärkeää, että ihminen saa itse vaikuttaa omaan työhönsä ja tehdä sitä tieteen lähtökohdista. Määräaikaiset työsuhteet ovat ongelma monella tavalla. Kun työsuhteet pilkotaan pätkiin, kunnianhimo ja työtaso laskevat. Ihminen joutuu jatkuvasti pohtimaan, saako hän jatkaa työtään. Tieteellisten ongelmien ratkaisu vaatii pitkää aikajännettä. Läpimurtojen taustalla on pitkä, perustutkimuksen ketju. Jos työtä joutuu tekemään pätkissä, ketju heikentyy. 

Koikkalaisen mukaan yliopistojen houkuttelevuus työpaikkoina on viime aikoina kärsinyt. Syitä tähän on monia. Talouden lähdettyä nousuun korkeasti koulutettuja asiantuntijoita houkuttelevat muut kotimaan työpaikat.

– Aivovuoto ulkomaille on toki iso tekijä, mutta talouden nousukausi kasvattaa muiden kotimaisten työpaikkojen suosiota. Yliopistot elävät kuitenkin yhä enemmän vapailla markkinoilla, joilla kilpaillaan esimerkiksi imagosta, opiskelijahoukuttelevuudesta ja työvoimasta. Osaamisen arvostus on palautettava ja tutkijoiden tekijänoikeudet pitää varmistaa. Tutkimustyön edellytykset on myös turvattava. Koulutuksen ja tutkimuksen korkealaatuisen yhteyden vahvistamiseksi pitää laatia kansallinen osaamisstrategia.


Teksti: Kati Keturi


Tieteentekijöiden liitto ry

  • Yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien, tutkijoiden, kirjastohenkilöstön ja muiden akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö
  • Akavan suurin ja vaikutusvaltaisin liitto yliopistosektorilla
  • Paras asiantuntija myös muilla sektoreilla työskenteleviä tutkijoita koskevissa kysymyksissä
  • 15 jäsenyhdistystä, joissa yhteensä lähes 7500 jäsentä 


www.tieteentekijoidenliitto.fi

Tieteentekijöiden liitto

Tieteentekijöiden liitto on yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoiden, opettajien ja muiden akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö. Jäsenistön apuna ja tukena ovat liiton työpaikkakohtaiset laajat ja osaavat luottamushenkilö- ja neuvotteluverkostot.
Yrityksen verkkosivut
kampanjan etusivulle

Editor Helsinki

Olemme tarinoineet sisältömarkkinoinnin parissa jo vuodesta 2008 lähtien ja vuosi vuodelta se onkin kasvattanut suosiotaan markkinoijien parissa. 

Haluatko oman artikkelisi tai kampanjasi sivustollemme tai painettuun julkaisuun?

Kysy lisää